Työmarkkinoiden murros, työllisyys ja kohtaanto-ongelmat
Työmarkkinoilla on samaan aikaan työvoimapulaa ja työvoiman ylitarjontaa. Pulaa työvoimasta on ollut mm. IT- ja sote-aloilla sekä varhaiskasvatuksessa, ylitarjontaa puolestaan markkinointi- ja toimistotyössä sekä museo- ja kulttuurialoilla.
Työllisyys heikkeni jo ennen koronapandemiaa, joka iski kovimmin mm. matkailun, liikenteen, kulttuurin ja erikoiskaupan aloille sekä ravintola-alalle. Monilla asiantuntija-aloilla työn määrä kasvaa jatkuvasti.
Työmarkkinoiden murros jatkuu, vaikka palvelualojen tilanne paranee. Kaikki koronakriisissä menetetty palvelutyö ei palaudu aiemmassa muodossa, mutta uutta työtä syntyy monilla aloilla jo nyt.
1. Kohtaanto-ongelmat jatkuvat
Helsingin työmarkkinoilla on kaksijakoinen tilanne. Pääkaupunkiseudulla on samanaikaisesti työttömyyttä ja työvoimapulaa. Tilanne työmarkkinoilla on muuttunut koronapandemian ja siihen liittyvien rajoitusten vuoksi. Vuoden 2021 syksyllä tehdyn ammattibarometrin mukaan pääkaupunkiseudulla oli pulaa terveydenhuollon, sosiaalialan ja varhaiskasvatuksen ammattilaisista, sekä ICT-alan osaajista. Eniten ylitarjontaa oli toimistotyöntekijöistä, matkailualan, tiedotuksen ja markkinoinnin työntekijöistä sekä kirjasto-, museo- ja kulttuurialan työntekijöistä.
2. Koronapandemia ja suhdannekäänne
Työttömyyden aleneminen pysähtyi Helsingissä vuoden 2019 aikana ja vuoden 2020 alussa työttömiä oli saman verran kuin vuotta aiemmin. Koronakriisi käänsi työttömien työnhakijoiden määrän rajuun kasvuun maaliskuusta 2020 alkaen. Suurimmillaan työttömyys oli toukokuussa 2020, jolloin työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 65 210. Erityisesti lomautettujen määrä kasvoi. Sittemmin työttömyys kääntyi rivakkaan laskuun ja vuoden 2021 lopussa työttömiä työnhakijoita oli 39 419, joista ilman työsuhdetta olevia työttömiä 36 493 ja kokoaikaisesti lomautettuja 2 926. Työttömyyden kasvu iski kovimmin matkailu- ja ravintola-, kulttuuri- sekä erikoiskaupan aloille. Monilla asiantuntija-aloilla työtuntien määrä jatkoi kasvuaan koronapandemiasta huolimatta (viestintä ja informaatio, rahoitus ja vakuutus, ammatillinen, tieteellinen tekninen toiminta). Helsingin työttömyysaste oli joulukuun 2021 lopussa 11,2 %.
3. Työttömyys iski pienituloisiin
Pitkäaikaistyöttömien määrä alkoi kasvaa voimakkaasti syksyllä 2020. Puolet heistä on yli 50-vuotiaita. Joulukuussa 2021 Helsingissä oli 19 600 yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä ollutta, mikä oli 28 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyys kasvoi nopeimmin toisen asteen ja alemman korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden keskuudessa. Nuorten työttömien määrä kaksinkertaistui vuotta aiemmasta, ja monilla vastavalmistuneilla on vaikeuksia päästä työmarkkinoille. Koronakriisi heikensi myös ulkomaalaistaustaisten asemaa työmarkkinoilla. Kahden viime vuosikymmenen aikana maahanmuuttajien tilanne Helsingin työmarkkinoilla on kuitenkin kohentunut: työvoimaosuus on noussut, työllisyysaste on kohonnut ja työttömyysaste laskenut. Ero suomalaistaustaiseen väestöön on silti yhä suuri. Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten osuus kaupungin työikäisestä väestöstä on jo lähes viidennes.
4. Työllisyyden kuntakokeilu mahdollistajana
Työllisyyden kuntakokeilu lisää kaupungin vastuuta työllisyyden hoidosta. Se alkoi maaliskuussa 2021 tilanteessa, jossa koronapandemia oli lisännyt työttömyyttä. Helsingin kuntakokeilun keskeisin tavoite on vahvistaa helsinkiläisten työllisyyttä, osaamista ja yrittäjyyttä sekä turvata koulutuksen ja työn välinen jatkuvuus sekä tukea kotoutujien ja maahan muuttaneiden työllisyyttä, osaamista ja yrittäjyyttä. Myös työkyvyn tukeminen on tarpeen työurien pidentämiseksi. Kokonaistavoite on parantaa työmarkkinoiden kohtaantoa ja osaavan työvoiman saatavuutta Helsingissä. Näihin tavoitteisiin pyritään siten, että asiakkaat tunnetaan ja heidän työllistymistään edistetään yksilöllisesti ja palveluita tarjotaan aiempaa laaja-alaisemmin yhdeltä ja samalta alustalta. Työllisyyden kuntakokeilut toteutetaan 1.3.2021–30.6.2023 välisenä aikana. Tämä kaupungin eri palveluja (ml. koulutus-, sote- sekä nuoriso- ja kulttuuripalvelut) laajasti yhdistelevä toimintamalli voi muuttua pysyväksi.
5. Työmarkkinat muuttuvat
Pitkällä aikavälillä voimakkaasti kasvavia aloja ovat sosiaali- ja terveysala, informaation ja viestinnän toimiala sekä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimiala. Alustatalouden ja digiosaamisen merkitys korostuu. Alhaisen osaamistason tehtävät vähenevät ja asiantuntijatehtävät lisääntyvät. Digitalisaatio ja teknologinen kehitys heijastuvat tulevaisuuden työelämän osaamistarpeisiin. Tärkeitä tulevaisuuden osaamisalueita ovat muutoksen hallintaa edistävät metataidot, kuten ongelmanratkaisutaidot, itseohjautuvuus, oppimiskyky ja henkilökohtaisen osaamisen kehittäminen ja johtaminen.
Paikkasidonnaisuuden väheneminen vaikuttaa myös työmarkkinoihin. Aiempaa pienempi osa työstä tehdään työnantajan tiloissa, ja on ennakoitavissa, että tämä vähentää liikennettä ja vaikuttaa monien yritysten toimintaan. Tällä voi olla vaikutuksia myös asumis- ja toimistotilaratkaisuihin. (Lue lisää: Asuinalueiden houkuttelevuus ja asumisen muutokset.) Näillä muutoksilla voi olla kielteisiä vaikutuksia ensisijaisesti ravintola-alaan, henkilöliikenteeseen, erikoistavarakauppaan ja kulttuurialaan. Kehitys voi heikentää myös Helsingin keskustan elinvoimaisuutta. Toisaalta monien asuinpainotteisten alueiden palvelukysyntä voi tämän seurauksena kasvaa.
On odotettavissa, että työmarkkinat eivät palaa kovin nopeasti ennalleen, vaikka koronapandemia hiljalleen helpottaa. Kuluttajat ovat oppineet olemaan etätöissä ja hankkimaan ruokaa ja kulutustavaroita internetin kautta. Ravintoloiden aukeaminen ja tapahtumien käynnistyminen lisäävät työllisyyttä, mutta luultavasti palautuminen tapahtuu hitaammin kuin palveluiden supistaminen tapahtui. Koronakriisi nopeutti muutoksia, jotka olisivat tapahtuneet joka tapauksessa – siksi täsmälleen entiseen tuskin enää palataan. Entisen tilalle syntyy kuitenkin uutta taloutta ja toimintaa kuten usein ennenkin. Digitalisaatio ja automaatio ovat hävittäneet työpaikkoja, mutta samalla niitä on syntynyt toisaalle. (Lue lisää: Digitalisaatio.) Tämän kehityksen voidaan olettaa tapahtuvan nytkin – uutta työtä on jo nyt tarjolla mm. sote-sektorilla ja monissa asiantuntijatyön ammateissa.