Osaaminen ja innovaatiot vetovoimatekijänä
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan panostukset ovat jääneet Suomessa joistakin verrokkimaista, vaikka ero onkin viime vuosina kaventunut. Vuonna 2022 T&K-toiminnan osuus bruttokansantuotteesta oli 3 prosenttia – sama kuin vuotta aiemmin.
Helsingin asema kansallisena innovaatiokeskittymänä on hyvä. Väestön korkea koulutustaso ja tutkimusosaaminen antavat mahdollisuuksia kasvulle. Myös aloittavien innovatiivisten yritysten tukeminen Helsingissä on luonut uusia mahdollisuuksia.
Tulevaisuudessa innovaatioiden ja niiden luomiseen tarvittavan osaamisen tarve kasvaa. Siksi koulutetun ja osaavan työvoiman saatavuus voi edellyttää aiempaa enemmän osaajien rekrytointia myös ulkomailta.
1. Yrityksistä ja osaajista kilpaillaan
Helsinki kilpailee osaajista, innovatiivisista yrityksistä ja sijoituksista sekä kansallisella tasolla että Euroopan suurten verrokkikaupunkien kanssa. Tässä kilpailussa Helsingin menestykseen vaikuttavat yritystoiminnan edellytykset ja mielikuva kaupungista. Monipuolinen yrityskanta, tutkimus- ja kehitystoiminta sekä korkea koulutustaso ovat Helsingin vahvuuksia. Kaupunkien välisessä kilpailussa kaupungin tulee myös jatkaa vetovoimaisen ja kiinnostavan kaupunkikuvan rakentamista.
Suomen innovaatiojärjestelmän keskeinen vahvuus on ollut uudistumista ja kasvua tukeva yhteistyö elinkeinoelämän ja yliopistojen välillä. Muiden hyötyjen lisäksi yhteistyö kehittää osaamista, parantaa innovaatiokapasiteettia ja toimii tärkeänä tiedonsiirron välineenä. Viime vuosikymmenen aikana T&K-toiminnan volyymi ja varsinkin sen BKT-osuus kuitenkin laskivat. Tuoreimmat koko maata koskevat tiedot osoittavat BKT-osuudessa jälleen lievää kasvua vuonna 2020 ja merkittävää kasvua vuonna 2021. Vuonna 2022 T&K-toiminnan volyymi pysyi samana kuin edellisenä vuonna. Uudenmaan osuus kaikista Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista on noin puolet.
2. Kaupunki tarjoaa mahdollisuuksia kasvuyrityksille
Helsinki on kansallisessa ja kansainvälisessä mittakaavassa merkittävä kasvuyritysten keskittymä. Helsingillä on tärkeä asema liiketoiminnan ja tutkimustoiminnan yhteistyön mahdollistajana. Suurilla kaupungeilla on luonnollinen rooli innovaatioekosysteemien fasilitaattorina sekä alustana uusien digitalisaatiota hyödyntävien älykkäiden ratkaisuiden ja järjestelmien kehittämiselle. Myös Helsingin kansainvälinen kaupunkibrändi nojaa näihin vahvuuksiin kasvavassa määrin.
Kaupungit edistävät innovaatioympäristön kehitystä kutsumalla kokoon eri tahoja ja tarjoamalla mahdollisuuksia yhteistyölle. Kaupunkien rooli ja toimintamahdollisuudet vaihtelevat sektorikohtaisesti, mutta yleisesti ottaen kaupunkien merkitys innovaatioekosysteemien toimijoina on ollut kasvussa. Kehitysympäristön osalta Helsingin kaupungin osaomisteinen, Pohjoismaiden suurin startup-kampus Maria 01 on hyvä esimerkki kasvuyrittäjyyden kehityksen aktiivisesta mahdollistamisesta. Pääomasijoitukset Helsingissä toimiviin startup- ja kasvuyrityksiin saavutti ennätyslukeman vuonna 2022. Myös merkkinä Helsingin painoarvosta on se, että vuoden 2021 lopussa kaikista maan kasvuyrityksistä 23 prosenttia toimi Helsingin kaupungissa. Aloittavia innovatiivisia yrityksiä on tuettu Helsingissä myös muilla tavoin: NewCo Helsinki palvelee niin toimintaansa aloittavia yrittäjiä kuin kansainväliseen kasvuun tähtääviä startupejakin. Neuvontapalveluja on saatavana useilla eri kielillä. Ulkomaalaistaustaisten osuus uusien yritysten perustajista onkin noin 30 prosenttia.
3. Osaaminen on Helsingin erityinen vahvuus
Helsingissä yrityksillä on hyvät edellytykset innovaatioihin perustuvan liiketoiminnan kehittämiselle ja laajentamiselle. Pääkaupunkiseudulla on kokonaisuudessaan merkittävä tutkimuslaitoskeskittymä, jonka tukena ovat laaja yliopistosektori sekä suuri määrä korkeakoulutettua ja osaavaa työvoimaa. Korkeakoulutettujen osuus on Helsingissä korkea sekä Suomen että Euroopan mittakaavassa. Helsingissä oli kuitenkin lähes 7 800 työtöntä erityisasiantuntijaa työttömänä. Tämä voi edellyttää koulutusta tai muita toimenpiteitä heidän tilanteensa parantamiseksi. Toisaalta kysymys on osittain myös välivaiheista työpaikasta toiseen siirryttäessä.
Helsingin seudulla vahvaa osaamispohjaa indikoi myös Uudellamaalla tehtyjen patenttihakemusten kasvu, joka on ollut huomattavasti nopeampaa kuin muualla Suomessa. Lisäksi tutkimusrahoitus on ollut Uudellamaalla huomattavasti suurempaa kuin koko maassa keskimäärin. Esimerkiksi Business Finlandin innovaatiorahoituksesta yli puolet on kohdistunut Uudellemaalle.
4. Työvoimaa tulee myös ulkomailta
Helsingille työperäisen maahanmuuton kysymykset ovat tärkeitä, koska kaupunki on korkeasti koulutetun työperäisen maahanmuuton keskeinen kohde. Esimerkiksi TEM:in ”Kestävä talouskasvu ja hyvinvointimme tulevaisuus” -julkaisussa yksi Suomen heikon talouskasvun selittävistä tekijöistä on ulkomaisten osaajien puute. Tilanteen ratkaisuksi on esitetty lainsäädännön muutoksia ja siihen liittyviä viisumikäytäntöjen muokkaamista.
Kaupungissa valmistuvien kansainvälisten opiskelijoiden parempi työllistyminen olisi Helsingille mahdollisuus parantaa osaavan työvoiman saatavuutta. Helsingin seudun korkeakouluista valmistuu vuosittain useita satoja ulkomaalaisia opiskelijoita, joista yli puolet työllistyy Suomeen, erityisesti juuri Helsingin seudulle. Helsingin kaupunki on jo käynnistänyt useita kansainvälisten osaajien saapumista tukevia toimenpiteitä. Lisäksi kaupunki on kehittänyt työvoiman maahantulo- ja asettautumispalveluita. Prosessin helppous ja ennakoitavuus ovat tärkeitä kysymyksiä niin yrityksille kuin työntekijöillekin.