Hyppää pääsisältöön

Lasten ja nuorten hyvinvointi

Helsinkiläislapset ja -nuoret voivat pääsääntöisesti hyvin. Mielen hyvinvoinnin kehityksessä, arjen rytmissä ja lastensuojelutarpeessa on kuitenkin havaittavissa epäsuotuisaa kehitystä, jota koronapandemia on entisestään heikentänyt.
Miten tilanne on kehittynyt?

Valtaosa helsinkiläislapsista ja -nuorista voi hyvin. Lasten ja nuorten hyvinvointi on viime vuosina kuitenkin keskimäärin heikentynyt. Etenkin mielen hyvinvointi on heikentynyt ja ylipaino lisääntynyt.

Missä olemme nyt?

Koronakriisin myötä lasten ja nuorten kokema yksinäisyys, alakuloisuus ja toivottomuus ovat entisestään yleistyneet.

Mitä näköpiirissä?

Koronapandemian vaikutukset lasten ja nuorten hyvinvointiin eivät korjaannu välittömästi pandemian hellittäessä. Osa vaikutuksista saattaa näyttäytyä vasta koronapandemian jälkeen.

Sisällysluettelo:

1. Helsinki lasten ja nuorten kaupunkina

Helsinkiläisistä joka kolmas on alle 30-vuotias ja heistä vajaa puolet on alle 18-vuotiaita. Erityispiirteenä koko maan 25–29-vuotiaista lähes joka viides asuu Helsingissä. 10–17-vuotiaiden kokonaismäärän on ennustettu lisääntyvän noin 7000:lla vuodesta 2019 vuoteen 2024. Yhä suurempi osa helsinkiläisistä lapsista ja nuorista on ulkomaalaistaustaisia: 7–29-vuotiaista joka viides ja alle kouluikäisistä jo joka neljäs on vieraskielinen.

2. Mielen hyvinvoinnissa huolia

Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus saada hyvät lähtökohdat elämään ja elää turvassa. Valtaosa helsinkiläislapsista ja -nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, tuntee vahvaa osallisuutta ja kokee terveytensä hyväksi. Positiivisesta kokonaistilanteesta huolimatta huolestuttava piirre on ollut lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin epäsuotuisa kehitys. Lasten ja nuorten kokema ahdistuneisuus ja masennusoireilu ovat yleistyneet entisestään viime vuosina. Esimerkiksi keväällä 2021 runsas viidennes yläkoululaisista koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta (16 % v. 2019), tytöistä jopa kolmannes (23 % v. 2019). Myös aiempaa suurempi osa nuorista koki itsensä yksinäiseksi.  Nuorten aikuisten kokema tulevaisuususko on heikentynyt ja ilmastoahdistus on lisääntynyt.

3. Kasvuympäristön turvallisuus

Hyvät ihmissuhteet ja turvallinen kasvuympäristö ovat mielen hyvinvointia suojaavia tekijöitä. Lapset ja nuoret viihtyvät hyvin koulussa. Koulukiusaaminen on pysähtynyt samalle aiempaa alhaisemmalle tasolle. Yleisintä kiusaaminen on alakouluissa, jossa noin kahdeksan prosenttia perusopetuksen 4. ja 5. luokkalaisista kokee kiusaamista viikoittain. Suurimmalla osalla lapsista ja nuorista on joku läheinen ystävä tai kaveri.  

Pitkään jatkuneen myönteisen kehityksen jälkeen keskusteluyhteys vanhempien kanssa on heikentynyt. Aiempaa harvempi lapsi ja nuori kokee keskusteluyhteyden hyväksi, kun taas aiempaa suurempi osa kokee keskusteluvaikeuksia vanhempien kanssa. Huolestuttavaa on lasten ja nuorten kohtaaman perheväkivallan yleisyys. Runsas neljännes 4. ja 5. luokkalaisista sekä 8. ja 9. luokkalaisista on kokenut vanhemman aiheuttamaa henkistä väkivaltaa edeltävän vuoden aikana. Toisella asteella joka kolmas nuori on kokenut vanhemman aiheuttamaa henkistä väkivaltaa. Fyysisen väkivallan kokemukset vaihtelevat oppiastekohtaisesti 7–16 prosentin välillä.

4. Arjen haasteet

Neuvola- ja lapsiperhepalvelut havaitsivat aiempaa enemmän kuormittuneita ja väsyneitä lapsiperheitä korona-aikana. Lastensuojelun tarve lisääntyi talvella 2021, mikä näkyi kasvuna lastensuojeluilmoitusten ja kiireellisten sijoitusten määrissä. Ilmoitusten syissä näkyivät perheiden sisäisten jännitteiden ja aikuisten välisen väkivallan yleistyminen sekä lasten ja nuorten psyykkinen huonovointisuus ja nuorten oirehtiminen rikoksilla.

Helsinkiläiset äidit (32%) kokivat arjen jaksamisen heikentyneen korona-aikana useammin kuin koko maassa keskimäärin (25%). Myös yksinäisyyttä (53%) ja puolisoiden välisiä ristiriitoja (20%) koettiin koronan seurauksena enemmän kuin muualla maassa. Toisaalta helsinkiläisperheet arvioivat yhteisen ajan lisääntyneen koronan seurauksena useammin kuin koko maassa.

Talvella 2020–2021 perusopetuksen työntekijät viestivät lasten yleistyvästä levottomuudesta ja käyttäytymisen haasteista. Samaan aikaan turvallisuusammattilaisia huolestutti kaduilla, ostoskeskuksissa ja puistoissa ajelehtivat ja kokoontuvat nuoret ja lapset. Myös väkivallan ja levottomuuden lisääntymistä kouluissa oli havaittavissa alueellisin vaihteluin.

Koronapandemia on lisännyt varsinkin nuorten pitkäaikaistyöttömyyttä ja hidastanut toisen asteen ammatillisista opinnoista valmistumista. Vastavalmistuneiden työllisyysmahdollisuudet ovat samanaikaisesti heikentyneet. Työttömyyden lisääntyminen on iso riskitekijä hyvinvointi- ja terveyserojen kasvulle. Työttömyyden pitkittymisellä etenkin nuorena saattaa olla kerrannaisvaikutuksia hyvinvoinnille, esimerkiksi toimeentulo-ongelmia ja osallisuuden heikentymistä.

5. Päihteidenkäyttö kasautuu

Nuorten päihteidenkäytössä on myönteisiä kehityskulkuja erityisesti tupakoinnin ja alkoholinkäytön suhteen. Myös nuorten kannabis- ja huumekokeiluja on aiempaa vähemmän, mutta silti ne ovat muuta pääkaupunkiseutua tai koko maata yleisempiä Helsingissä. Kaksi kolmesta nuoresta kokee, että huumeita on helppo saada. Päihteiden käyttö heijastuu muihin elintapoihin; nuoret, jotka tupakoivat päivittäin tai juovat itsensä tosihumalaan vähintään kerran kuukaudessa, jättävät useammin syömättä koululounaan tai aamiaisen. Päihteiden käyttö myös kasautuu usein samoille nuorille. Esimerkiksi kannabiksen käyttö ei ole muodostunut vaihtoehdoksi alkoholinkäytölle, vaan molempien käyttö kasautuu pienemmälle osalle nuoria.

6. Arjen rytmissä ja harrastusaktiivisuudessa vaihtelua

Riittävä uni, terveellinen ravitsemus ja ateriarytmi sekä säännöllinen liikkuminen rytmittävät hyvää arkea, ovat kasvun ja kehityksen edellytyksiä sekä suojaavat ylipainoisuudelta. Terveellisissä elintavoissa ja arjen rytmissä on haasteita. Vaikka liikkuvien lasten ja nuorten määrä on kehittynyt myönteisesti viime vuosien aikana, yli puolet lapsista ja nuorista ei kuitenkaan liiku tuntia päivässä.  Kouluikäisistä lapsista noin kolmannes liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Noin kolmannes helsinkiläisistä 5.- ja 8.-luokkalaisista kuuluu heikoimpaan kolmannekseen fyysisen toimintakyvyntasoa mittaavissa Move! -mittauksissa. Aiempaa suurempi osa nuorista nukkuu alle kahdeksan tuntia öisin. Entistä suuremmalla osalla lapsista ja nuorista esiintyy haasteita netin käytön suhteen. Runsaalla neljänneksellä lapsista jää aamiainen syömättä vähintään kerran arkiaamuna. Myös kouluruoka jää väliin monella lapsella ja nuorella. Elintapoihin liittyen lasten ja nuorten ylipainoisuus on lisääntynyt viime vuosina ja aiempaa suurempi osa lapsista ja nuorista kokee terveytensä korkeintaan kohtalaiseksi.

Harrastukset ja mielekäs vapaa-aika tukevat lasten ja nuorten osallisuutta ja syrjäytymisen ehkäisyä.  Vaikka valtaosalla on jokin viikoittainen harrastus, mm. ulkomaalaistaustaiset ja heikoksi perheen toimeentulon kokevat harrastavat harvemmin kuin muut. Nuoret eroavat asuinalueen mukaan paitsi harrastamisen yleisyydessä myös siinä tietävätkö he alueensa harrastusmahdollisuuksista tai kokevatko harrastuspaikkojen sijaitsevan liian kaukana. Perheen taloudellisen tilanteen korkeintaan kohtalaiseksi kokevat pitävät muita useammin kiinnostavia harrastuksia liian kalliina.

7. Koronapandemian vaikutuksia

Koronapandemialla on ollut moninainen kielteinen vaikutus lasten ja nuorten hyvinvointiin. Haasteena on ollut etenkin mielen hyvinvointi ja myös oppimisvajeet. (Lue lisää: Kasvatuksen, koulutuksen ja oppimisen monipuolistuminen.) Se kuinka pysyviksi nämä muutokset jäävät, näkyy vasta pandemia-ajan jälkeen. Osa koronapandemia aiheuttamista seurauksista voi tulla näkyviin vasta pidemmällä aikavälillä.