Turvallisuustilanne ja turvallisuuden kokemukset
Helsinki on turvallinen kaupunki, mutta toimintaympäristöön heijastuvat kansainväliset kriisit ja talouden riskit vaativat varautumista ja yhteistä koordinointia.
Koronapandemia, Ukrainan sota ja energiakriisi ovat osaltaan heikentäneet turvallisuuden kokemuksia, ja huoli katuväkivallasta on lisääntynyt.
Kaupunkilaisten arkiturvallisuuden kokemukset ovat edelleen kansainvälisesti korkealla tasolla. Asuinalueiden väliset erot ja aiempaan verrattuna heikentyneet turvallisuuskokemukset korostavat kaupunkiyhteisen toiminnan merkitystä.
1. Globaalit kriisit heijastuvat Helsinkiin
Globaalisti vaikuttavat kriisit heijastuvat kaupungin toimintaympäristöön ja kaupunkilaisten turvallisuuden kokemuksiin. Helsinki varautuu ennalta erilaisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin kunnille valmiuslaissa määritetyn varautumisvelvoitteen mukaisesti. Vuonna 2020 alkanut koronakriisi, Ukrainassa käytävän sodan vaikutukset sekä talven 2023 mahdolliseen energiakriisiin varautuminen ovat teemoja, joita koordinoidaan Helsingissä kaupunkiyhteisesti kaupunkitasoisissa kriisikoordinaatioryhmissä.
Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan vaikutukset ovat näkyneet kaupungissa monin tavoin, ja tilannetta seurataan myös tiiviissä yhteistyössä Maahanmuuttoviraston kanssa ukrainalaisten vastaanottoon liittyvissä asioissa. Selkeimmin kaupungin palveluissa ukrainalaiset ovat näkyneet kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla, jonka palveluihin syksyn 2022 aikana hakeutui Ukrainan sodan seurauksena yhteensä 1826 henkilöä. Arvioidaan, että Helsingissä oli joulukuussa 2022 noin 2 500–3 000 Ukrainasta lähtemään joutunutta.
Helsingin kaupunki perusti energiavarautumisen koordinaatioryhmän syksyllä 2022 käsittelemään ja linjaamaan kaupunkiyhteisiä asioita energiavarautumisen osalta. Kaupunki on varautunut mahdolliseen energiapulaan vähentämällä energiankulutusta sekä varautumalla sähkökatkoksiin.
Lue myös: Energiansäästö ja sähkökatkoihin varautuminen (linkki Hel.fi-sivustolle)
Koronapandemian vaikutukset ovat olleet Helsingissä erityisen mittavat, sillä Suomen tartuntatapaukset ovat painottuneet pääkaupunkiseudulle. Vuoden 2022 lopussa Helsingin osuus koko Suomen koronavirustartunnoista oli 13,5 %, ja tilanteen seuranta kaupungin koronakoordinaatioryhmässä jatkuu.
2. Koettu turvallisuus muutoksessa
Kaupunkilaisten turvallisuuskokemukset ovat heikentyneet jonkin verran viime vuosina. Turvallisuudentunteeseen voivat vaikuttaa arkikokemusten rinnalla myös esimerkiksi kansainvälistä turvallisuustilannetta muuttanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sekä sen heijastuminen muun muassa energian ja muiden hintojen nousuun. Helsingissä kesän ja syksyn 2022 aikana uutisotsikoihin nousi lisäksi nuorten ja osin jopa alaikäisten tekemä katuväkivalta.
Syksyllä 2022 toteutetun Helsinki-barometrin haastattelututkimuksen mukaan helsinkiläiset kokevat asuinalueensa turvallisuustilanteen heikentyneen vuoden 2022 kesän ja syksyn aikana selvästi. Helsingin kaupungin tekemässä vuoden 2021 turvallisuuskyselyssä myös Helsingin keskusta koettiin vähemmän turvalliseksi kuin edellisellä tutkimuskerralla vuonna 2018. Hieman yli puolet vastaajista piti keskustaa turvallisena myöhään viikonloppuiltaisin. Kaupungin keskustaa turvattomana pitävien osuus on tästä huolimatta pysynyt viimeisimmillä tutkimuskerroilla lähes samana.
Yleisesti ottaen turvallisuuskokemukset ovat kuitenkin Helsingissä kansainvälisesti korkealla tasolla. Turvallisuustutkimuksen mukaan lähes yhdeksän kymmenestä helsinkiläisestä on sitä mieltä, että kaupunki on yleisesti turvallinen tai vähintään melko turvallinen. Myös oma asuinalue koetaan Helsingissä lähes poikkeuksetta turvalliseksi. Vuonna 2021 kolme neljästä vastaajasta koki omalla asuinalueellaan liikkumisen turvalliseksi myös myöhään viikonloppuiltaisin, ja vain 13 prosenttia koki myöhään liikkumisen asuinalueellaan turvattomaksi.
Oma asuinalue koetaan kyselyissä tyypillisesti keskustaa ja kaupungin keskiarvoa turvallisemmaksi. Kokemuksissa on kuitenkin huomattavia eroja Helsingin asuinalueiden välillä. Joillakin alueilla noin joka kolmas kokee olonsa turvattomaksi omassa naapurustossaan myöhään perjantai- ja lauantai-iltoina, kun taas turvallisimmiksi koetuilla alueilla ainoastaan kolmisen prosenttia vastaajista ilmoittaa näin. Nämä erot ovat säilyneet melko samansuuruisina vuodesta 2015 lähtien. Koettu sosiaalinen epäjärjestys, kuten ihmisten häiriökäyttäytyminen, on viime aikoina jonkin verran lisääntynyt Helsingin asuinalueilla. Viimeisimmässä Helsinki-barometrissä alueellaan viikonloppuiltaisin turvattomiksi itsensä kokevien osuus oli myös syksyllä 2022 noussut jonkin verran, ja osuus oli noin 12 prosenttia kaupunkilaisista, kun vastaava osuus oli vielä syksyllä 2021 ja keväällä 2022 alle 8 prosenttia.
Omalla asuinalueella nähdyn väkivallan ja asuinalueella viikonloppuiltaisin koetun turvattomuuden välillä on tutkimuksen perusteella selvä yhteys. Merkit huumeiden käytöstä eivät vaikuta niin voimakkaasti turvattomuuden tunteeseen kuin väkivallan näkeminen. Väkivallan näkemisen ja huumeiden käytön näkemisen keskinäinen riippuvuus on kuitenkin alueellisesti selvä. Yleisesti ottaen turvattomuuskokemukset ovat eri tutkimusten mukaan yhteydessä alueen sosioekonomiseen rakenteeseen. Turvattomuuskokemukset eivät kuitenkaan yleisty suoraviivaisesti sen mukaan, mitä heikommin alueet menestyvät sosioekonomisilla mittareilla, vaan myös poikkeuksia esiintyy, mikä osaltaan korostaa alueellisen työn ja kaupunkiyhteisten toimenpiteiden merkitystä alueellisen turvallisuudentunteen kohentamiseksi.
3. Rikollisuus Helsingissä
Rikollisuus on pääosin vähentynyt Helsingissä ja muualla maassa läpi 2000-luvun. Tilastokeskuksen mukaan rikosten kokonaismäärä laski Helsingissä vuonna 2022 noin 5 prosenttia edellisvuodesta. Niin sanottuja rikoslakirikoksia tuli vuonna 2022 viranomaisten tietoon Helsingissä 69 950 kpl. Erityisesti kaupungissa vähenivät omaisuus- ja huumausainerikokset. Rikollisuuden lasku Helsingissä on hieman suurempi kuin koko maassa yhteensä: maanlaajuisesti viranomaisten tietoon tuli vuoden 2022 aikana kaikkiaan 473 100 rikoslakirikosta. Tämä on 2 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.
Kokonaislaskusta huolimatta jotkut rikostyypit ovat yleistyneet. Koko maassa ryöstöjen määrä kasvoi vuonna 2022 aikana 23 prosenttia, ja niitä tuli poliisin tietoon noin 2 300 kappaletta. Helsingissä etenkin henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten ja ryöstörikosten määrät kasvoivat. Erityisesti huolta on herättänyt havainto siitä, että alaikäisten tekemät ryöstörikokset ovat kaupungissa lisääntyneet.
Lue myös: Lasten ja nuorten hyvinvointi.
Liikenneturvallisuuden osalta vuosi 2022 oli edeltävää vuotta parempi: vuonna 2022 Helsingissä loukkaantui liikenteessä 293 henkilöä, mikä on 8 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021. Liikenneonnettomuuksissa kuoli viisi ihmistä eli yksi vähemmän kuin vuonna 2021.