Hyppää pääsisältöön

Urbaanin elämän vetovoimatekijät Helsingin vahvuutena

Helsingin elämyksellisiä vahvuuksia ovat monimuotoinen tapahtuma- ja kulttuuritarjonta, ravintolakulttuuri, arvokas rakennusperintö sekä merellisyys ja siihen liittyvä luonto. Myös turvallisuus, viihtyisyys ja korkea elämänlaatu ovat kaupungin keskeisiä vetovoimatekijöitä.
Miten tilanne on kehittynyt?

Merkittävä osa Suomen kulttuurilaitoksista, kulttuuritoiminnasta, koulutuksesta ja luovan alan toimijoista on keskittynyt Helsinkiin. Nämä kaikki tekevät Helsingistä Suomen merkittävimmän kohteen myös matkailun näkökulmasta.

Missä olemme nyt?

Helsingin tapahtuma- ja kaupunkikulttuuri kärsivät koronapandemian vaikutuksista, mutta ala on elpynyt nopeasti tilanteen muuttuessa. Koronapandemian aikana kasvanut lähiluonnon merkitys korostuu edelleen.

Mitä näköpiirissä?

Koronapandemia vauhditti monia käynnissä olevia kaupunkikulttuuriin liittyviä muutostrendejä. Kaupungin viihtyisyys ja kaupunkielämän mahdollisuudet sekä elämänlaatuun liittyvät tekijät nousevat jatkossa yhä tärkeämmiksi vetovoimatekijöiksi.

Sisällysluettelo:

1. Helsinki Suomen urbaanin elämän keskuksena

Helsingin seutu on reilusti yli miljoonan ihmisen kotipaikka ja ylivoimaisesti Suomen suurin kaupunkikeskittymä. Keskuskaupunki Helsingin kaupunkielämä on ollut vireää jo pitkään, mutta viimeisen parin vuosikymmenen aikana kehitys on ollut erityisen nopeaa ja samalla kaupunkielämän ympärivuorokautisuus on korostunut.

2020-luvulla Helsingistä on muodostunut aidosti omaleimainen pienoismetropoli, jossa kaupunkikulttuuri kehittyy monin tavoin ja yhtä aikaa omiin suuntiin eri puolilla kaupunkia. Helsinki ei enää ole entiseen tapaan leimallisesti yhden keskustan kaupunki. Esimerkiksi ruokakulttuurin tarjonta ei enää keskity Helsingissä vain kantakaupunkiin.

Eri kaupunginosien ainutlaatuisuuden vahvistaminen näyttäytyy tärkeänä tavoitteena kaupungin elinvoimaisuuden parantamisessa, paikallisen identiteetin ja osallisuuden tukemisessa sekä segregaation ehkäisyssä. Palvelujen, kaupunkimiljöön ja kaupunkikuvan kehityksen lisäksi keskeistä on saavutettava tapahtuma- ja kulttuurituotanto, jonka kautta syntyvät sosiaaliset suhteet edistävät alueiden houkuttelevuutta sekä asukkaiden viihtymistä ja kotiutumista.  

2. Merellisyys ja viheralueet asumisen ja matkailun vetovoimatekijöitä

Helsinki on tunnettu erityisesti turvallisuudestaan, kompaktista koostaan ja hyvästä elämänlaadusta sekä luonnon ja urbaanin kaupunkielämän yhdistelmästä. Historialliset kerrostumat, omaleimaiset kaupunginosat ja tapahtumat ovat osa tätä rakennetta. 

Helsingissä korostuvat kansainvälisessäkin vertailussa poikkeuksellisen rikas merellinen luonto sekä monimuotoiset viheralueet. Lähiluonnon laatu ja helppo saavutettavuus ovat tärkeitä asumisviihtyvyyteen ja asumisvalintoihin vaikuttavia tekijöitä ja tämä ulottuvuus on korostunut koronatilanteen myötä. Lähellä kotia olevat viheralueet ovat tärkeitä erityisesti lapsiperheille ja ikääntyneille, jotka viettävät paljon aikaa asuinalueellaan. 

Kaupungin merellinen sijainti ja monipuoliset viheralueet ovat keskeinen vetovoimatekijä myös matkailun kannalta.  Matkailukohteena Helsinki on ollut viime vuosina kiinnostava ja matkailijamäärät olivat ennen pandemiaa kasvussa. Helsingin strateginen sijainti Aasiasta Eurooppaan kulkevan suoran reitin varrella on ollut yksi Helsingin keskeinen valttikortti, mutta tilanne on muuttunut Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan seurauksena.

3. Kaupungin turvallisuus Helsingin vahvuutena

Helsingin kansainvälisenä vahvuutena on myös kaupunkitilan koettu turvallisuus. Kymmenen maan nuorten keskuudessa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan luonnon lisäksi nimenomaan turvallisuus korostuu Helsinkiä koskevissa mielikuvissa, ja vastaajat arvostavat nimenomaan näitä asioita matkakohdetta valitessaan. Vaikka asukkaiden arkiturvallisuuden kokemukset ovat hieman heikentyneet vuoden 2022 aikana, suurin osa kaupunkilaisista kokee sekä oman asuinalueensa että Helsingin yleisesti turvalliseksi paikaksi, ja rikollisuus on ollut kaupungissa pääsääntöisesti laskusuuntaista läpi 2000-luvun. Positiivisten turvallisuuskokemusten säilymiseen on tärkeää panostaa tulevaisuudessa, jotta Helsingin vetovoimaisuus säilyy myös turvallisuuden näkökulmasta.

 

4. Elämänlaadun merkitys korostuu

Koronapandemialla oli merkittävä vaikutus kaupunkikulttuuriin ja monen alan toimintoihin. Kaupunkielämä hiljeni väliaikaisesti, mutta kulttuurikenttä on jälleen vilkastunut.

Hybridityö ja etätyö ovat vakiintuneet erityisesti asiantuntija- ja tietotyössä. Tämä mahdollistaa asuinpaikan valinnan aiempaa laajemmalta maantieteelliseltä alueelta, mikä korostaa elämänlaatuun, kaupunkitilan viihtyisyyteen ja turvallisuuteen sekä kaupunkikulttuuriin liittyvien tekijöiden merkitystä kaupunkien vetovoimatekijöinä. Niin sanottujen pehmeiden laatutekijöiden tärkeys voi siis jatkossa korostua Helsingin kilpailukyvyssä taloudellisten vetovoimatekijöiden rinnalla aiempaa enemmän. Kaupunkikulttuurin elpymisen ja kehittämisen kysymykset voivatkin näin olla entistä merkittävämpiä 2020-luvulla.