Hyvinvointi ja terveys

Alueellinen ja väestöryhmittäinen hyvinvointierojen kasvu monimuotoistaa ja eriyttää alueellisia palvelutarpeita. Koronakriisi korosti hyvinvoinnin polarisaatiota entisestään.  

Suurin osa lapsista ja nuorista voi hyvin, mutta etenkin mielen hyvinvoinnissa ja kasvuympäristön turvallisuudessa on nähtävissä epäsuotuisaa kehitystä.

Työikäiset helsinkiläiset ovat useiden mittareiden mukaan keskimäärin varsin hyvinvoivia ja terveitä, mutta mielen hyvinvointi on kehittynyt epäsuotuisasti.

Helsingin ikääntynyt väestö voi paremmin kuin koskaan. Tästä huolimatta hyvinvoinnin haasteet, joita koronapandemia osaltaan lisäsi, yleistyvät ikääntyneiden määrän kasvun myötä. 

Opinpolun vahvistaminen ja monipuolinen koulutuspääoma ovat tärkeitä tekijöitä hyvän oppimisen jatkumisen ja työmarkkinoiden muuttuvien osaamistarpeiden kannalta. 

Kaupunkilaisten turvallisuuden tunteeseen vaikuttavat sekä globaalit kriisit että arkikokemukset. Koettu turvallisuustilanne omalla asuinalueella on viime kyselyissä hieman heikentynyt.