Hyppää pääsisältöön

Asukas- ja kuluttajakäyttäytymisen muutos

Moninaistuvat elämäntavat ja arki muuttavat kaupunkitilan käyttöä, liikkumista sekä odotuksia asumiselle, asuinalueille ja kaupungin palveluille. Koronatilanne on vauhdittanut työn, opiskelun ja kuluttajakäyttäytymisen digitaalista murrosta.
Miten tilanne on kehittynyt?

Kaupunkielämässä ovat korostuneet moninaistuvat elämäntyylit ja toiveet kaupunkitilalle ja sen palveluille. Kaupunkitilan ja palveluiden rytmit ovat siirtyneet aina hereillä olevan kaupungin suuntaan.

Missä olemme nyt?

Kaupunkielämässä ovat korostuneet paikallisuus ja paikattomuus: paikallisten palvelujen ja virkistysalueiden kysynnän kasvu, ja toisaalta vahvemmin verkkoon siirtynyt työ, opiskelu, kuluttaminen ja sosiaalinen elämä.

Mitä näköpiirissä?

Työn, opiskelun sekä kuluttamisen digitalisoituminen voi muuttaa asumiseen ja liikkumiseen liittyviä toiveita osin pysyvästi. Samalla laadukkaan kaupunkiympäristön merkitys voi entisestään korostua myös paikallisesti.

Sisällysluettelo:

1. Digitalisaatio, paikallisuus ja paikattomuus muutostrendeinä

Digitalisaatio vaikuttaa helsinkiläisten elämään yhä useammalla elämänalueella. Uudet etätyön ja -opiskelun muodot, digitalisoituvat palvelut, verkkokaupan kasvu, virtuaaliset vapaa-ajan alustat ja sosiaalisen median mahdollisuudet muuttavat kaupungissa liikkumista, tapoja käyttää kaupunkitilaa sekä työn ja vapaa-ajan rytmejä. Kaupungin väestörakenteen ja elämäntyylien moninaistuminen vahvistavat digitaalisuuden tuottamien mahdollisuuksien heijastumista yhä monimuotoisempaan kaupunkielämään.

Muutosten on odotettu lisäävän uusia merkityksiä paikallisuuteen ja kasvussa olevaan paikattomuuteen. Lisääntyvä paikattomuus näkyy esimerkiksi yhä useamman ulottuvilla olevassa mahdollisuudessa tehdä töitä tai ostoksia verkossa, eli paikasta ja ajasta riippumatta. Digitaalisilla alustoilla on myös mahdollista nauttia yhä useammista kulttuurimuodoista ja ylläpitää yhteyttä sosiaalisiin verkostoihin välimatkoista riippumatta. Samalla digitaalisuus voi toimia paikallisuuden ajurina. Sosiaalisen median alustat ovat Helsingissäkin mahdollistaneet uusia naapurustoyhteisöllisyyden muotoja, virtuaalisten sisältöjen lisäämistä paikkoihin ja niiden kokemukseen, sekä esimerkiksi aiempaa laajempaa osallistumista naapuruston kehittämiseen. Opiskelu tai työskentely kotona voivat myös lisätä kodin lähellä vietettyä aikaa sekä kysyntää lähellä kotia oleville palveluille ja vapaa-ajan mahdollisuuksille.

2. Digitalisaatio työn, opiskelun ja asumisen muutosvoimana

Koronatilanteen myötä yli 60 prosenttia suomalaisista siirtyi ainakin osittain etätöihin. Samalla liikkumis- ja kokoontumisrajoitukset johtivat etäopetuksen käyttöönottoon erityisesti korkeakouluissa. Pandemian väistyessä suuri osa tietotyöläisistä palaa todennäköisesti fyysisesti työpaikoille, mutta Helsinki-barometrin mukaan lähes 90 prosenttia korona-aikana etätyötä tehneistä kaupunkilaisista toivoi voivansa jatkossakin työskennellä ainakin osan päivistä etänä. Kaikista työssäkäyvistä vähintään osittaista etätyötä toivoi lähes 60 prosenttia vastaajista. Korkeakoulut avaavat uudestaan ovensa pandemian väistyessä, mutta myös etäopiskelun arvioidaan tulevaisuudessa yleistyvän suhteessa pandemiaa edeltäneeseen tasoon.

Kansainvälisessä keskustelussa nousee vahvasti esiin oletus siitä, että koronatilanne lähinnä vauhditti digitaalista murrosta, joka on jo ollut tapahtumassa työn ja opiskelun uudenlaisena jäsentäjänä. Moni kaupunkilainen tekee jatkossakin jatkuvaa läsnäoloa vaativaa työtä esimerkiksi terveydenhuollossa ja useilla palvelualoilla. Kaupunkielämän ja asumisen näkökulmasta osittainenkin siirtymä kohti lisääntyvää etätyötä ja -opiskelua on suuri muutos.

Työskentely tai opiskelu entistä useammin kotoa käsin voi osaltaan lisätä kotiin kohdistuvia odotuksia ja tilan tarvetta sekä yhteisten työskentelytilojen kysyntää. Samalla toiveet oman asuinympäristön laadulle ja palveluille voivat korostua, jos työmatkoihin liittyvä liikkuminen muualla sijaitseviin työpaikka- ja palvelukeskittyminen vähenee. Myös asumisen monipaikkaisuus voi entisestään lisääntyä esimerkiksi työteon siirtyessä aiempaa useammin vapaa-ajan asunnoille tietotyötä tekevissä ryhmissä.

3. Elämäntavat ja odotukset kaupunkielämälle moninaistuvat

Myös väestön ja elämäntapojen moninaistuminen muuttaa kaupunkielämää. (Lue lisää: Väestön monimuotoistuminen ja ikääntyminen.) Kaupunkilaisten identiteettien ja arvostusten kirjo kasvaa, ja kaupunki on yhä moninaisempi kudelma erilaisista taustoista tulevia ja eri elämänvaiheissa olevia asukkaita ja kotitalouksia. Osana kehitystä myös ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten kulttuuriset ja sosioekonomiset taustat ovat monipuolistumassa aiempaan verrattuna.

Väestön ja elämäntapojen moninaistumisen odotetaan vaikuttavan asuinalueiden palveluiden kysyntään ja kaupunkikuvaan sekä tuottavan uudenlaisia toiveita alueiden identiteeteille ja monipuolisuudelle. Kaupunkeihin kohdistuu myös entistä enemmän odotuksia yhteisöllisyydestä, mutta samalla sosioekonomisten erojen ja hyvinvoinnin lisääntyvä polarisaatio voi korostaa alueellisen segregaation riskiä.

Muutosten myötä moninaisuuden ennakoiminen kaupungin palveluiden ja asuinalueiden suunnittelussa sekä asukkaiden osallistamisessa korostuu. Myös kaupungissa vierailevien matkustajien toiveet kaupungille voivat muuttua, mikäli matkailun painopiste siirtyy tulevaisuudessa työmatkailusta selvemmin vapaa-ajan matkailun suuntaan, ja kulttuuri- ja luontopalveluiden sekä elämyksellisen kaupunkitilan kysyntä kasvaa.

4. Verkkokauppa muovaa kulutuskäyttäytymistä

Verkkokaupan nopea kasvu on muuttanut nopeasti monen kaupunkilaisen ostokäyttäytymistä. Tavaroiden, palveluiden ja elintarvikkeiden verkosta tilaaminen on arkipäiväistynyt. Samalla kiertotalouden, jakamistalouden ja aineettoman kulutuksen lisääntymisen on arvioitu muovaavan tulevaisuuden kuluttajakäyttäytymistä entistä selvemmin. Vuonna 2019 jo kolmannes 16 vuotta täyttäneistä suomalaisista oli Tilastokeskuksen kyselyn mukaan ostanut viimeisen kolmen kuukauden aikana käytettyä tavaraa verkon kautta.

Korona-aika vauhditti verkkopalveluiden ja -kaupan yleistymistä. Kaupan liiton tuoreen selvityksen mukaan vähittäiskaupan tuotteiden digiostaminen kasvoi vuoden 2020 aikana yli viidenneksellä, ja suomalaisten digiostojen nettoarvo nousi yhteensä 5,1 miljardiin euroon. Syksyllä 2020 peräti 42 prosenttia aikuisista netinkäyttäjistä arvioi oman ostamisen painottuvan lähivuosina selvästi verkkokauppaan. Myös päivittäistavaroiden verkkokaupan osuus kaikista ruoka- ja päivittäistavaraostoista nousi kahteen prosenttiin.

Fyysisten myymälöiden ja palveluiden merkitys on kaupungeissa edelleen suuri. Kuluttajakäyttäytymisen osittainen siirtymä verkkokauppoihin voi kuitenkin vaikuttaa kysynnän rakenteeseen, ja tuoda uudenlaisia vaatimuksia fyysisten kauppojen ja palveluiden tyypille. Esimerkiksi myymälöiden ja palveluiden elämyksellisyyden ja erikoistumisen merkityksen on arvioitu korostuvan tulevaisuuden kilpailutekijöinä. Digitaalisten palvelujen käytön yleistyminen ja käyttökynnyksen madaltuminen korostavat myös kaupungin omaan palvelutuotantoon liittyviä odotuksia ja mahdollisuuksia, sekä toisaalta tarvetta tukea näiden palvelujen saavutettavuutta esimerkiksi ikääntyneiden osalta.

5. Kaupungin rytmit ja kaupunkitilan käyttö muutoksessa

Yllä kuvatut väestön monimuotoistumisen, digitalisaation, kuluttajakäyttäytymisen muutosten sekä työn ja opiskelun monipuolistumisen trendit ovat osaltaan muovanneet kaupunkielämän rytmiä. Kun työ ja vapaa-aika ovat entistä vähemmän sidottuja aikatauluihin, odotukset kaupunkitilan käytölle ja kaupungissa liikkumiselle voivat muuttua yhä vahvemmin “virka-ajan kaupungista” aina hereillä olevan kaupungin suuntaan. Kaupungin rytmin muutos on jo havaittavissa esimerkiksi kauppojen ja muiden palveluiden aukioloaikojen pidentymisessä ja vuorokauden ympäri auki olevien toimipisteiden lisääntymisessä myös keskusta-alueen ulkopuolella. Tulevaisuudessa myös liikkumismuotojen monipuolistuva tarjonta ja digitalisoituminen, yhteiskäyttöautot sekä muut liikennevälinepalvelut voivat vauhdittaa kaupunkitilan käytön ja kaupungin rytmien muutosta entisestään.

Aina hereillä olevassa kaupungissa yön talous (night time economy) nousee merkittäväksi vapaa-ajan, matkailun ja talouden näkökulmasta. Yön talous on monissa Euroopan kaupungeissa päivän vilkkaiden tuntien ohella huomattava työllistäjä ja tärkeä osa alueen kokonaistaloutta, ja ilmiön merkitys on korostunut Helsingissäkin. Helsingissä päivittäinen pulssi korostuu kantakaupungin alueella. Väestön huippuhetkenä puoliltapäivin kantakaupungin alueella on tyypillisesti oleskellut jopa kolmannes koko pääkaupunkiseudun väestöstä. Kantakaupunki on myös merkittävin yöajan keskus, jossa on öisinä tunteina oleskellut noin viidesosa koko pääkaupunkiseudun väestöstä. Erityisen paljon väkeä on Kalliossa ja ydinkeskustassa.

Koronatilanne on jäsentänyt helsinkiläisten liikkumista ja kaupunkitilan käyttöä jossakin määrin uudelleen liikkumisrajoitusten myötä. Erityisesti aiempaan työmatkaliikkumiseen yhdistynyt palvelujen käyttö väheni, ja joukkoliikenteen kysyntä putosi jopa puoleen aiemmasta. Yhdessä muiden kontaktien vähentämiseen tähtäävien rajoitusten ohella tämä on näkynyt kaupungin keskustan ja useiden erikoisliikkeiden käytön vähentymisenä. Vapaa-ajan viettämisen painopiste siirtyi lähelle kotia, ja paikallisten yhteisöjen merkitys korostui monien kaupunkilaisten arjessa. Myös ulkoilu ja retkeily lisääntyivät kaupungin virkistys- ja luonnonsuojelualueilla.

Muutos on näkynyt yhtäältä keskustan palvelujen käytön sekä toimitilojen kysynnän vähenemisenä, ja toisaalta paikalliskeskusten nousseena merkityksenä. (Lue lisää: Monikeskuksinen kaupunkirakenne ja keskusta-alueiden kehitys.) Vaikka keskustan vetovoimaisuus todennäköisesti palautuu koronatilanteen jälkeen, paikalliskeskusten merkitys voi pysyvästi korostua myös odotuksissa monipuolisesta kaupungista ja omaleimaisista naapurustoista. Koronatilanteen myötä myös laadukkaiden virkistysalueiden ja lähiluonnon arvostus ja merkitys ihmisten hyvinvoinnille on tunnistettu aiempaa laajemmin, ja näiden merkitys tulevissa toiveissa kaupungin kehittämiselle näyttäytyy kansainvälisesti tärkeänä.