Hyppää pääsisältöön

Osaaminen ja innovaatiot vetovoimatekijänä

Osaamisintensiivisten alojen kasvu on tukenut Helsingin menestystä viime vuosina. Tulevaisuudessa kasvua voi rajoittaa pula osaavasta työvoimasta – siksi myös ulkomaisten osaajien aiempaa laajempi rekrytointi on todennäköisesti tarpeen.
Miten tilanne on kehittynyt?

TKI-toiminnan panostukset ovat jääneet Suomessa selvästi verrokkimaista. Tätä pidetään yhtenä syynä talouden tuottavuuden heikolle kehitykselle viime vuosikymmenellä.

Missä olemme nyt?

Helsingin asema kansallisena innovaatiokeskittymänä on melko hyvä. Korkea koulutustaso ja tutkimusosaaminen antavat mahdollisuuksia kasvulle. Myös aloittavien innovatiivisten yritysten tukeminen Helsingissä on luonut uusia mahdollisuuksia.

Mitä näköpiirissä?

Tulevaisuudessa innovaatioiden ja niiden luomiseen tarvittavan osaamisen tarve kasvaa. Siksi koulutetun työvoiman saatavuus voi edellyttää aiempaa enemmän osaajien rekrytointia myös ulkomailta.

Sisällysluettelo:

1. Kilpailu yrityksistä ja osaajista

Helsinki kilpailee osaajista, innovatiivisista yrityksistä ja rahoituksesta sekä kansallisella tasolla että pohjoisen Euroopan suurten kaupunkien kanssa. Tässä kilpailussa Helsingin menestykseen vaikuttavat niin todelliset erot kuin imagotekijätkin. Monipuolinen yrityskanta ja korkea koulutustaso ovat Helsingin vahvuuksia, mutta kaupunkien välisessä kilpailussa kaupungin tulisi olla yrityksille myös mielikuvan osalta vetovoimainen ja kiinnostava.

Suomen innovaatiojärjestelmän keskeinen vahvuus on ollut uudistumista ja kasvua tukeva yhteistyö elinkeinoelämän ja oppilaitosten välillä. Aineellisten hyötyjen lisäksi yhteistyö kehittää osaamista, parantaa innovaatiokapasiteettia ja toimii tärkeänä tiedonsiirron välineenä. Viime vuosikymmenen aikana T&K-toiminnan volyymi ja varsinkin sen BKT-osuus kuitenkin laskivat. Tuoreimmat koko maata koskevat tiedot osoittavat lievää kasvua vuosina 2020 ja 2021.

Vuonna 2020 yritysten T&K-menot kasvoivat Uudellamaalla 5,7 prosenttia ja koko maassa 5,4 prosenttia. Korkeakoulujen ja julkisen sektorin T&K-menot ovat hieman laskusuunnassa. Tutkimus- ja kehittämismenojen yhteenlaskettu BKT-osuus nousi vuonna 2020 noin 2,9 prosenttiin (2,8 % v. 2019). Vuonna 2021 Tilastokeskus arvioi alustavien tietojen mukaan T&K-menojen BKT-osuuden pysyvän vuoden 2020 tasolla, vaikka menot näyttävät euromääräisesti hieman kasvavan. Uudenmaan osuus kaikista Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista on noin puolet.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot Helsingin seudulla ovat yhteenlaskettuina alemmalla tasolla vuonna 2019 verrattuna kymmenen vuotta aikaisempaan tilanteeseen. 2010-luvun puolivälistä ne ovat hieman nousseet. Kotimaan yrityssektorin rahoittamia T&K-menoja oli kokonaisuudesta suurin osa, 3,4 miljardia euroa, ja ulkomaisen rahoituksen ja julkisen sektorin rahoituksen osuudet olivat selkeästi pienemmät.

2. Kaupunki kasvuyritysten mahdollistajana

Helsinki on kansallisessa ja kansainvälisessä mittakaavassa merkittävä kasvuyritysten keskittymä. Helsingillä onkin tärkeä asema liiketoiminnan ja tutkimustoiminnan yhteistyön mahdollistajana. Suurilla kaupungeilla on luonnollinen rooli innovaatioekosysteemien fasilitaattorina sekä alustana uusien digitalisaatiota hyödyntävien älykkäiden ratkaisuiden ja järjestelmien kehittämiselle. Myös Helsingin kansainvälinen kaupunkibrändi nojaa näihin vahvuuksiin kasvavassa määrin.

Kaupungit voivat edistää innovaatioympäristön kehitystä kutsumalla kokoon eri tahoja ja tarjoamalla mahdollisuuksia yhteistyölle. Kaupunkien rooli ja toimintamahdollisuudet vaihtelevat sektorikohtaisesti, mutta yleisesti ottaen kaupunkien merkitys innovaatioekosysteemien toimijoina on ollut kasvussa. Kehitysympäristön osalta Helsingin kaupungin osa-omisteinen, Pohjoismaiden suurin startup-kampus Maria 01 on hyvä esimerkki kasvuyrittäjyyden kehityksen aktiivisesta mahdollistamisesta. Nopeasta kehityksestä tällä saralla kertoo sekin, että startupien rahoitus kaksinkertaistui vuonna 2020 verrattuna edelliseen vuoteen. Aloittavia innovatiivisia yrityksiä on tuettu Helsingissä myös muilla tavoin: NewCo Helsinki palvelee niin toimintaansa aloittavia yrittäjiä kuin kansainväliseen kasvuun tähtääviä startupejakin. Neuvontapalveluja on saatavana useilla eri kielillä. Ulkomaalaistaustaisten osuus uusien yritysten perustajista onkin noin 30 prosenttia.

3. Osaaminen vahvuutena

Helsingissä on vahvat innovaatiotoiminnan edellytykset. Seudulla on merkittävä tutkimuslaitoskeskittymä ja yliopistosektori sekä paljon korkeakoulutettua ja osaavaa työvoimaa. Korkeakoulutettujen osuus on kaupungissa korkea niin Suomen kuin Euroopankin mittakaavassa. Helsinkiin on keskittynyt paljon vähintään ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneita. Innovaatiopotentiaali on erityisen suuri alueilla, joihin on keskitetty paljon opetus-, tutkimus-, yrittäjyys- ja kehittämistoimintaa. On kuitenkin huomattava, että erityisasiantuntijoita on Helsingissä paljon myös työttömänä – tämä voi edellyttää koulutusta tai muita toimenpiteitä heidän tilanteensa parantamiseksi.

Helsingin seudulla on vahva koulutus- ja tutkimussektori. Tätä indikoi myös Uudellamaalla tehtyjen patenttihakemusten kasvu, joka on ollut Uudellamaalla huomattavasti nopeampaa kuin muualla Suomessa. Lisäksi tutkimusrahoitus on ollut Uudellamaalla huomattavasti suurempaa kuin koko maassa keskimäärin. Esimerkiksi Business Finlandin innovaatiorahoituksesta yli puolet on kohdistunut Uudellemaalle.

Helsinkiläisistä työikäisistä yli puolella on vähintään alimman korkea-asteen koulutus. Muun Suomen (koko maa ilman Helsinkiä) koulutusrakenne eroaa pääkaupungista selkeästi. Noin puolella muun Suomen työikäisistä korkein suoritettu tutkinto on ammatillinen tai lukiokoulutus, kun taas ylempi korkeakoulututkinto on vain noin joka kymmenennellä.

4. Työvoimaa ulkomailta

Helsinki on yksi asiantuntijatyövoiman maahanmuuton keskeisimmistä kohteista, ja siksi työperäistä maahanmuuttoa koskevat kysymykset ovat olennaisia. Esimerkiksi TEM:in ”Kestävä talouskasvu ja hyvinvointimme tulevaisuus” -julkaisussa (2021) yksi Suomen heikon talouskasvun selittävistä tekijöistä on ulkomaisten osaajien puute. Tilanteen ratkaisuksi on esitetty lainsäädännön muutoksia ja siihen liittyviä viisumikäytäntöjen muokkaamista.

Helsingille yksi mahdollisuus kansainvälisten osaajien löytämiseen on auttaa kaupungissa valmistuvia kansainvälisiä opiskelijoita työllistymään paremmin Helsinkiin. Helsingin seudun korkeakouluista valmistuu vuosittain useita satoja ulkomaalaisia opiskelijoita, joista yli puolet työllistyy Suomeen, erityisesti juuri Helsingin seudulle. Helsingin kaupunki on jo käynnistänyt useita kansainvälisten osaajien houkuttelua ja asettautumista tukevia toimenpiteitä. Lisäksi kaupunki on kehittänyt työvoiman maahantulo- ja asettautumispalveluita. Prosessin helppous ja ennakoitavuus ovat tärkeitä kilpailutekijöitä työntekijöiden, yritysten ja investointien houkuttelussa.