Kaupungin taloustilanne on hyvä, mutta tulevaisuus epävarma
Helsingin kuntatalous on ollut pitkään vahvalla pohjalla. Kunnallis- ja yhteisöverojen tuotot sekä kaupungin maanomistukseen liittyvät tulot ovat kasvaneet.
Epävarmuus lisääntyy, kun menot kasvavat ikärakenteen muutosten, investointien ja sote-uudistuksen myötä. Tulopohja on kuitenkin edelleen hyvä.
Menestyvät yritykset ja hyvin palkattu asiantuntijatyö lisäävät hyvinvointia ja kasvattavat verotuloja. Osaavan työvoiman saatavuus voi tulevaisuudessa olla kasvun pullonkaula.
1. Kaupungin menot kasvavat tulevaisuudessa
Suomen talouden tila sekä investointien heikko kehitys luovat haasteita Helsingin kehittymiselle. Kansantalouden toiminnan ja siitä riippuvien verotulojen kehityksen lisäksi keskeinen kysymys koskee kuntasektorin menoja. Siellä paineita luo väestön ikääntyminen, joka vaikuttaa kahta kautta julkiseen talouteen: vanhusväestön määrän kasvu luo kasvupaineita terveys-, hoiva- ja eläkemenoihin ja työikäisen väestön väheneminen heikentää talouden kasvumahdollisuuksia, mikä heijastuu suoraan veropohjan kehitykseen. Väestön ikääntymisen luomat paineet kohdistuvat erityisesti kuntatalouteen, koska kunnat kantavat tällä hetkellä vastuun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Oman lisänsä kokonaisuuteen tuo sote-uudistus, jonka kuitenkin odotetaan olevan ainakin uudistuksen alkuvaiheessa kustannusneutraali.
2. Kansantalous luo raamit
Koronakriisin vuoksi supistunut Suomen talouden kokonaistuotanto kääntyi vuonna 2021 jälleen kasvuun. BKT saavutti koronakriisiä edeltäneen tason jo kesällä 2021 ja toisella vuosipuoliskolla Suomen talous jatkoi kasvuaan. Tuotanto kasvoi selvästi myös Helsingin seudulla, vaikka palveluvaltaisella Helsingin seudulla koronapandemia vaikutti suhteellisesti enemmän kuin koko maassa. Tuotanto elpyi silti vuonna 2021 myös pandemiasta eniten kärsineillä toimi aloilla. Informaatio- ja viestintäalalla ja liike-elämän palveluissa liiketoiminnan kasvu jatkui läpi koronapandemian.
Vuonna 2021 Suomen BKT kasvoi 3,4 prosenttia ja vuoden 2022 talouskasvuksi Suomen Pankki ennakoi alustavasti 1,9 %. Vuonna 2022 kokonaistuotanto elpyi erityisesti ensimmäisellä vuosipuoliskolla, mutta loppuvuotta kohti vauhti hidastui. Vuonna 2023 talouden odotetaan supistuvan 0,5 prosenttia ja 2024 kääntyvän uudelleen noin yhden prosentin kasvuun. Talouden kasvunäkymiä varjostavat nopeasti kiihtynyt inflaatio ja sitä seurannut korkojen nousu sekä energian hinnan nousu. Nämä kaikki vaikuttavat mm. kuluttajien ostovoimaan ja luottamukseen tulevaa talouskehitystä kohtaan. Myös yritysten tulevaisuudennäkymät lähivuosille ovat heikentyneet.
3. Talouden matka kriisistä kriisiin
Palautuminen koronapandemiasta on jo pitkällä, mutta uusiksi suuriksi ongelmiksi ovat nousseet erityisesti nopea inflaatio ja korkotason nousu sekä monia aloja vaivaava työvoimapula. Talouskasvu on hidastunut ja talouden odotetaan ajautuvan taantumaan viimeistään vuonna 2023. Sote-uudistuksen ajoittuminen samaan ajankohtaan näiden koko kansantaloutta koskevien ongelmien kanssa ei helpota tilannetta.
Työllisyystilanne on syksyllä 2022 poikkeuksellisen hyvä. Palkkasummat ovat pysyneet koronapandemian laantumisen jälkeen kasvussa ja myös kaupungin verotulot kasvavat palkkasummien ja työllisten helsinkiläisten lukumäärän pitkään jatkuneen kasvun myötä. Korkojen nousu ja energian kallistuminen vievät kuitenkin kuluttajilta ostovoimaa ja johtavat kulutuskysynnän laskuun pidemmällä aikavälillä. Tämä taas heikentää työllisyyttä, alentaa palkkasummia ja voi vähentää myös kaupungin verotuloja.
Kuluttajien luottamus Suomen talouskehitykseen ja heidän omaan taloustilanteensa tulevaisuudessa ovat heikentyneet ennätyksellisen alhaiseksi. Lisäksi yritysten tulevaisuudennäkymät ovat heikentyneet voimakkaasti. Kaiken edellä kuvatun pohjalta voidaan päätellä, että koko kansantalous on lähes väistämättä ajatumassa jonkilaiseen kriisiin. Sen myötä työllisyys, palkkasummat ja edelleen myös kaupungin verotulot voivat heiketä. Helsingin veropohja on kuitenkin vahva, sillä monipuolinen ja korkeaan osaamistasoon perustuva elinkeinorakenne sekä hyvätuloisten kaupunkilaisten suuri osuus suojannee Helsinkiä pahimmilta takaiskuilta.
4. Kaupungin talous on vahvalla pohjalla
Helsingin kaupungin tilikauden tulos oli 350 miljoonaa euroa vuonna 2021. Edelliseen vuoteen verrattuna tulos heikentyi lähes 150 miljoonaa euroa. Tulos oli jokseenkin keskimääräistä tasoa, mutta suhteutettuna toteutuneeseen investointitasoon hieman aikaisempia vuosia heikompi. Tilinpäätöksen mukaan kaupunki jatkoi vuonna 2021 mittavia investointeja kasvavan kaupungin tarpeisiin. Investointimenot olivat kaikkien aikojen toiseksi korkeimmat, 890 miljoonaa euroa. Merkittävin tilikauden tulosta tukenut muutos oli verotulojen odotettua suurempi kasvu. Kaupunki sai vuonna 2021 verotuloja noin 200 miljoonaa euroa budjetoitua enemmän. Kaupungin ulkoisten toimintamenojen kasvu oli vuonna 2021 edelliseen vuoteen verrattuna 4,3 prosenttia. Lainakanta asukasta kohden laskettuna pieneni lähes 9 prosenttia 1 386 euroon.
5. Maanomistus ja korkea palkkataso ovat Helsingin vahvuuksia
Helsingin kuntatalouden erityisiin vahvuuksiin kuuluu laaja maanomistus. Kaupunki omistaa lähes kaksi kolmasosaa maa-alastaan, ja sen tonttiomaisuus on arvoltaan suurempi kuin Suomen muiden kuntien omistamien tonttien arvo yhteensä. Tämän seurauksena maaomaisuuden tuotot kerryttävät Helsingin kaupungin tuloja jopa parin veroprosentin verran. Toisaalta rakentamiseen liittyvät investoinnit ovat kustannuserä, jonka rahoittaminen aiheuttaa kaupungille menoja – mutta samalla lisää kaupungin houkuttelevuutta.
Helsingissä on paljon työllisiä, jotka toimivat hyväpalkkaisissa tehtävissä. Suurituloisten suuri merkitys perustuu siihen, että heidän efektiivinen kunnallisveroprosenttinsa on verotuksen jyrkän progression vuoksi paljon suurempi kuin alle mediaanivuositulon ansaitsevien – ja euromääräinen verotuotto siksi erittäin paljon suurempi. Vuonna 2021 muuttoliike kääntyi tilapäisesti Helsingille tappiolliseksi. Osittain siksi palkkasummien kasvuvauhti jäi jälkeen esimerkiksi Espoosta ja Vantaasta vuonna 2022. Helsinkiläisten keskipalkat ovat kuitenkin jatkaneet kasvuaan .
Finanssisektorin ja monien suurten yritysten pääkonttorien toiminta Helsingissä tukee kaupungin kannalta positiivista kehitystä. Ne luovat uusia työpaikkoja ja lisäävät kunnallisverotulojen lisäksi myös yhteisöverojen määrää. Sote-uudistukseen liittyvän uuden rahoitusmallin vuoksi osa Helsingin verotulojen kasvusta leikkautuu tulevina vuosina pois.