Osaaminen ja innovaatiot vetovoimatekijänä
TKI-toiminnan panostukset ovat jääneet Suomessa selvästi verrokkimaista. Tätä pidetään yhtenä syynä talouden tuottavuuden heikolle kehitykselle viime vuosikymmenellä. Vuonna 2021 panostukset kasvoivat kuitenkin selvästi edellisvuodesta.
Helsingin asema kansallisena innovaatiokeskittymänä on melko hyvä. Korkea koulutustaso ja tutkimusosaaminen antavat mahdollisuuksia kasvulle. Myös aloittavien innovatiivisten yritysten tukeminen Helsingissä on luonut uusia mahdollisuuksia.
Tulevaisuudessa innovaatioiden ja niiden luomiseen tarvittavan osaamisen tarve kasvaa. Siksi koulutetun työvoiman saatavuus voi edellyttää aiempaa enemmän osaajien rekrytointia myös ulkomailta.
1. Yrityksistä ja osaajista kilpaillaan
Helsinki kilpailee osaajista, innovatiivisista yrityksistä ja rahoituksesta sekä kansallisella tasolla että pohjoisen Euroopan suurten kaupunkien kanssa. Tässä kilpailussa Helsingin menestykseen vaikuttavat niin todelliset erot kuin imagotekijätkin. Monipuolinen yrityskanta ja korkea koulutustaso ovat Helsingin vahvuuksia, mutta kaupunkien välisessä kilpailussa kaupungin tulisi olla yrityksille myös mielikuvan osalta vetovoimainen ja kiinnostava.
Suomen innovaatiojärjestelmän keskeinen vahvuus on ollut uudistumista ja kasvua tukeva yhteistyö elinkeinoelämän ja oppilaitosten välillä. Aineellisten hyötyjen lisäksi yhteistyö kehittää osaamista, parantaa innovaatiokapasiteettia ja toimii tärkeänä tiedonsiirron välineenä. Viime vuosikymmenen aikana T&K-toiminnan volyymi ja varsinkin sen BKT-osuus kuitenkin laskivat. Tuoreimmat koko maata koskevat tiedot osoittavat BKT-osuudessa jälleen lievää kasvua vuonna 2020 ja merkittävää kasvua vuonna 2021.
Vuonna 2021 yritysten T&K-menot kasvoivat Uudellamaalla 10,2 prosenttia ja koko maassa 10,9 prosenttia edellisvuodesta. Korkeakoulujen ja julkisen sektorin T&K-menot nousivat myös hieman. Kokonaisuudessaan T&K-toiminnan vuosittainen menolisäys oli noin 8 prosenttia vuonna 2021. Uudenmaan osuus kaikista Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista on noin puolet.
2. Kaupunki tarjoaa mahdollisuuksia kasvuyrityksille
Helsinki on kansallisessa ja kansainvälisessä mittakaavassa merkittävä kasvuyritysten keskittymä. Helsingillä onkin tärkeä asema liiketoiminnan ja tutkimustoiminnan yhteistyön mahdollistajana. Suurilla kaupungeilla on luonnollinen rooli innovaatioekosysteemien fasilitaattorina sekä alustana uusien digitalisaatiota hyödyntävien älykkäiden ratkaisuiden ja järjestelmien kehittämiselle. Myös Helsingin kansainvälinen kaupunkibrändi nojaa näihin vahvuuksiin kasvavassa määrin.
Kaupungit voivat edistää innovaatioympäristön kehitystä kutsumalla kokoon eri tahoja ja tarjoamalla mahdollisuuksia yhteistyölle. Kaupunkien rooli ja toimintamahdollisuudet vaihtelevat sektorikohtaisesti, mutta yleisesti ottaen kaupunkien merkitys innovaatioekosysteemien toimijoina on ollut kasvussa. Kehitysympäristön osalta Helsingin kaupungin osaomisteinen, Pohjoismaiden suurin startup-kampus Maria 01 on hyvä esimerkki kasvuyrittäjyyden kehityksen aktiivisesta mahdollistamisesta. Nopeasta kehityksestä tällä saralla kertoo sekin, että startupien ja kasvuyritysten rahoitus saavutti ennätyslukemat vuonna 2021. Aloittavia innovatiivisia yrityksiä on tuettu Helsingissä myös muilla tavoin: NewCo Helsinki palvelee niin toimintaansa aloittavia yrittäjiä kuin kansainväliseen kasvuun tähtääviä startupejakin. Neuvontapalveluja on saatavana useilla eri kielillä. Ulkomaalaistaustaisten osuus uusien yritysten perustajista onkin noin 30 prosenttia.
3. Osaaminen on Helsingin erityinen vahvuus
Helsingissä yrityksillä on hyvät edellytykset innovaatioihin perustuvan toiminnan kehittämiselle ja laajentamiselle. Pääkaupunkiseudulla on kokonaisuudessaan merkittävä tutkimuslaitoskeskittymä, jonka tukena ovat laaja yliopistosektori sekä suuri määrä korkeakoulutettua ja osaavaa työvoimaa. Korkeakoulutettujen osuus on Helsingissä korkea sekä Suomen että Euroopan mittakaavassa. Helsingissä on kuitenkin edelleen paljon myös työttömiä erityisasiantuntijoita – tämä voi edellyttää koulutusta tai muita toimenpiteitä heidän tilanteensa parantamiseksi. Toisaalta kysymys voi osittain olla myös välivaiheista työpaikasta toiseen siirryttäessä.
Helsingin seudulla vahvaa osaamispojaa indikoi myös Uudellamaalla tehtyjen patenttihakemusten kasvu, joka on ollut huomattavasti nopeampaa kuin muualla Suomessa. Lisäksi tutkimusrahoitus on ollut Uudellamaalla huomattavasti suurempaa kuin koko maassa keskimäärin. Esimerkiksi Business Finlandin innovaatiorahoituksesta yli puolet on kohdistunut Uudellemaalle.
4. Työvoimaa tulee myös ulkomailta
Helsinki on yksi asiantuntijatyövoiman maahanmuuton keskeisimmistä kohteista, ja siksi työperäistä maahanmuuttoa koskevat kysymykset ovat olennaisia. Esimerkiksi TEM:in ”Kestävä talouskasvu ja hyvinvointimme tulevaisuus” -julkaisussa (2021) yksi Suomen heikon talouskasvun selittävistä tekijöistä on ulkomaisten osaajien puute. Tilanteen ratkaisuksi on esitetty lainsäädännön muutoksia ja siihen liittyviä viisumikäytäntöjen muokkaamista.
Helsingille yksi mahdollisuus kansainvälisten osaajien löytämiseen on auttaa kaupungissa valmistuvia kansainvälisiä opiskelijoita työllistymään paremmin Helsinkiin. Helsingin seudun korkeakouluista valmistuu vuosittain useita satoja ulkomaalaisia opiskelijoita, joista yli puolet työllistyy Suomeen, erityisesti juuri Helsingin seudulle. Helsingin kaupunki on jo käynnistänyt useita kansainvälisten osaajien houkuttelua ja asettautumista tukevia toimenpiteitä. Lisäksi kaupunki on kehittänyt työvoiman maahantulo- ja asettautumispalveluita. Prosessin helppous ja ennakoitavuus ovat tärkeitä kilpailutekijöitä työntekijöiden, yritysten ja investointien houkuttelussa.