Hyppää pääsisältöön

Urbaanin elämän vetovoimatekijät Helsingin vahvuutena

Helsingin elämyksellisiä vahvuuksia ovat monimuotoinen tapahtuma- ja kulttuuritarjonta, ravintolakulttuuri, arvokas rakennusperintö sekä merellisyys ja siihen liittyvä luonto. Myös turvallisuus, viihtyisyys ja korkea elämänlaatu ovat kaupungin keskeisiä vetovoimatekijöitä.
Miten tilanne on kehittynyt?

Merkittävä osa Suomen kulttuurilaitoksista, kulttuuritoiminnasta, koulutuksesta ja luovan alan toimijoista on keskittynyt Helsinkiin. Nämä kaikki tekevät Helsingistä Suomen merkittävimmän kohteen myös matkailun näkökulmasta.

Missä olemme nyt?

Helsingin tapahtuma- ja kaupunkikulttuuri ovat kärsineet koronapandemian vaikutuksista. Samalla lähiluonnon merkitys on korostunut.

Mitä näköpiirissä?

Kriisi nopeuttaa monia käynnissä olevia kaupunkikulttuuriin liittyviä muutostrendejä. Kaupungin viihtyisyys ja kaupunkielämän mahdollisuudet sekä elämänlaatuun liittyvät tekijät nousevat jatkossa yhä tärkeämmiksi vetovoimatekijöiksi.

Sisällysluettelo:

1. Helsinki Suomen urbaanin elämän keskuksena

Helsingin seutu on reilusti yli miljoonan ihmisen kotipaikka ja ylivoimaisesti Suomen suurin kaupunkikeskittymä. Keskuskaupunki Helsingin kaupunkielämä on ollut vireää jo pitkään, mutta viimeisen parin vuosikymmenen aikana kehitys on ollut erityisen nopeaa ja samalla kaupunkielämän ympärivuorokautisuus on korostunut.

2020-luvulla Helsingistä on muodostunut aidosti omaleimainen pienoismetropoli, jossa kaupunkikulttuuri kehittyy monin tavoin ja yhtä aikaa omiin suuntiin eri puolilla kaupunkia. Helsinki ei enää ole entiseen tapaan leimallisesti yhden keskustan kaupunki. Esimerkiksi ruokakulttuurin tarjonta ei enää keskity Helsingissä vain kantakaupunkiin ja koronakriisi on vauhdittanut tätä kehitystä entisestään.

Eri kaupunginosien ainutlaatuisuuden vahvistaminen näyttäytyy tärkeänä tavoitteena kaupungin elinvoimaisuuden parantamisessa, paikallisen identiteetin ja osallisuuden tukemisessa sekä segregaation ehkäisyssä. Palvelujen, kaupunkimiljöön ja kaupunkikuvan kehityksen lisäksi keskeistä on saavutettava tapahtuma- ja kulttuurituotanto, jonka kautta syntyvät sosiaaliset suhteet edistävät alueiden houkuttelevuutta sekä asukkaiden viihtymistä ja kotiutumista.  

2. Merellisyys ja viheralueet asumisen ja matkailun vetovoimatekijöitä

Helsinki on tunnettu erityisesti turvallisuudestaan, kompaktista koostaan ja hyvästä elämän laadusta sekä luonnon ja urbaanin kaupunkielämän yhdistelmästä. Historialliset kerrostumat, omaleimaiset kaupunginosat ja tapahtumat ovat osa tätä rakennetta.  Matkailukohteena Helsinki on ollut viime vuosina kiinnostava ja matkailijamäärät ovat kasvaneet. Helsingin strateginen sijainti Aasiasta Eurooppaan kulkevan suoran reitin varrella tulee olemaan jatkossakin yksi Helsingin keskeinen valttikortti.

Helsingissä korostuvat kansainvälisessäkin vertailussa poikkeuksellisen rikas merellinen luonto sekä monimuotoiset viheralueet. Lähiluonnon laatu ja helppo saavutettavuus ovat tärkeitä asumisviihtyvyyteen ja asumisvalintoihin vaikuttavia tekijöitä ja tämä ulottuvuus on korostunut koronatilanteen myötä. Lähellä kotia olevat viheralueet ovat tärkeitä erityisesti lapsiperheille ja ikääntyneille, jotka viettävät paljon aikaa asuinalueellaan. Helsingin merellinen sijainti ja monipuoliset viheralueet ovat keskeinen vetovoimatekijä myös matkailun kannalta.

3. Kaupungin turvallisuus Helsingin vahvuutena

Helsingin kansainvälisenä vahvuutena on myös kaupunkitilan koettu turvallisuus. Kymmenen maan nuorten keskuudessa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan luonnon lisäksi nimenomaan turvallisuus korostuu Helsinkiä koskevissa mielikuvissa, ja vastaajat arvostavat nimenomaan näitä asioita matkakohdetta valitessaan.

Vuonna 2018 toteutetun turvallisuustutkimusten mukaan 64 prosenttia Helsingin asukkaista kokee keskustassa liikkumisen myöhään illallakin turvalliseksi, ja yli 90 prosenttia pitää turvallisuustilannetta Helsingissä hyvänä tai melko hyvänä. Myös oma asuinalue koetaan Helsingissä lähes poikkeuksetta turvallisena ja tämä kokemus on vuosien mittaan vahvistunut. Vuonna 2018 81 prosenttia helsinkiläisistä koki omalla asuinalueellaan liikkumisen turvalliseksi myös myöhään viikonloppuiltaisin, kun kolme vuotta aiemmin vastaava luku oli 77 prosenttia. Turvallisuuden kokemuksissa on kuitenkin selviä sukupuolten välisiä eroja. Miehet kokevat kaupungissa liikkumisen turvallisemmaksi kuin naiset.

4. Elämänlaadun merkitys korostuu

Koronatilanteella on ollut merkittävä vaikutus kaupunkikulttuuriin ja monen alan toimintoihin. Kaupunkielämä on väliaikaisesti hiljentynyt pandemian seurauksena, mutta sen kysyntä ja merkitys eivät ole kadonneet mihinkään. Tilanteen normalisoituessa kaupunkielämä tulee heräämään eloon uudestaan, kenties osittain muotonsa muuttaneena. Kaupunkikulttuurin elpymisen ja kehittämisen kysymykset voivatkin olla entistä merkittävämpiä 2020-luvulla. Etätyön mahdollistaessa asuinpaikan valinnan aiempaa laajemmalta maantieteelliseltä alueelta elämänlaatuun, kaupunkitilan viihtyisyyteen ja turvallisuuteen sekä kaupunkikulttuuriin liittyvien tekijöiden merkitys kaupunkien vetovoimatekijänä saattaa nousta entistä suuremmaksi. Niin sanottujen pehmeiden laatutekijöiden tärkeys voi siis jatkossa korostua kaupungin kilpailukyvyssä taloudellisten vetovoimatekijöiden rinnalla aiempaa enemmän.