Työikäisten hyvinvointi
Helsinkiläisten terveydentila ja elintavat ovat työikäisillä monen mittarin mukaan maan keskiarvoa parempia. Esimerkiksi päivittäistupakointi on vähentynyt jo pitkään. Elinajanodotteen ero koko maan keskiarvoon on kaventunut. Mielen hyvinvointi sen sijaan on helsinkiläisillä koko maan keskiarvoa heikompi.
Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus on Helsingissä hieman pienempi kuin koko Suomessa ja myös sairastavuus on vähäisempää. Terveysliikuntasuositukset täyttyvät Helsingissä muuta maata paremmin ja lihavien osuus on pienempi. Toisaalta alkoholinkäyttö polarisoitui koronapandemian aikana entisestään, ja vaikka alkoholia liikaa käyttävien osuus on pandemian jälkeen pienentynyt, niin selkeimmin näin on tapahtunut korkeasti koulutetuilla. Myös mielen hyvinvoinnissa on haasteita. Onnelliseksi itsensä kokevien osuus on Helsingissä työikäisillä hieman pienempi kuin koko maassa ja psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus suurempi.
Koronapandemia lisäsi palveluvelkaa, jonka purkaminen aiheuttaa edelleen paineita palvelutuotantoon. Työikäisten helsinkiläisten mielen hyvinvoinnin epäsuotuisa kehitys voi heijastua jatkossa sairauspäivärahakausiin ja työkyvyttömyyseläkepäätöksiin. Alkoholin ongelmakäytön mahdollinen kasvu lisää terveyshaittoja ja kuolleisuutta. Ukrainan sodasta johtuva elinkustannusten nousu voi heikentää kotitalouksien toimeentulonäkymiä.
- 1. Terveys ja sairastavuus
- 2. Elämänlaatu hyvää, mielen hyvinvoinnissa kysymyksiä
- 3. Terveyttä elintavoissa, kohennettavaakin riittää
- 4. Helsinkiläiset aktiivisia liikkujia
- 5. Alle kymmenesosa tupakoi
- 6. Liikaa päihteiden käyttöä
- 7. Koronapandemian vaikutukset näkyvät edelleen kustannusten nousun ohella
1. Terveys ja sairastavuus
Hyvä terveys on olennainen osa hyvinvointia. Helsinkiläisten terveydentila on työikäisten osalta monen mittarin mukaan koko maan keskiarvoa parempi. Helsingin 20–74-vuotiasta 72 prosenttia kokee terveydentilansa keskitasoa paremmaksi. Myös sairastavuus on Helsingissä vähäisempää ja kansantaudit psykoosia lukuun ottamatta harvinaisempia kuin koko maassa. Myös useita keskeisiä sairauksien riskitekijöitä esiintyy helsinkiläisillä koko maan väestöä vähemmän. Vuonna 2021 helsinkiläisen vastasyntyneen miehen elinajanodote oli 78,7 ja naisen 84,1 vuotta. Elinajanodote on pääsääntöisesti ollut Helsingissä hieman koko maata alhaisempi, mutta ero on viime vuosina tasoittunut.
2. Elämänlaatu hyvää, mielen hyvinvoinnissa kysymyksiä
Mielen hyvinvointi on laaja käsite ja sitä voidaan mitata monin eri indikaattorein. Subjektiivisten mittareiden mukaan helsinkiläisten hyväksi koettu elämänlaatu, psyykkinen kuormittuneisuus ja yksinäisyyden kokemus ovat maan keskiarvon tasolla. Helsinkiläisten mielen hyvinvointi on kuitenkin työikäisillä heikompi kuin koko maassa keskimäärin. Kansantaudeista psykoosit ovat Helsingissä koko maata yleisempiä kuten myös itse raportoitu masennus. Myös mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä johtuvat sairauspäivärahakaudet ovat Helsingissä koko maata yleisempiä. Helsingissä niin ikään mielenterveyssyistä myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden osuus (62 % vuonna 2021) on selvästi korkeampi kuin maassa keskimäärin (54 %).
3. Terveyttä elintavoissa, kohennettavaakin riittää
Elintavoilla on suuri vaikutus hyvinvointiin ja terveyteen sekä elämänlaatuun ja työkykyyn. Helsinkiläisten elintavat ovat monessa suhteessa koko maata terveellisemmät. Helsingin alueiden ja sosioekonomisten ryhmien välillä on kuitenkin suurta vaihtelua elintavoissa ja tämä vaihtelu selittää huomattavan osan väestöryhmien välisistä hyvinvointi- ja terveyseroista. (Lue lisää: Alueellinen ja väestöryhmittäinen hyvinvointierojen kasvu.)
Ylipainoisten ja lihavien helsinkiläisten osuus on huomattavasti koko maan keskiarvoa pienempi. Aikuisista noin puolet on ylipainoisia ja joka kuudes on lihava. Lihavien osuus ei ole vähentynyt Helsingissä Sutjakka Stadi –lihavuuden ehkäisyn ja hoidon toimenpideohjelman (2015–2020) aikana.
Helsinkiläisten ravitsemussuositukset täyttyvät selvästi useammin kuin Suomessa keskimäärin. Tästä huolimatta helsinkiläisistä vain hieman yli kolmannes käyttää kasviksia ravitsemussuositusten mukaan, eli syö kasviksia, marjoja ja hedelmiä ainakin puoli kiloa päivässä. Vaikka ruokatottumukset ovat monelta osin muuttuneet terveellisemmiksi, parannettavaakin löytyy. Valtaosa työikäisestä väestöstä niin Helsingissä kuin muualla suomessa saa ruokavaliostaan liikaa suolaa ja tyydyttynyttä rasvaa, ja etenkin kuidun saanti jää suosituksia alhaisemmaksi.
4. Helsinkiläiset aktiivisia liikkujia
Aikuisväestön liikunta-aktiivisuuden suositus ja seuranta on 2010-luvulla vaiheittain siirtynyt kuntoliikunnasta terveysliikuntaan ja viime vuosina liikkumiseen. Suurin haaste liikkumisessa liittyy runsaaseen paikallaanoloon ja arkiliikkumisen vähäisyyteen. Suomalaiset aikuiset viettävät valtaosan, keskimäärin 9t 18min, valveillaoloajastaan paikoillaan. Noin 40 prosenttia helsinkiläisistä liikkuu terveysliikuntasuosituksiin nähden riittävästi. Osuus on hieman suurempi kuin suomalaisilla keskimäärin.
Liikunnan harrastamisen edistämiseen liittyy vahvasti kaupungin viheralueet ja niiden helppo saavutettavuus. Viheralueiden läheisyys lisää tutkitusti liikkumista ja edistää terveyttä. Rakennetulla ympäristöllä on vaikutus hyvinvointiin. Kaupunkirakenteen tiivistyessä viheralueiden ja liikkumisympäristöjen viihtyvyys, turvallisuus ja käytettävyys ovat keskeinen osa kaupunkikehittämistä.
5. Alle kymmenesosa tupakoi
Helsinkiläisistä kahdeksan prosenttia polttaa savukkeita päivittäin. Osuus on pienempi kuin koko maassa, ja erityisesti 20–54-vuotiaiden ikäryhmässä tupakoidaan Helsingissä muuta maata vähemmän. Sen sijaan nuuskan ja nikotiinipitoisten sähkösavukkeiden käyttö on Helsingissä hieman koko maata yleisempää. Näitä tuotteita käyttävät nuorten ohella aikuisista nuoret miehet.
6. Liikaa päihteiden käyttöä
Vaikka helsinkiläisten elintavat ovat monilta osiltaan paremmat kuin suomalaisten keskimäärin, niin alkoholinkäytön osalta tilanne on ollut päinvastainen. Tämä on näkynyt paitsi alkoholia liikaa ja humalahakuisesti käyttävien korkeammissa osuuksissa pääkaupungissa, niin myös helsinkiläisten suuremmassa alkoholikuolleisuudessa. Alkoholikuolleisuus kasvoi Helsingissä vuonna 2018 alkoholilain kokonaisuudistuksen jälkeen. Huumausaineiden käyttö näyttäisi eri lähteiden mukaan olevan kasvussa Helsingissä. Etenkin amfetamiinin käyttö yleistyi kevään 2020 aikana, ja vaikka kasvu taittui, ollaan edelleen korona-aikaa suuremmissa käyttöluvuissa.
7. Koronapandemian vaikutukset näkyvät edelleen kustannusten nousun ohella
Koronapandemia korosti hyvinvointieroja: jo valmiiksi hyvinvointihaasteiden kanssa kamppailleiden tilanne hankaloitui ja heidän syrjäytymisriskinsä korostui. Koronapandemian myötä Helsingin jo valmiiksi suuri pitkäaikaistyöttömien lukumäärä kasvoi, kun jo ennestään työttömänä olleet eivät onnistuneet työllistymään pandemian aikana ja osalla työttömäksi jääneistä työttömyys pitkittyi. Koronapandemia vaikutti myös laajasti perusterveydenhuollon toimintaan. Vastaanottokäyntien määrä romahti keväällä 2020, ja palveluvelkaa lyhennetään edelleenkin. Palveluiden saatavuuden keskeytyminen tai heikkeneminen vaikutti monien, erityisesti jo ennestään haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten hyvinvointiin.
Pandemian erilaiset hyvinvointivaikutukset ovat olleet helsinkiläisillä muun maan asukkaita voimakkaammat. Helsinkiläiset vähensivät yhteydenpitoa ystäviin sekä sukulaisiin ja vastaavasti yksinäisyyden tunne lisääntyi keskimääräistä enemmän. Samalla toiveikkuus tulevaisuuden suhteen vähentyi voimakkaimmin. Helsinkiläisistä, kuten suomalaisista kaiken kaikkiaan, useampi vähensi alkoholinkäyttöään koronapandemian aikana kuin lisäsi sitä. Alkoholinkäyttöä sekä vähentäneitä (28 %) että lisänneitä (7 %) on helsinkiläisissä kuitenkin enemmän. Helsinkiläisten alkoholinkäytön muutos polarisoituikin korona-aikana, ja lisäksi useat huono-osaisuutta kuvaavat indikaattorit, kuten koettu heikko elämänlaatu, ovat yhteydessä alkoholinkäytön lisäämiseen.
Koronapandemian vaikutusten lisäksi osalle helsinkiläisistä kotitalouksista aiheutuu tällä hetkellä taloudellisia huolia elinkustannusten ja korkojen nousun johdosta.