Hyppää pääsisältöön

Liikkumistapojen, liikenteen ja logistiikan muutos

Kasvavan kaupungin liikennejärjestelmää muokkaavat kaupunkitilan rajallisuus, liikkumistottumusten muutos ja päästöjen vähennys. Helsinki kehittyy kohti raideliikenteen verkostokaupunkia ja älyliikenteen palveluiden merkitys kasvaa.
Miten tilanne on kehittynyt?

Helsingin seudun painoarvo liikenteen ja logistiikan keskuksena on kasvanut. Päästöjen vähennystarve ja kaupungistuminen ovat tuoneet muutospaineita liikennejärjestelmälle.

Missä olemme nyt?

Kaupunkilaisten liikkumisen tavat ja tarpeet ovat monipuolistuneet. Sähköinen liikenne, kävely ja pyöräliikenne ovat kasvussa. Pandemia on vähentänyt joukkoliikenteen käyttöä.

Mitä näköpiirissä?

Helsingistä kehittyy raideliikenteen verkostokaupunki ja älyliikenteen alusta. Investoinnit raiteisiin ja digitalisaatio mahdollistavat kestävän kasvun ja uudet palvelu- ja ohjausmallit.

Sisällysluettelo:

1. Kestävä ja älykäs liikennejärjestelmä

Toimiva liikenne ja logistiikka takaa sujuvan arjen, mahdollistaa työssäkäynnin ja tavaraliikenteen sekä luo vetovoimaisen ja kilpailukykyisen ympäristön elinkeinoelämälle. Helsingin seudun liikenteessä ja logistiikassa odotetaan lähitulevaisuudessa tapahtuvan suuria muutoksia, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi kaupunkirakenteen kehitykseen. Helsingin seudun painoarvo on jo ollut kasvussa logistiikassa ja kansainvälisessä henkilöliikenteessä. Lisäksi kaupunkirakenne on tiivistynyt mahdollistaen monipuolisia liikkumisen tapoja kaupungissa. Erityisesti kestävien kulkutapojen, kuten kävelyn ja pyöräilyn, suosio on kasvanut jo pitkään. Henkilöautoliikkeenne ja joukkoliikenne sähköistyvät. Digitalisaatio tuo myös uusia älykkäitä liikenteen ja logistiikan alustamaisia palvelumalleja ja hallintajärjestelmiä yritysten ja kaupungissa liikkuvien käyttöön. Parhaimmillaan uusilla ratkaisuilla vastataan ilmastonmuutoksen, väestönkasvun ja monipuolistuvan liikkumisen tarpeiden asettamiin haasteisiin kaupunkiympäristössä.

2. Ilmastonmuutos ja kaupungistuminen

Tiivistyvässä kaupungissa liikkumiselle ja logistiikalle käytössä olevan rajallisen tilan suhteen on tehtävä valintoja. Helsingille tärkeänä teemana on ollut mitoittaa yhteen kasvavan väestön liikkumisen tarpeet, elinkeinoelämän tavara- ja henkilöliikenteen vaatimukset sekä kehittyvät ja tiivistyvät aluerakenteet ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Kaikenikäisille kaupunkilaisille on pyritty tarjoamaan viihtyisä ja turvallinen lähiympäristö liikkua. Turvallisuuden merkitys korostuu ikääntyvän väestöryhmän kasvun myötä. Myös päästöjen vähentämisen tavoitteet ovat asettaneet vaatimuksia kestävien ja vähäpäästöisten kulkumuotojen lisäämiselle. Logistiikassa on näkyvissä päästöjen vähentymistä pitkämatkaisissakin kuljetuksissa, kun raidekuljetusten osuus kasvaa ja vähäpäästöiset käyttövoimat ja suuret ajoneuvoyhdistelmät entisestään yleistyvät.

3. Muuttuvat liikkumisen muodot ja tarpeet

Helsingin liikennejärjestelmä perustuu joukkoliikenteen runkolinjastoon, autoliikenteen pääväyliin ja käveltäviin keskustoihin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana metron ja junan käytön osuus on kasvanut, kun taas henkilöautoliikenteen osuus on vähentynyt. Liikkumisen kulkumuodot ovat myös monipuolistuneet ja tarpeet yksilöllistyneet. Kävely ja pyöräliikenne sekä muu mikroliikenne, kuten sähköpotkulaudat, ovat tulleet aiempaa näkyvämmiksi kaupungissa. Liikkumisen tarpeita ovat muokanneet työnteon, kulutuskäyttäytymisen ja elämänrytmin yksilöllistyminen, joka voi muuttaa kaupungin liikkumisen rytmiä pysyvämmin, jos työtä tehdään monipaikkaisesti ja vähemmän aikariippuvaisesti.

Liikkumistapojen ja -muotojen muutokset voivat vaikuttaa julkisen liikenteen kannattavuuteen ja kaupungin infrastruktuuri-investointien kohdentamiseen. Ennen pandemiaa joukkoliikenteen kehitys on ollut vahvaa, mikä on hidastanut autoliikenteen ruuhkien kasvua. Koronapandemia on kiihdyttänyt ainakin väliaikaisesti etätyön ja monipaikkaisuuden trendejä. Metro- ja bussiliikenne on vähentynyt puoleen normaalista ja autoliikenne on laskenut noin 20 prosenttia. Liikenteen sujuvuuden kannalta joukkoliikenteen kulkutapaosuuden palautuminen on tärkeää kriisin jälkeen.

4. Helsingin seutu matkailun ja logistiikan keskuksena

Kansainvälinen kauppa ja verkkokauppa ovat korostaneet Helsingin seudun roolia logistiikan solmukohtana ja keskuksena. Vuosaaren sataman sekä kehä III:n ja lentoaseman ympäristöön on muodostunut merkittävä logistiikka-alue. Korkean jalostusarvon kuljetukset sekä sataman henkilömerimatkojen, konttien ja raskaiden ajoneuvojen määrät olivat kasvussa ennen koronapandemiaa. Kansainvälisen henkilöliikenteen osalta vuodet ennen koronaa olivat myös vahvaa kasvun aikaa Helsingille. Visit Finlandin mukaan vuonna 2019 ulkomaisia yöpymisiä oli Helsingissä 2,41 miljoonaa ja kasvua vuodesta 2015 oli 31 prosenttia. Koronapandemian myötä määrät kääntyivät laskuun ja vuonna 2020 ulkomaisten vierailijoiden yöpymiset laskivat melkein 80 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Helsingin satamien kautta kulkevat raskaan liikenteen virrat ja muuttuvan jakelulogistiikan toimintaedellytykset asettavat vaatimuksia kaupunkirakenteelle. Satamatoimintojen keskittämispäätöksen myötä Helsingin satamien henkilö- ja tavaraliikennevirtojen sujuvuus edellyttää investointeja. Verkkokaupan myös ennustetaan lisäävän jakelukustannuksia, varastotilojen tarvetta sekä luovan painetta sujuvan jakelulogistiikan mahdollistamiseksi. Tavarakuljetuksissa ovat jo yleistyneet suuret ajoneuvoyhdistelmät, jotka tarvitsevat siirtokuormaukseen ja pysäköintiin paikkoja kaupungin sisääntuloväylillä.

5. Autoliikenne ja joukkoliikenne sähköistyvät

Liikenteessä käyttövoiman muutos kohti sähköä ja muita vähäpäästöisiä käyttövoimia on kiihtynyt viime vuosina globaalisti. Suomessa täyssähköautojen määrä on kaksinkertaistunut vuodessa ja ladattavien autojen kanta on yli kolminkertaistunut kahdessa vuodessa. Vuoden 2020 lopussa oli tieliikennekäytössä noin 56 000 ladattavaa autoa (10 235 täyssähköautoa), joista yli puolet on rekisteröity Uudellamaalla. Latausvalmiuden tarve tulee kasvamaan tulevina vuosina kiinteistöissä ja työpaikoilla.

Liikenne sähköistyy myös joukkoliikenteessä. Helsinki on kehittynyt kohti sähköisen raideliikenteen verkostokaupunkia, jota toteutetaan rakentamalla uutta pikaraitiotieverkkoa vaiheittain. Myös HSL:n busseista jo 13 prosenttia kulkee sähköllä ja runkolinjastoa suunnitellaan raiteille siltä osin, kun kapasiteetti busseilla ei enää riitä. Myös kaupungin logistiikassa vaihtoehtoiset käyttövoimat yleistyvät. Näitä vauhditetaan muun muassa hankintojen ympäristökriteereillä.

6. Älyliikenteen alustamaiset toimintamallit

Liikenteen ja logistiikan odotetaan tehostuvan digitalisaatiota hyödyntävillä uusilla älyliikenteen palveluilla ja ohjausjärjestelmillä. Kaupungilla on aktiivinen rooli näiden kehityksen alustana yhdessä yritysten kanssa. Helsingin seudulla on monipuolinen liikennejärjestelmä, kehittynyt joukkoliikenne ja liikenteen infrastruktuuri, laaja logistiikkasektori sekä kriittinen määrä käyttäjiä ja tuottajia uusille innovaatioille. Älyliikennekehitys asettaa siten myös kaupungille vaatimuksia mahdollistaa reaaliaikaisen liikenne- ja tilannetiedon saatavuus, suunnitella kaupungin tilojen käyttöä uudella tavalla ja kehittää digitaalista infrastruktuuria eri toimijoiden hyödynnettäväksi. Henkilöliikenteessä kyytipalvelualustat ovat jo arkipäiväistyneet ja kehitteillä on nyt kulkuvälineitä saumattomiksi matkaketjuiksi yhdistäviä uusia liikkumisen palveluita (MaaS). Autonomisen liikenteen odotetaan tulevaisuudessa kehittyvän korostaen digitaalisen liikennejärjestelmän kehityksen tarvetta.

7. Useat laajat muutosvoimat

Helsingin seudun liikenteen ja logistiikan kehitykseen vaikuttavat useat ulkoiset muutosvoimat, joista merkittävimmät ovat digitalisaatio, päästöjen vähennystarpeet, kansainvälisyys, verkkokauppa ja sähköistyminen. Sisäisesti kaupungin kasvu, alueiden tiivistyminen, väestön muuttuvat työssäkäynti- ja elämäntavat sekä ikääntyvän väestöryhmän kasvu tuovat myös uusia vaatimuksia liikenteelle. Lisäksi katutilan on palveltava yhä useampia käyttäjiä ja liikkumisen tarpeita sekä jakelua, huoltoliikennettä ja liikkumispalveluihin liittyviä tarpeita. Kaupunki älyliikenteen alustana ja alustamaiset palvelumallit yhdessä kestävien liikkumismuotojen kanssa voivat kuitenkin samalla vastata suuriin muutospaineisiin mahdollistamalla sujuvan liikenteen ja logistiikan kasvavassa kaupungissa.