Lasten ja nuorten hyvinvointi
Valtaosa helsinkiläislapsista ja -nuorista voi hyvin. Lasten ja nuorten hyvinvointi on viime vuosina kuitenkin keskimäärin heikentynyt. Etenkin mielen hyvinvointi on heikentynyt ja ylipaino lisääntynyt.
Koronakriisin myötä lasten ja nuorten kokema yksinäisyys, alakuloisuus ja toivottomuus yleistyivät entisestään.
Koronapandemian vaikutukset lasten ja nuorten hyvinvointiin eivät korjaannu välittömästi pandemian hellittäessä. Osa vaikutuksista saattaa näyttäytyä pidemmällä aikavälillä.
1. Helsinki lasten ja nuorten kaupunkina
Helsinkiläisistä joka kolmas on alle 30-vuotias ja heistä vajaa puolet on alle 18-vuotiaita. Erityispiirteenä koko maan 25–29-vuotiaista lähes joka viides asuu Helsingissä. Kouluikäisten 7–17-vuotiaiden kokonaismäärän on ennustettu lisääntyvän vajaalla 5000:lla vuodesta 2020 vuoteen 2025 mennessä. Alle kouluikäisistä helsinkiläisistä joka neljäs ja 7–29-vuotiaista joka viides on ulkomaalaistaustainen.
2. Mielen hyvinvoinnissa huolia
Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus saada hyvät lähtökohdat elämään ja elää turvassa. Valtaosa helsinkiläislapsista ja -nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, tuntee vahvaa osallisuutta ja kokee terveytensä hyväksi. Positiivisesta kokonaistilanteesta huolimatta huolestuttava piirre on ollut lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin epäsuotuisa kehitys. Lasten ja nuorten kokema ahdistuneisuus ja masennusoireilu ovat yleistyneet viime vuosien aikana ja nousu oli erityisen voimakasta korona-aikana. Keväällä 2021 runsas viidennes yläkoululaisista koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta (16 % v. 2019), tytöistä jopa kolmannes (23 % v. 2019). Myös aiempaa suurempi osa nuorista koki itsensä yksinäiseksi. Nuorten yksinäisyys on Helsingissä muun maan keskiarvoa yleisempää.
3. Kasvuympäristön turvallisuus
Hyvät ihmissuhteet ja turvallinen kasvuympäristö ovat mielen hyvinvointia suojaavia tekijöitä. Lapset ja nuoret viihtyvät hyvin koulussa. Koulukiusaaminen on pysähtynyt aiempaa alhaisemmalle tasolle. Yleisintä kiusaaminen on alakouluissa, jossa noin kahdeksan prosenttia perusopetuksen 4.- ja 5.-luokkalaisista kokee kiusaamista viikoittain. Suurimmalla osalla lapsista ja nuorista on joku läheinen ystävä tai kaveri.
Pitkään jatkuneen myönteisen kehityksen jälkeen keskusteluyhteys vanhempien kanssa on heikentynyt. Aiempaa harvempi lapsi ja nuori kokee keskusteluyhteyden hyväksi, kun taas aiempaa suurempi osa kokee keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa. Myös lasten ja nuorten kokema vanhempien aiheuttama fyysinen ja henkinen väkivalta on yleistynyt. Runsas neljännes 4.- ja 5.- luokkalaisista sekä 8.- ja 9.-luokkalaisista on kokenut vanhemman aiheuttamaa henkistä väkivaltaa edeltävän vuoden aikana. Toisella asteella joka kolmas nuori on kokenut vanhemman aiheuttamaa henkistä väkivaltaa. Fyysisen väkivallan kokemukset vaihtelevat oppiastekohtaisesti 7–16 prosentin välillä. Yleisesti monilla nuorilla esiintyy turvattomuuden kokemuksia kasvuympäristössään. Yli puolet nuorista tytöistä on kokenut häirintää edeltävän vuoden aikana, runsas neljännes nuorista on kokenut syrjintää ja noin 16 prosenttia fyysistä uhkaa. Näyttää myös siltä, että kasvuympäristön turvattomuus kasautuu tietylle joukolle nuoria. Esimerkiksi nuorten kokema häirintä on todennäköisempää, jos nuori on kokenut koulukiusaamista, syrjintää tai fyysistä uhkaa edeltävän vuoden aikana.
4. Arjen haasteet
Korona-aika haastoi lasten, nuorten ja perheiden arkea monin eri tavoin. Tämä näkyi mm. lisääntyneinä lastensuojeluilmoituksina sekä levottomuuksina ja käyttäytymisen haasteina perusopetuksessa. Myös neuvola- ja lapsiperhepalvelun työntekijät havaitsivat aiempaa enemmän kuormittuneita ja väsyneitä lapsiperheitä. Puolestaan turvallisuusammattilaisia huolestutti kaduilla, ostoskeskuksissa ja puistoissa ajelehtivat ja kokoontuvat nuoret ja lapset. Myös väkivallan ja levottomuuden lisääntymistä kouluissa oli havaittavissa alueellisin vaihteluin.
Nuorten tekemien ryöstörikosten määrä lisääntyi merkittävästi vuonna 2022. Ryöstörikoksista epäiltyjen alaikäisten rikosten vuosittainen määrä oli 284 vuonna 2022, kun vuonna 2021 vastaava luku oli 103. Kasvu selittynee osin sillä, että korona-aikana tehdyt sulkutoimet vähensivät sosiaalisia kontakteja ja siten ryöstön mahdollisuuksia. Kuitenkin alaikäisten tekemien ryöstörikosten määrä kasvoi vuonna 2022 selvästi myös koronapandemiaa edeltäneisiin vuosiin nähden.
Koronapandemia lisäsi varsinkin nuorten pitkäaikaistyöttömyyttä. Vaikka nuorten työttömyys on vuonna 2022 vähentynyt nopeasti, on pitkäaikaistyöttömiä nuoria yhä enemmän kuin ennen pandemiaa. Koronavuonna 2020 toisen asteen ammatillisista opinnoista valmistuminen hidastui ja opintojen keskeyttäminen yleistyi. Samanaikaisesti vastavalmistuneiden työllistyminen vaikeutui. Työttömyyden pitkittymisellä etenkin nuorena saattaa olla kerrannaisvaikutuksia hyvinvoinnille, esimerkiksi toimeentulo-ongelmia ja osallisuuden heikentymistä.
5. Päihteiden käyttö kasautuu
Nuorten päihteidenkäytössä on myönteisiä kehityskulkuja erityisesti tupakoinnin ja alkoholinkäytön suhteen. Myös nuorten kannabis- ja huumekokeiluja on aiempaa vähemmän, mutta silti ne ovat muuta pääkaupunkiseutua tai koko maata yleisempiä Helsingissä. Kaksi kolmesta nuoresta kokee, että huumeita on helppo saada. Päihteidenkäyttö heijastuu muihin elintapoihin; nuoret, jotka tupakoivat päivittäin tai juovat itsensä tosihumalaan vähintään kerran kuukaudessa, jättävät useammin syömättä koululounaan tai aamiaisen. Päihteidenkäyttö myös kasautuu usein samoille nuorille. Esimerkiksi kannabiksen käyttö ei ole muodostunut vaihtoehdoksi alkoholinkäytölle, vaan molempien käyttö kasautuu pienemmälle osalle nuoria.
6. Arjen rytmissä ja harrastusaktiivisuudessa vaihtelua
Riittävä uni, terveellinen ravitsemus ja ateriarytmi sekä säännöllinen liikkuminen rytmittävät hyvää arkea, ovat kasvun ja kehityksen edellytyksiä sekä suojaavat ylipainoisuudelta. Terveellisissä elintavoissa ja arjen rytmissä on haasteita. Vaikka liikkuvien lasten ja nuorten määrä on kehittynyt myönteisesti viime vuosien aikana, yli puolet lapsista ja nuorista ei kuitenkaan liiku tuntia päivässä. Kouluikäisistä lapsista noin kolmannes liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Runsas kolmannes helsinkiläisistä 5.- ja 8.-luokkalaisista kuuluu heikoimpaan kolmannekseen fyysisen toimintakyvyntasoa mittaavissa Move! -mittauksissa. Aiempaa suurempi osa nuorista nukkuu alle kahdeksan tuntia öisin. Entistä suuremmalla osalla lapsista ja nuorista esiintyy haasteita netin käytön hallitsemisen suhteen. Aiempaa useampi on huomannut olevansa netissä vaikkei ole huvittanut tai on yrittänyt viettää vähemmän aikaa netissä onnistumatta. Runsaalla neljänneksellä lapsista jää aamiainen syömättä vähintään kerran arkiaamuna. Myös kouluruoka jää väliin monella lapsella ja nuorella. Nuorten arjen uni- ja ateriarytmin epäsäännöllisyys heijastuukin kielteisesti muuhun koettuun hyvinvointiin, kuten elämään tyytyväisyyteen, ahdistuneisuuteen ja yksinäisyyteen. Elintapoihin liittyen lasten ja nuorten ylipainoisuus on lisääntynyt viime vuosina ja aiempaa suurempi osa lapsista ja nuorista kokee terveytensä korkeintaan kohtalaiseksi. Elintavoissa ja ylipainoisuudessa esiintyy eroavaisuuksia sukupuolen, syntyperän, asuinalueen ja perhetaustan mukaan.
Harrastukset ja mielekäs vapaa-aika tukevat lasten ja nuorten osallisuutta ja syrjäytymisen ehkäisyä. Vaikka valtaosalla on jokin viikoittainen harrastus, mm. ulkomaalaistaustaiset ja perheen toimeentulon heikoksi kokevat harrastavat harvemmin kuin muut. Nuoret eroavat asuinalueen mukaan paitsi harrastamisen yleisyydessä myös siinä tietävätkö he alueensa harrastusmahdollisuuksista tai kokevatko harrastuspaikkojen sijaitsevan liian kaukana. Perheen taloudellisen tilanteen korkeintaan kohtalaiseksi kokevat pitävät muita useammin kiinnostavia harrastuksia liian kalliina.
7. Koronapandemian vaikutuksia
Koronapandemialla on ollut moninainen kielteinen vaikutus lasten ja nuorten hyvinvointiin. Haasteena on ollut etenkin mielen hyvinvointi ja myös oppimisvajeet. (Lue lisää: Kasvatuksen, koulutuksen ja oppimisen monipuolistuminen.) Se kuinka pysyviksi nämä muutokset jäävät, näkyy vasta pandemia-ajan jälkeen. Osa koronapandemia aiheuttamista seurauksista voi tulla näkyviin vasta pidemmällä aikavälillä.