Hyppää pääsisältöön

Ikääntyneiden hyvinvointi

Ikääntyneet helsinkiläiset ovat aiempaa toimintakykyisempiä ja hyvinvoivempia. Koronapandemian epäsuotuisat vaikutukset heidän hyvinvointiinsa sekä ikääntyneiden lukumäärän nopea lähivuosien kasvu lisäävät korjaavien toimien tarvetta sekä hoivan tarpeen ennakointiin ja palveluiden tuottamiseen tarvittavien keinojen tehostamista.
Miten tilanne on kehittynyt?

Ikääntyneiden terveys ja toimintakyky ovat kehittyneet viime vuosina suotuisasti, ja elinajanodote on kasvanut. Elintavat ovat vuosien saatossa kohentuneet, mutta monilta osin niissä riittää parannettavaa.

Missä olemme nyt?

Terveys ja toimintakyky ovat monilla mittareilla koko maan keskimääräistä tilannetta paremmat. Kuolleisuus alkoholisairauksiin, tapaturmiin, dementiaan ja naisilla myös keuhkosyöpään on ikääntyneilläkin suurentunut. Koronapandemian aikana yksinäisyys on yleistynyt, toimintakyky heikentynyt ja raskaampien hoivapalvelujen tarve lisääntynyt.

Mitä näköpiirissä?

Ikääntyneiden määrän nopea kasvu edellyttää hyvinvointiin ja sen edistämiseen liittyvien palvelujen tarpeen ennakointia ja palvelutoiminnan tehokkaita keinoja. Koronapandemian aiheuttaman palveluvelan purkaminen on aloitettava mahdollisimman pian.

Sisällysluettelo:

1. Ikääntyneiden määrä kasvaa

Tällä vuosituhannella ikääntyneiden lukumäärä on Helsingissä lisääntynyt noin 50 prosentilla. Vuoden 2020 lopussa 65 vuotta täyttäneitä asui Helsingissä yli 114 000. 75 vuotta täyttäneiden osuus lisääntyy seuraavan viiden vuoden aikana noin 13 000:lla.

2. Hyvä terveys ja toimintakyky

Ikääntyneiden helsinkiläisten terveys ja toimintakyky ovat monella mittarilla mitattuna paremmat kuin koko maassa keskimäärin. He ovat yhä terveempiä ja toimintakykyisempiä, ja myös elinajanodote on kasvanut selvästi. Toisaalta kuolleisuus alkoholisairauksiin, tapaturmiin, dementiaan ja naisilla myös keuhkosyöpään on ikääntyneilläkin suurentunut. 

Riittävä toimintakyky on paitsi edellytys itsenäiselle elämälle ja kotona asumiselle myös yksi ikääntyneiden itsensä tärkeimmäksi kokemista asioista. Toimintakyvyn alenema vaikeuttaa arkitoimista selviytymistä joka toisella yli 75-vuotiaalla ja joka kolmas ikääntynyt kaatuu vuosittain. Valtaosa 75 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä kokee saavansa riittävästi apua heikentyneen toimintakyvyn vuoksi. Toimintakykyä edistävät paitsi sairauksien ennalta ehkäiseminen ja niiden hoito, myös elinympäristön muokkaaminen toimintakyvyn kannalta esteettömäksi.   

3. Mielenterveyden ongelmat ja yksinäisyys

Suurin osa Helsingin iäkkäistä ihmisistä voi hyvin ja heidän mielen hyvinvointinsa on keskimäärin hyvällä tasolla. Tästä huolimatta noin joka kymmenes 75 vuotta täyttäneistä kokee itsensä masentuneeksi, psyykkisesti kuormittuneeksi tai yksinäiseksi. Yksinäisyyden kokemus vaihtelee elämäntilanteen ja asumismuodon mukaan. Sosiaali- ja lähityön asiakkaista yksinäisyyttä kokee noin 40 prosenttia ja palvelutaloasukkaistakin 35 prosenttia vähintään toisinaan. Yksinäisyys on yhteydessä heikkoon itsearvioituun terveyteen, avuntarpeeseen päivittäisissä perustoiminnoissa ja liikkumisessa, kognition heikkenemiseen sekä heikentyneeseen psyykkiseen hyvinvointiin. Yksinäisyys on yhteydessä myös ennenaikaisen kuoleman riskiin. 

4. Muistisairaudet lisääntyvät

Muistisairaudet ovat kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste, ja ne kuormittavat sekä muistisairaita itseään että heidän läheisiään. Eteneviä muistisairauksia sairastavat tarvitsevat ja käyttävät runsaasti sosiaali- ja terveyspalveluja. Vähintäänkin keskivaikeasti muistisairaiden ikääntyneiden määrä nousee arvioiden mukaan Helsingissä nykyisestä 5 000:sta noin yli 10 000:een vuoteen 2040 mennessä. Muistisairauksien ilmaantuvuutta voidaan vähentää ehkäisemällä tunnettuja riskitekijöitä kuten ylipainoa, korkeaa verenpainetta ja kolesterolia sekä tyypin 2 diabetesta.  Liikunta, terveellinen ravinto, päihteiden käytön vähentäminen ja välttäminen sekä henkinen vireys puolestaan suojaavat muistisairauksilta. 

5. Ravitsemus hyvää, mutta ei kaikilla

Iäkkäiden ihmisten ruokatottumukset ovat muuttuneet terveellisemmiksi. Hyvä ravitsemus on toimintakyvyn edellytys, joka mahdollistaa kotona pärjäämisen ja vaikuttaa iäkkäiden ihmisten elämänlaatuun.  Ravitsemuksessa on tärkeää huomioida riittävä energian ja ravintoaineiden saanti, joiden myötä voidaan ehkäistä tai siirtää sairauksien puhkeamista ja edistää sairauksista toipumista.  Helsinkiläisistä palvelutalo- ja laitoshoidon asukkaista virheravitsemuksen riski (energian, proteiinien ja suojaravintoaineiden saanti on epätasapainoista tai liian vähäistä) on noin 64 prosentilla ja virheravitsemuksesta kärsii 18 prosenttia. Virheravitsemus on yhteydessä muistisairauksiin, heikentyneeseen toimintakykyyn, suun ja ruoansulatuskanavan ongelmiin ja psyykkiseen hyvinvointiin.  Virheravitsemus ja huono ruokavalion laatu ovat yleistä myös kotona asuvilla muistisairailla ja puolisohoitajilla. 

6. Päihteiden käyttö lisääntyy

Alkoholin ongelmakäyttö näyttää lisääntyvän myös iäkkäillä ihmisillä. Vuoden 2018 aikana, eli alkoholilain kokonaisuudistuksen voimaantulon jälkeen, etenkin iäkkäämpien helsinkiläisten alkoholikuolleisuus on kasvanut. Myös kyselytutkimusten tulokset antavat tukea sille, että alkoholinkäyttö olisi muuttumassa ikäryhmissä eri tapaan: alkoholia liikaa käyttävien osuus on alle 55-vuotiailla helsinkiläisillä pienentynyt selvästi, mutta sitä vanhemmilla pysynyt ennallaan tai jopa kasvanut. Päivittäistupakointi on melko harvinaista iäkkäillä ihmisillä. 75 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä hieman yli 5 prosenttia on tupakoijia.  

7. Liikkuminen

Säännöllisen liikkumisen tärkeys korostuu ikäännyttäessä. Liikkumisella on mahdollista ennaltaehkäistä, hoitaa ja kuntouttaa pitkäaikaissairauksia, kuten valtimotauteja, lihavuutta, diabetesta, tuki- ja liikuntaelinsairauksia, muistisairauksia, depressiota ja useita syöpäsairauksia. Liikunta on myös tehokkain yksittäinen keino ehkäistä kaatumisia. Liikkuminen tarjoaa mahdollisuuden tavata muita ihmisiä ja osallistua merkitykselliseen tekemiseen.

Helsingissä kevyt liikkuminen kävellen, pyöräillen tai koti- ja pihatöitä tehden on yleisin liikkumisen muoto 65 vuotta täyttäneillä. Varsinaista kuntoliikuntaa harrastaa vajaa viidennes ikääntyneistä osuuden laskiessa iän myötä. Vaikka ikääntyneet ovat monessa suhteessa aktiivisia kansalaisia, keskimäärin vain muutama prosentti Suomen iäkkäistä ihmisistä liikkuu terveyden kannalta riittävästi. Ikääntyneiden ja nuorempien liikkumista ja osallisuutta mahdollistetaan tehokkaimmin huomioimalla ne kaikessa kaupungin toiminnassa: esimerkiksi vahvistamalla liikkumisen tukea sosiaali- ja terveyspalveluissa ja ympäristösuunnittelussa.

Kaupunkiympäristön merkitys ikäihmisten liikkumisen mahdollistajana korostuu. Jalankulun talvikunnossapito, levähdyspaikat, saavutettava joukkoliikenne ja esteetön asuinympäristö vaikuttavat olennaisesti liikkeellelähtöön. Liikkumisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta viheralueiden läheisyys ja saavutettavuus ovat keskeisiä kaiken ikäisille ja etenkin ikääntyneille. Viheralueiden läheisyys lisää tutkitusti liikkumista ja edistää terveyttä erityisesti alemmissa sosiaaliluokissa, lapsilla ja vanhuksilla. Terveysvaikutukset ovat fyysisiä ja psyykkisiä. Esimerkiksi miellyttävällä ääniympäristöllä ja hiljaisuudella on monia hyvinvointivaikutuksia. Rauhallinen ääniympäristö on mm. yksi syy viettää aikaa kaupungin viheralueilla.

8. Taide- ja kulttuuritoiminta

Myös taide- ja kulttuuritoiminta vaikuttavat hyvinvointiin ja toimintakykyyn niin ennaltaehkäisevästi, tukevasti kuin korjaavasti. Helsingin iäkkäät ihmiset ovat aktiivisia kulttuuripalvelujen käyttäjiä. Taide ja luova toiminta aktivoivat aisteja ja mielikuvitusta sekä lisäävät kokemusta elämän merkityksellisyydestä ja omasta toimijuudesta. Keskeisiä esteitä ikääntyneiden kulttuuriosallisuudelle ovat alentunut toimintakyky, resurssin tai seuran puute sekä pitkät välimatkat. Erityisesti kotona asuvat, heikentyneen toimintakyvyn omaavat yli 80-vuotiaat ovat kulttuurioikeuksien toteutumisen näkökulmasta heikossa asemassa. Ikääntyneiden kulttuuriosallisuus on tunnistettu keskeiseksi kehittämiskohteeksi niin Helsingissä kuin kansallisella tasolla.  

9. Koronapandemian vaikutukset

Koronapandemia on lisännyt kotiin eristäytymistä ja aktiviteettien sulkeminen on heikentänyt sekä fyysistä että psyykkistä toimintakykyä. Digitaalisten palveluiden käyttö ja digiosaamisen tarve on korostunut korona-aikana. Liikkumisen näkökulmasta muutokset iäkkäiden ihmisten arjen elinpiireissä, sosiaalisissa kontakteissa sekä harrastuksiin osallistumisessa ovat ennen kaikkea korostaneet entisestään suuria eroja arjen liikkumisessa. Erityisesti yli 80-vuotiaat ovat vähentäneet päivittäistä liikkumista. Vaikka osalle ikääntyneistä erilläänolo ja yksinäisyys on ollut osa elämää jo ennen koronaa, poikkeustilanne on lisännyt monen kokemaa ikävää. Jos ikääntyneellä ihmisellä ei ole omaa läheisten tukiverkostoa, ovat kodin ulkopuoliset palvelut tuoneet merkityksellistä sisältöä arkeen ja pitäneet yllä toimintakykyä. Koronapandemian aikana erilaiset palvelut, kuten päivätoiminta ja palvelukeskukset ovat olleet kiinni.  Tämä on lisännyt myös mielialaoireita, haitallista päihteiden käyttöä, muistisairaiden ikäihmisten harhailua ja naapureiden apuun turvautumista. Naapureiden tekemät huoli-ilmoitukset ovatkin lisääntyneet.  Riskinä on, että osa ikääntyneistä tulee koronapandemian vuoksi tarvitsemaan jatkossa raskaampia palveluja.