Elinkeinoelämän rakenne ja kilpailukyky
Helsinki on monipuolisesti palveluvaltainen kaupunki. Palveluiden suuri osuus pahensi työttömyyttä kriisissä, mutta yritystoiminnan laaja kirjo nopeuttaa tulevaa kasvua.
Osaamisintensiiviset alat tukevat talouden kasvua. Nopeimmin kasvavat alat perustuvat yksilöiden osaamiseen ja yritysten verkostoihin.
Koronakriisistä toipuminen palauttaa suuren osan menetetyistä työpaikoista, ja kasvavat korkeaa osaamista vaativat palvelut kiihdyttävät kasvua. Työvoiman saatavuus voi hidastaa kasvua lähivuosina.
1. Helsingin seudulla on kasvava yrityskanta
Pääkaupunkiseudun korkeakoulut ja tutkimuslaitokset synnyttävät uutta osaamista ja innovaatioita, mikä tukee korkean jalostusarvon yritysten ja työpaikkojen syntymistä. Helsingin seudulle onkin keskittynyt suurin osa Suomen informaatio- ja viestintäalojen toiminnasta sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnasta. Kokonaisuudessaan Helsingin seudulle on sijoittunut runsaasti palvelualojen yritystoimintaa, mikä on tyypillistä korkean väestötiheyden omaaville alueille.
Helsingissä toimii yli 50 000 liikeyritystä ja Helsingin seudulla yrityksiä on yhteensä noin 100 000. Tämä vastaa 27 prosenttia koko maan yrityskannasta, 35 prosenttia yksityisissä yrityksissä työskentelevästä henkilöstömäärästä ja 42 prosenttia koko maan yritysten liikevaihdosta. Uusia yrityksiä perustetaan Helsingin seudulla jatkuvasti enemmän kuin vanhoja yrityksiä lopetetaan.
2. Palvelualoille syntyy lisää työtä
Palvelualan laajuus ja monimuotoisuus on Helsingin erityispiirre. Vuonna 2020 palvelualojen työpaikkoja (ml. julkinen sektori) oli Helsingissä 87,9 prosenttia kaikista työpaikoista, kun koko maassa osuus oli 75 prosenttia. Julkishallintoon, koulutukseen ja sote-palveluihin liittyvät työpaikat ovat myös Helsingin seudulla yleisiä. Palvelualoista informaatio ja viestintä sekä hallinto- ja tukipalvelut (sis. vuokratyö) jatkoivat kasvuaan vuonna 2021. Näiden alojen osuus työvoimasta on Helsingissä selvästi suurempi kuin koko maassa. Helsingin teollisuustuotanto on edelleen kasvanut, vaikka teollisuuden työvoiman määrä ei muutu merkittävästi. Rakennusalalla työllisten määrän kasvu on pysähtynyt vuonna 2021. Teollisuudella ja rakentamisella on kummallakin noin kuuden prosentin osuus Helsingin työpaikoista.
3. Toimintaympäristö muuttuu nopeasti
2020-luvulla Helsingin elinkeinoelämän toimintaympäristö on kohdannut yllättäviä muutoksia, jotka haastavat yritystoimintaa. Palveluvaltaisuuden vuoksi Helsingin talous reagoi vahvasti koronapandemiasta aiheutuneisiin sulkutoimenpiteisiin ja yksityisen kulutuksen hiljentymiseen. Koronakriisistä kärsivät Helsingissä erityisesti majoitus- ja ravitsemisala sekä matkailu-, kulttuuri- ja tapahtuma-alat, joissa työllisten määrä laski vuonna 2020 muuta maata enemmän. Koronapandemian hellittämisen ja siihen liittyvien rajoitusten poistamisen jälkeen nämä alat palautuivat osittain nopeastikin, mutta kulutustottumusten muutos ja etätyön yleistyminen ovat aiheuttaneet elinkeinoelämään edelleen jatkuvaa murrosta. Venäjän aloittaman hyökkäyssodan ja inflaation kiihtymisen myötä suhdannenäkymät ovat heikentyneet jyrkästi ja laaja-alaisesti niin Helsingin seudulla kuin koko maailmantaloudessakin.
4. Menestys perustuu osaamiseen
Viime vuosien kriisit voivat vaikuttaa elinkeinorakenteeseen, alihankintaketjuihin, yritysten sijoittumispäätöksiin ja osaamistarpeisiin. Digitaalisia ratkaisuja kehittävät kasvuyritykset ovat menestyneet koronakriisissä hyvin. (Lue lisää: Digitalisaatio.) Kriisistä kumpuava digitaalisten palveluiden nopeutunut nousu tarjoaa mahdollisuuksia yritysten ja alueen uudistumiseen, yhteiskunnallisten ja kestävyyteen liittyvien haasteiden ratkaisemiseen ja tuottavuuden kehittämiseen. Vuonna 2021 pääkaupunkiseudulla startupit ja kasvuyritykset keräsivät rahoitusta ennätysmäisen summan, noin 1,5 miljardia euroa, ja vuoden 2022 marraskuuhun mennessä rahoitusta on kertynyt jo saman verran. Helsingin osuus vuoden 2021 rahoituksesta oli noin 1,2 miljardia euroa (Lähde: Dealroom.co).
5. Kasvupotentiaali on hyvä
Helsingin seudulla on paljon potentiaalia uudelle yritystoiminnalle ja yritystoiminnan laajentamiselle. Osaavan työvoiman lisäksi laatutekijöillä, kuten elämänlaatu, viihtyisyys, turvallisuus, elämyksellisyys, kulttuuri, yöelämä, kaupunkikuva, liikunta ja koulutus ml. kansainväliset koulut, on paljon merkitystä kotimaisten ja kansainvälisten osaajien houkuttelussa. Lisäksi suuri väestömäärä tukee yritysten työvoiman saantia, palvelujen syntymistä ja yritysten verkostoitumista. Helsingin kestävään kasvuun ja vastuullisuuteen liittyvät tavoitteet (kuten kiertotalouden edistäminen) tukevat omalta osaltaan kaupungin mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä sekä yritysten sijaintipaikkana että ihmisten kotipaikkana. (Lue lisää: Kestävä kasvu ja vastuullisuus.)