Hyppää pääsisältöön

Turvallisuustilanne ja turvallisuuden kokemukset

Euroopan muuttunut turvallisuustilanne heijastuu Helsingin toimintaympäristöön ja kaupunkilaisten kokemuksiin. Arjessa koettu turvallisuus on kuitenkin edelleen korkealla tasolla.
Miten tilanne on kehittynyt?

Helsinki on turvallinen kaupunki, mutta toimintaympäristöön heijastuvat kansainväliset kriisit ja talouden riskit vaativat varautumista ja yhteistä koordinointia.  

Missä olemme nyt?

Koronapandemia, Ukrainan sota ja energiakriisi ovat osaltaan heikentäneet turvallisuuden kokemuksia, ja huoli sosiaalisesta epäjärjestyksestä on lisääntynyt.     

Mitä näköpiirissä?

Kaupunkilaisten arkiturvallisuuden kokemukset ovat edelleen kansainvälisesti korkealla tasolla. Asuinalueiden väliset erot ja aiempaan verrattuna heikentyneet turvallisuuskokemukset korostavat kaupunkiyhteisen toiminnan merkitystä. 
 

Sisällysluettelo:

1. Globaalit kriisit heijastuvat Helsinkiin

Globaalisti vaikuttavat kriisit heijastuvat kaupungin toimintaympäristöön ja kaupunkilaisten turvallisuuden kokemuksiin. Helsinki varautuu ennalta erilaisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin kunnille valmiuslaissa määritetyn varautumisvelvoitteen mukaisesti. Esimerkkejä varautumista vaatineista tilanteista ovat globaali koronapandemia ja mahdollinen energiakriisi. Helsingin kaupunki perusti energiavarautumisen koordinaatioryhmän syksyllä 2022 käsittelemään ja linjaamaan kaupunkiyhteisiä asioita energiavarautumisen osalta. Kaupunki on varautunut mahdolliseen energiapulaan vähentämällä energiankulutusta sekä varautumalla sähkökatkoksiin. Lue myös: Energiansäästö ja sähkökatkoihin varautuminen

Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan vaikutukset ovat näkyneet kaupungissa monin tavoin, ja tilannetta seurataan myös tiiviissä yhteistyössä Maahanmuuttoviraston kanssa ukrainalaisten vastaanottoon liittyvissä asioissa. Selkeimmin kaupungin palveluissa ukrainalaiset ovat näkyneet kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla, jonka palveluihin hakeutui syksyn 2022 aikana yhteensä 1826 henkilöä Ukrainan sodan seurauksena. Arvioidaan, että Helsingissä oli joulukuussa 2022 noin 2 500–3 000 Ukrainasta lähtemään joutunutta. 

Vuoden 2023 helmikuusta lähtien Ukrainasta Venäjän hyökkäyssodan vuoksi lähtemään joutuneet ovat voineet hakea kotikuntaa 12 kuukautta Suomessa asuttuaan. Näin on toistaiseksi tehnyt noin 1 500 Ukrainan kansalaista. Vastaanottojärjestelmässä on yhä Ukrainan kansalaisia, ja Helsingissä asuvien Ukrainasta lähtemään joutuneiden kokonaismääräksi arvioidaan 2 500 henkilöä. Heistä noin viidesosa on alle 15-vuotiaita.

2. Koettu turvallisuus muutoksessa

Kaupunkilaisten turvallisuuskokemukset ovat heikentyneet jonkin verran viime vuosina. Turvallisuudentunteeseen voivat vaikuttaa arkikokemusten rinnalla myös esimerkiksi kansainvälistä turvallisuustilannetta muuttanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sekä sen heijastuminen muun muassa energian ja muiden hintojen nousuun. Lisäksi koettu sosiaalinen epäjärjestys, kuten häiriökäyttäytyminen, on lisääntynyt Helsingin asuinalueilla jonkin verran.  

Syksyllä 2023 toteutetun Helsinki-barometri-haastattelututkimuksen mukaan helsinkiläiset kokevat asuinalueensa turvallisuustilanteen heikentyneen. Suunta heikompaan on ollut vuodesta 2022, jolloin viikonloppuiltaisin asuinaluettaan turvallisena pitäneiden osuudet lähtivät laskuun. Asuinaluettaan turvattomana pitäneiden osuudet ovat pysyneet melko pieninä, mutta kyselyaineistoista havaitaan, että erityisesti naisten keskuudessa jonkinlainen varautuneisuus on kasvanut.

Helsingin kaupungin tekemässä vuoden 2021 turvallisuuskyselyssä myös Helsingin keskusta koettiin vähemmän turvalliseksi kuin edellisellä tutkimuskerralla vuonna 2018. Hieman yli puolet vastaajista kuitenkin piti keskustaa turvallisena myöhään viikonloppuiltaisin.

Myös Helsinki-barometrissa on kysytty keskustan turvallisuudesta, ensimmäisen kerran keväällä 2023. Naisten ja miesten välinen ero on barometriaineistossa huomattava. Keväällä 2023 selvä enemmistö miehistä piti keskustaa viikonloppuiltaisin turvallisena, mutta naisista vain alle 40 prosenttia oli tätä mieltä. Viimeisimmässä, syksyn 2023 kyselyssä naisista vain kolmannes piti keskustaa turvallisena, mutta turvattomana selvästi useampi. Myös miesvastaajien näkemykset keskustan turvallisuudesta ovat heikentyneet.

Yleisesti ottaen turvallisuuskokemukset ovat kuitenkin Helsingissä kansainvälisesti korkealla tasolla. Turvallisuustutkimuksen mukaan lähes yhdeksän kymmenestä helsinkiläisestä on sitä mieltä, että kaupunki on yleisesti ottaen vähintään melko turvallinen. Myös oma asuinalue koetaan Helsingissä lähes poikkeuksetta turvalliseksi. Vuonna 2021 kolme neljästä vastaajasta koki omalla asuinalueellaan liikkumisen turvalliseksi myös myöhään viikonloppuiltaisin, ja vain 13 prosenttia koki asuinalueellaan myöhään liikkumisen turvattomaksi.  

Oma asuinalue koetaan kyselyissä tyypillisesti keskustaa ja kaupungin keskiarvoa turvallisemmaksi. Kokemuksissa on kuitenkin huomattavia eroja Helsingin asuinalueiden välillä. Joillakin alueilla noin joka kolmas kokee olonsa turvattomaksi omassa naapurustossaan myöhään perjantai- ja lauantai-iltoina, kun taas turvallisimmiksi koetuilla alueilla ainoastaan kolmisen prosenttia vastaajista ilmoittaa näin. Nämä erot ovat säilyneet melko samansuuruisina vuodesta 2015 lähtien. Koettu sosiaalinen epäjärjestys, kuten ihmisten häiriökäyttäytyminen, on viime aikoina jonkin verran lisääntynyt Helsingin asuinalueilla. 
  
Omalla asuinalueella nähdyn väkivallan ja asuinalueella viikonloppuiltaisin koetun turvattomuuden välillä on tutkimuksen perusteella selvä yhteys. Merkit huumeiden käytöstä eivät vaikuta niin voimakkaasti turvattomuuden tunteeseen kuin väkivallan näkeminen. Väkivallan näkemisen ja huumeiden käytön näkemisen keskinäinen riippuvuus on kuitenkin alueellisesti selvä. Yleisesti ottaen turvattomuuskokemukset ovat eri tutkimusten mukaan yhteydessä alueen sosioekonomiseen rakenteeseen. Turvattomuuskokemukset eivät kuitenkaan yleisty suoraviivaisesti sen mukaan, mitä heikommin alueet menestyvät sosioekonomisilla mittareilla. Myös poikkeuksia esiintyy, mikä korostaa alueellisen työn ja kaupunkiyhteisten toimenpiteiden merkitystä alueellisen turvallisuudentunteen kohentamiseksi. 

Lue myös: Artikkeleita koetusta turvallisuudesta Kaupunkitiedon verkkolehdessä, Kvartissa

3. Rikollisuus Helsingissä

Rikollisuus on pääosin vähentynyt Helsingissä ja muualla maassa läpi 2000-luvun. Tilastokeskuksen mukaan rikosten kokonaismäärä laski Helsingissä vuonna 2022 noin 5 prosenttia edellisvuodesta. Niin sanottuja rikoslakirikoksia tuli vuonna 2022 viranomaisten tietoon Helsingissä 69 950 kpl. Erityisesti kaupungissa vähenivät omaisuus- ja huumausainerikokset. Rikollisuuden lasku Helsingissä on hieman suurempi kuin koko maassa yhteensä: maanlaajuisesti viranomaisten tietoon tuli vuoden 2022 aikana kaikkiaan 473 100 rikoslakirikosta. Tämä on 2 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.  

Kokonaislaskusta huolimatta jotkut rikostyypit ovat yleistyneet. Koko maassa ryöstöjen määrä kasvoi vuonna 2022 aikana 23 prosenttia, ja niitä tuli poliisin tietoon noin 2 300 kappaletta. Helsingissä etenkin henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten ja ryöstörikosten määrät kasvoivat. Erityisesti huolta on herättänyt havainto siitä, että alaikäisten tekemät ryöstörikokset ovat kaupungissa lisääntyneet.

Lue myös: Lasten ja nuorten hyvinvointi

Liikenneturvallisuuden osalta vuosi 2022 oli edeltävää vuotta parempi: vuonna 2022 Helsingissä loukkaantui liikenteessä 293 henkilöä, mikä on 8 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2021. Liikenneonnettomuuksissa kuoli viisi ihmistä eli yksi vähemmän kuin vuonna 2021.