Hyppää pääsisältöön

Koronapandemian taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset kootusti

Koronapandemia on vaikuttanut Helsinkiin syvällisesti ja siitä toipuminen vie useita vuosia. Koronan seuraukset ovat kohdistuneet väestöön, hyvinvointiin ja talouteen monin tavoin. Alle on koottu yhteenvetona keskeisimpiä Helsinkiin kohdistuneita koronapandemian taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Näitä vaikutuksia on kuvattu tarkemmin verkkosivun muissa osissa.
Sisällysluettelo:

1. Väestö ja elinolot

Lyhyen aikavälin vaikutukset

  • Helsingin väestönkasvu notkahti koronakriisin seurauksena, vuonna 2020 väestö kasvoi aiempaa vähemmän ja vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen aikana väestömäärä ei ole kasvanut lainkaan. Väestönkasvun hidastuminen on seurausta muuttoliikkeen vähenemisestä ja lähtömuuttojen lisääntymisestä. Lue lisää: Väestönkasvu ja muuttoliike
  • Suuri osa asukkaista siirtyi etätyöhön koronkriisin seurauksena. Etätyön ja koronarajoitusten seurauksena liikkuminen ydinkeskustassa ja keskeisillä työpaikka-alueilla väheni. Asuinalueilla on arkipäivisin normaalia enemmän ihmisiä. Viher- ja virkistysalueiden käyttö on korona-aikana lisääntynyt. Lue lisää: Asukas- ja kuluttajakäyttäytymisen muutos
  • Koronakriisi on vauhdittanut verkkopalveluiden ja -kaupan murrosta, joka oli käynnissä jo ennen korona-aikaa. Lue lisää: Asukas- ja kuluttajakäyttäytymisen muutos
  • Pandemian seurauksena monet kaupungin palvelut siirtyivät digitaalisiksi. Digitaalisuus on osin korostanut osallisuuden ja tasa-arvon haasteita. Lue lisää: Kaupunkilaisten aktiivisuus, osallistuminen ja tasa-arvo
  • Vuorovaikutustilaisuuksia ei ole voitu järjestää epidemiatilanteesta johtuen.

Keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutukset

 

2. Hyvinvointi ja terveys

Lyhyen aikavälin vaikutukset

  • Palvelu- ja hoivavelka on kasvanut, kun palveluja on supistettu ja keskeytetty tai asiakkaat eivät ole uskaltaneet tulla perusterveyden hoitoon. Epidemian suorat vaikutukset terveyteen ovat alkaneet näkyvä viiveellä. Lue lisää: Työikäisten hyvinvointi
  • Koronapandemia on syventänyt väestöryhmien ja alueiden välisiä hyvinvointieroja. Vaikutukset ovat kohdistuneet erityisesti niihin ryhmiin, joilla on mennyt huonosti jo aikaisemmin. Lue lisää: Alueellinen ja väestöryhmittäinen hyvinvointierojen kasvu
  • Enemmistö helsinkiläisistä on kokenut koronakriisin melko raskaana ja asukkaat ovat väsähtämässä kriisin pitkittymiseen. Erityisesti uupumuksen ja yksinäisyyden tunteet näkyvät helsinkiläisillä muuta pääkaupunkiseutua vahvemmin. Lue lisää: Työikäisten hyvinvointi
  • Iäkkäiden ja nuorten helsinkiläisten elämänlaatu on heikentynyt muita ikäryhmiä selkeämmin. Koronapandemian aiheuttama aktiviteettien sulkeminen on heikentänyt sekä ikääntyneiden fyysistä että psyykkistä toimintakykyä. Myös nuorten yksinäisyys ja mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet.
  • Lapsiperheiden kuormittuneisuus ja väsyminen koronapandemian aikana on näkynyt lisääntyneenä palvelutarpeena lastensuojelussa. Lue lisää: Lasten ja nuorten hyvinvointi
  • Heikentynyt työllisyystilanne on lisännyt taloudellista ahdinkoa ja tukien tarvetta.
  • Koronapandemia on kasvattanut lasten ja nuorten osaamis- ja oppimisvajetta sekä lisännyt lasten ja nuorten eriarvoisuutta. 

Keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutukset

  • Palvelu- ja hoitovelan purkaminen vie aikaa. Raskaampien palveluiden tarve tulee lisääntymään.
  • Koronapandemian vaikutukset hyvinvointi- ja terveyserojen kasvuun ja segregaatioon tulevat näkyviin selkeämmin vasta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
  • Työllisyystilanteen parantuessa tukien tarpeen voi ennakoida pienenevän koronapandemiaa edeltäneelle tasolle.
  • Lasten ja nuorten oppimisvajeen ja eriarvoisuuden kasvun vaikutukset voivat korostua keskipitkällä aikavälillä.

 

3. Kaupunkitilan ja -rakenteen kehitys

Lyhyen aikavälin vaikutukset

  • Asuntokauppa ja asuntotuotanto on jatkunut Helsingissä vilkkaana koronapandemiasta huolimatta.
  • Asuntomarkkinoilla on näkyvissä merkkejä tilavampien asuntojen kysynnän kasvusta. Etenkin rivitaloasuntojen kauppa on käynyt aiempaa vilkkaammin, erityisesti lähiövyöhykkeellä. Tämä saattaa kertoa luonnonläheisyyden ja suurempien asuntojen kaipuusta. 
  • Helsingin vuokramarkkinoilla on tarjolla enemmän vapaita asuntoja kuin koronapandemiaa edeltäneenä aikana. Lue lisää: Asuinalueiden houkuttelevuus ja asumisen muutokset
  • Koronapandemia on hiljentänyt kaupungin keskustoja väliaikaisesti. Erityisen selvästi tämä on näkynyt ydinkeskustassa. Tällä hetkellä liikkumisen ja vierailijoiden määrä näyttää olevan kasvussa, mutta edelleen ollaan reippaasti normaalitason alapuolella. Lue lisää: Monikeskuksinen kaupunkirakenne ja keskusta-alueiden kehitys
  • Helsingin tapahtuma- ja kaupunkikulttuuri on kärsinyt merkittävästi koronapandemian vaikutuksista. Lue lisää: Urbaanin elämän vetovoimatekijät Helsingin vahvuutena
  • Matkailijoiden määrä on merkittävästi vähentynyt ja hotellien käyttöaste on ollut hyvin alhainen (10–15%).
  • Koronapandemian vaikutukset etätyöhön ja kaupunkitilan käyttöön ovat vähentäneet julkisen liikenteen käyttöä. Metro- ja bussiliikenne on vähentynyt puoleen normaalista ja autoliikenne on laskenut noin 20 prosenttia. Samalla kävelemisen ja kevyen liikenteen osuus liikkumistapana on kasvanut. Lue lisää: Liikkumistapojen, liikenteen ja logistiikan muutos

Keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutukset

  • Asumistoiveiden muutokset epävarmuustekijöinä pitkällä aikavälillä. On mahdollista, että etätyön yleistyminen ja asumisen kalleus ja ahtaus vaikuttavat Helsingin kykyyn houkutella opiskelijoita ja työvoimaa. Tämä voi vaikuttaa myös asuinalueiden väliseen polarisaatiokehitykseen.
  • Helsingin väestönkasvun ja kaupungistumisen ennakoidaan kuitenkin jatkuvan. Lue lisää: Asuinalueiden houkuttelevuus ja asumisen muutokset Lue lisää: Väestönkasvu ja muuttoliike
  • Keskusta-alueiden vetovoimaisuus palaa koronapandemian jälkeen, kun osa ihmisistä palaa työpaikoilleen ja kaupunkikulttuuri ja tapahtumat elpyvät.
  • Yritysten toimistotilatarpeiden ennakoidaan vähenevän pysyvämminkin koronapandemian vauhdittaman digiloikan ja etätyöskentelyn seurauksena. Lue lisää: Monikeskuksinen kaupunkirakenne ja keskusta-alueiden kehitys
  • Kaupunkielämä herää uudelleen koronapandemian jälkeen. Kriisi nopeuttaa monia käynnissä olevia kaupunkikulttuurin muutoksia. Lue lisää: Urbaanin elämän vetovoimatekijät Helsingin vahvuutena
  • Koronakriisin helpottaessa ja rokotuskattavuuden parantuessa matkailu alkaa vähitellen palautua. Mikäli terveyskriisi jatkuu pitkään, tarjonta alkaa sopeutua vastaamaan kysyntää. 
  • Koronapandemia voi vauhdittaa monipaikkaisuuden ja aiempaa aikariippumattomamman työn ja vapaa-ajan trendejä. Näiden vaikutus liikennejärjestelmälle pitkällä aikavälillä on epävarma, vaikutusta mahdollisesti kaupungin infrastruktuuri-investointien kohdentamiseen ja julkisen liikenteen kannattavuuteen. 
     

 

4. Talous ja työmarkkinat

Lyhyen aikavälin vaikutukset

Keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutukset

  • Työmarkkinoiden palautuminen koronakriisistä vie aikaa. Pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen heijastuu sote- ja koulutuspalveluiden tarpeeseen.
  • Koronakriisi nopeutti työnteon digitalisoitumista, joka oli käynnissä jo ennen koronaa. Kriisin aiheuttama murros voi vaikuttaa elinkeinorakenteeseen, alihankintaketjuihin, yritysten sijoittumispäätöksiin ja osaamistarpeisiin.  Kokonaan uutta työtä syntyy menetetyn tilalle.  
  • Mikäli vastavalmistuneiden työnhaku pitkittyy ja mahdollisuudet saada koulutusta vastaavaa työtä ovat heikot, voi tällä olla pidempikantoisia seurauksia työllistymisen mahdollisuuksiin jatkossa. Työttömyyden pitkittymisellä voi olla kerrannaisvaikutuksia hyvinvoinnille, esimerkiksi toimeentulo-ongelmia ja osallisuuden heikentymistä.
  • Koronapandemian vaikutusten vuoksi kaupungin vuosikatteen ja tuloksen ennakoidaan heikkenevän lähivuosina. Lue lisää: Julkistalouden kestävyysvaje ja kaupungin talouden ennakoitavuuden heikkeneminen
     

 

5. Kaupunkiorganisaatio ja henkilöstö

Lyhyen aikavälin vaikutukset

  • Koronakriisin vaikutukset ovat kohdistuneet eri lailla eri henkilöstöryhmiin ja toimialoihin. Kaupungilla on tiedostettu tiettyjen ammattiryhmien erityisen suuri kuormittuminen. Kuormittumisen ohella etätyötä tekevien parissa kokemus työn hallinnan tunteesta on korostunut.