Työikäisten hyvinvointi

1. Terveys ja sairastavuus

Hyvä terveys on olennainen osa hyvinvointia. Helsinkiläisten terveydentila on työikäisten osalta monen mittarin mukaan koko maan keskiarvoa parempi. Helsingin 20–74-vuotiasta 72 prosenttia kokee terveydentilansa keskitasoa paremmaksi. Myös sairastavuus on Helsingissä vähäisempää ja kansantaudit psykoosia lukuun ottamatta harvinaisempia kuin koko maassa. Myös useita keskeisiä sairauksien riskitekijöitä esiintyy helsinkiläisillä koko maan väestöä vähemmän. Vuonna 2021 helsinkiläisen vastasyntyneen miehen elinajanodote oli 78,7 ja naisen 84,1 vuotta. Elinajanodote on pääsääntöisesti ollut Helsingissä hieman koko maata alhaisempi, mutta ero on viime vuosina tasoittunut.

2. Elämänlaatu hyvää, mielen hyvinvoinnissa kysymyksiä

Mielen hyvinvointi on laaja käsite ja sitä voidaan mitata monin eri indikaattorein. Subjektiivisten mittareiden mukaan helsinkiläisten hyväksi koettu elämänlaatu, psyykkinen kuormittuneisuus ja yksinäisyyden kokemus ovat maan keskiarvon tasolla. Helsinkiläisten mielen hyvinvointi on kuitenkin työikäisillä heikompi kuin koko maassa keskimäärin. Kansantaudeista psykoosit ovat Helsingissä koko maata yleisempiä kuten myös itse raportoitu masennus. Myös mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä johtuvat sairauspäivärahakaudet ovat Helsingissä koko maata yleisempiä. Helsingissä niin ikään mielenterveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden osuus (62 % vuonna 2021) on selvästi korkeampi kuin maassa keskimäärin (54 %).

3. Terveyttä elintavoissa, kohennettavaakin riittää

Elintavoilla on suuri vaikutus hyvinvointiin ja terveyteen sekä elämänlaatuun ja työkykyyn. Helsinkiläisten elintavat ovat monessa suhteessa koko maata terveellisemmät. Helsingin alueiden ja sosioekonomisten ryhmien välillä on kuitenkin suurta vaihtelua elintavoissa ja tämä vaihtelu selittää huomattavan osan väestöryhmien välisistä hyvinvointi- ja terveyseroista. (Lue lisää: Alueellinen ja väestöryhmittäinen hyvinvointierojen kasvu.)

Ylipainoisten ja lihavien helsinkiläisten osuus on huomattavasti koko maan keskiarvoa pienempi. Aikuisista noin puolet on ylipainoisia ja joka kuudes on lihava. Lihavien osuus ei ole vähentynyt Helsingissä Sutjakka Stadi –lihavuuden ehkäisyn ja hoidon toimenpideohjelman (2015–2020) aikana.

Helsinkiläisten ravitsemussuositukset täyttyvät selvästi useammin kuin Suomessa keskimäärin. Tästä huolimatta helsinkiläisistä vain hieman yli kolmannes käyttää kasviksia ravitsemussuositusten mukaan, eli syö kasviksia, marjoja ja hedelmiä ainakin puoli kiloa päivässä. Vaikka ruokatottumukset ovat monelta osin muuttuneet terveellisemmiksi, parannettavaakin löytyy. Valtaosa työikäisestä väestöstä niin Helsingissä kuin muualla suomessa saa ruokavaliostaan liikaa suolaa ja tyydyttynyttä rasvaa, ja etenkin kuidun saanti jää suosituksia alhaisemmaksi.

4. Helsinkiläiset aktiivisia liikkujia

Aikuisväestön liikunta-aktiivisuuden suositus ja seuranta on 2010-luvulla vaiheittain siirtynyt kuntoliikunnasta terveysliikuntaan ja viime vuosina liikkumiseen. Suurin haaste liikkumisessa liittyy runsaaseen paikallaanoloon ja arkiliikkumisen vähäisyyteen. Suomalaiset aikuiset viettävät valtaosan, keskimäärin 9t 18min, valveillaoloajastaan paikoillaan. Noin 40 prosenttia helsinkiläisistä liikkuu terveysliikuntasuosituksiin nähden riittävästi. Osuus on hieman suurempi kuin suomalaisilla keskimäärin.

Liikunnan harrastamisen edistämiseen liittyy vahvasti kaupungin viheralueet ja niiden helppo saavutettavuus. Viheralueiden läheisyys lisää tutkitusti liikkumista ja edistää terveyttä. Rakennetulla ympäristöllä on vaikutus hyvinvointiin. Kaupunkirakenteen tiivistyessä viheralueiden ja liikkumisympäristöjen viihtyvyys, turvallisuus ja käytettävyys ovat keskeinen osa kaupunkikehittämistä.

5. Alle kymmenesosa tupakoi

Helsinkiläisistä kahdeksan prosenttia polttaa savukkeita päivittäin. Osuus on pienempi kuin koko maassa, ja erityisesti 20–54-vuotiaiden ikäryhmässä tupakoidaan Helsingissä muuta maata vähemmän. Sen sijaan nuuskan ja nikotiinipitoisten sähkösavukkeiden käyttö on Helsingissä hieman koko maata yleisempää. Näitä tuotteita käyttävät nuorten ohella aikuisista nuoret miehet.

6. Liikaa päihteiden käyttöä

Vaikka helsinkiläisten elintavat ovat monilta osiltaan paremmat kuin suomalaisten keskimäärin, niin alkoholinkäytön osalta tilanne on ollut päinvastainen. Tämä on näkynyt paitsi alkoholia liikaa ja humalahakuisesti käyttävien korkeammissa osuuksissa pääkaupungissa, niin myös helsinkiläisten suuremmassa alkoholikuolleisuudessa. Alkoholikuolleisuus kasvoi Helsingissä vuonna 2018 alkoholilain kokonaisuudistuksen jälkeen. Huumausaineiden käyttö näyttäisi eri lähteiden mukaan olevan kasvussa Helsingissä. Etenkin amfetamiinin käyttö yleistyi kevään 2020 aikana, ja vaikka kasvu taittui, ollaan edelleen korona-aikaa suuremmissa käyttöluvuissa.

7. Koronapandemian vaikutukset näkyvät edelleen kustannusten nousun ohella

Koronapandemia korosti hyvinvointieroja: jo valmiiksi hyvinvointihaasteiden kanssa kamppailleiden tilanne hankaloitui ja heidän syrjäytymisriskinsä korostui. Koronapandemian myötä Helsingin jo valmiiksi suuri pitkäaikaistyöttömien lukumäärä kasvoi, kun jo ennestään työttömänä olleet eivät onnistuneet työllistymään pandemian aikana ja osalla työttömäksi jääneistä työttömyys pitkittyi. Koronapandemia vaikutti myös laajasti perusterveydenhuollon toimintaan. Vastaanottokäyntien määrä romahti keväällä 2020, ja palveluvelkaa lyhennetään edelleenkin. Palveluiden saatavuuden keskeytyminen tai heikkeneminen vaikutti monien, erityisesti jo ennestään haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten hyvinvointiin.

Pandemian erilaiset hyvinvointivaikutukset ovat olleet helsinkiläisillä muun maan asukkaita voimakkaammat. Helsinkiläiset vähensivät yhteydenpitoa ystäviin sekä sukulaisiin ja vastaavasti yksinäisyyden tunne lisääntyi keskimääräistä enemmän. Samalla toiveikkuus tulevaisuuden suhteen vähentyi voimakkaimmin. Helsinkiläisistä, kuten suomalaisista kaiken kaikkiaan, useampi vähensi alkoholinkäyttöään koronapandemian aikana kuin lisäsi sitä. Alkoholinkäyttöä sekä vähentäneitä (28 %) että lisänneitä (7 %) on helsinkiläisissä kuitenkin enemmän. Helsinkiläisten alkoholinkäytön muutos polarisoituikin korona-aikana, ja lisäksi useat huono-osaisuutta kuvaavat indikaattorit, kuten koettu heikko elämänlaatu, ovat yhteydessä alkoholinkäytön lisäämiseen.

Koronapandemian vaikutusten lisäksi osalle helsinkiläisistä kotitalouksista aiheutuu tällä hetkellä taloudellisia huolia energiakustannusten ja korkojen nousun johdosta.