Väestönkasvu ja muuttoliike
Helsingin väestö on kasvanut 2000-luvulla nopeasti etenkin muuttoliikkeen myötä. Myös luonnollinen väestönkasvu on lisännyt väkimäärää, kun nuori väestörakenne on pitänyt syntyvyyden muuta maata korkeammalla tasolla.
Väestönkasvu on ennätyksellisen suurta. Helsinki saa muuttovoittoa erityisesti ulkomailta, mutta myös Helsingin seudun ulkopuolisesta Suomesta.
Helsingin vetovoima on edelleen vahva, mutta digitalisaatio ja hybridityö ovat tuottaneet kotimaan muuttoliikkeeseen uudenlaisia ajureita etenkin työn ja opiskelun muuttuessa.
1. Helsinki on kasvava kaupunki
Suurten kaupunkien vetovoima on vahva, ja Helsingin väestö on kasvanut nopeasti. Nykyisin Helsingissä on noin 665 000 asukasta, ja monet kaupunginosat vastaavat väkiluvultaan pienempiä suomalaisia kaupunkeja. Väestönkasvu nojaa pääosin ulkomailta ja muualta Suomesta tulevaan muuttoliikkeeseen, josta on tullut noin 80 prosenttia väkimäärän lisäyksestä. Muuttoliikkeen lisäksi väestömäärään vaikuttaa luonnollinen väestönkasvu, eli syntyvyyden ja kuolleisuuden erotus. Helsingin nuoren ikärakenteen vuoksi väestö on kasvanut myös siksi, että syntyvyys on ollut kuolleisuutta korkeampi. Tämä luonnollinen väestönkasvu on pysytellyt selvästi yli tuhannessa hengessä läpi 2000-luvun. Parin viime vuoden aikana luonnollinen väestönkasvu on kuitenkin jäänyt selvästi alhaisemmaksi matalan syntyvyyden vuoksi.
2010-luvun puolivälissä Helsingin väestö kasvoi keskimäärin 7 860 henkeä vuodessa, eli nopeammin kuin kertaakaan 1960-luvun alun jälkeen. Väestökehitys on vaihdellut voimakkaasti talouden suhdanteiden, asuntomarkkinoiden sekä maahanmuuttoon vaikuttaneiden muutosten vuoksi. Erityisen suuria vaihtelut ovat muuttoliikkeessä. Vuosituhannen vaihteen jälkeen Helsingin saama nettomuutto on vaihdellut 1 500 hengen muuttotappiosta yli 8 000 hengen muuttovoittoon.
2. Väestönkasvu oli ennätyksellisen suurta vuonna 2023
Helsingin muuttoliikkeelle on ollut tyypillistä, että kaupunkiin muuttaa nuoria aikuisia, ja lähtömuutoissa on puolestaan korostunut perheellistymisikäisten osuus. Tulomuutossa 18–27-vuotiaiden osuus on erittäin korkea, ja suurin tulijaryhmä ovat 20–25-vuotiaat. Lähtömuutto Helsingistä seudun muihin kuntiin painottuu 20–35-vuotiaisiin aikuisiin sekä pieniin lapsiin. Lähtijöiden määrä on kasvanut viime vuosina. Vaikka sekä lähtö- että tulomuuton määrä on 2000-luvulla vaihdellut voimakkaasti, muuttajien ikäjakaumassa on ollut vain vähäisiä muutoksia.
Koronapandemia aiheutti Helsingin väestönkasvuun notkahduksen. Vuonna 2021 väestön määrä kasvoi vain noin 1 500 hengellä. Vuonna 2022 väestönkasvu palautui koronapandemiavuosia edeltävälle tasolle. Vuonna 2022 väestön määrä lisääntyi lähes 5 600 hengellä. Kasvun taustalla oli erityisesti ulkomaan muuttoliike, jonka myötä väestö lisääntyi ennätyksellisen paljon, lähes 6 400 hengellä. Vuoden 2023 väestönkasvu oli ennakkotietojen mukaan lähes 11 000 henkeä, mikä on suurin kasvu 1960-luvun jälkeen. Sekä vuoden 2022 että vuoden 2023 kasvun taustalla oli erityisesti kasvanut ulkomaan muuttoliike, jonka myötä väestö lisääntyi lähes 6 400 hengellä vuonna 2022 ja 8 500 hengellä vuonna 2023.
Myös luonnollinen väestönkasvu, eli syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden, kasvatti väestön määrää. Ennakkotietojen mukaan se näyttää kuitenkin jääneen edellisvuoden tapaan alhaiseksi, noin 370 henkeen. Luonnollisen väestönkasvun muutokseen vaikuttivat sekä syntyneiden määrän vähentyminen että kuolleiden määrän kasvu.
Kotimaan muuttoliike palautui koronapandemiavuosien jälkeen jälleen Helsingin kannalta voitolliseksi. Muualta Suomesta Helsinkiin muuttaneiden määrä oli noin 2 000 henkeä suurempi kuin Helsingistä muualle Suomeen muuttaneiden määrä.
3. Muuttoliike painottuu ulkomaan muuttoon
Vuoden 2023 ennakkotietojen perusteella Helsinki sai muuttovoittoa Helsingin seudun ulkopuolisesta Suomesta, mutta menetti väestöään muulle Helsingin seudulle. Kokonaisuudessaan kotimaan muuttoliike oli Helsingin kannalta voitollista. Ulkomaan muuttoliike kasvoi vuonna 2023 ennätyksellisesti vielä edellisvuottakin suuremmaksi. Osittain tätä kasvua selittää se, että Ukrainan sotaa paenneet saivat kotikuntaoikeuden Helsingistä asuttuaan vuoden Suomessa.
Ennakkotietojen mukaan myös muuttoliikkeen ikäjakauma palautui lähelle koronapandemiaa edeltävää aikaa. Helsingistä muutti pois etenkin alle kouluikäisiä lapsia ja yli 30-vuotiaita. Sen sijaan Helsinkiin muutti paljon erityisesti 18–29-vuotiaita nuoria aikuisia.
Kielen mukaan tarkasteltuna Helsingin vieraskielinen väestö kasvoi, kun taas suomen- ja ruotsinkielisten määrä pienentyi. Ennakkotietojen mukaan Helsingin vieraskielisten määrä ylitti vuoden 2023 lopulla jo 19 prosentin rajan runsaan ulkomaan muuttoliikkeen myötä. Vuonna 2023 eniten kasvua oli venäjän, englannin, arabian ja somalin kielten puhujissa. Vironkielisten määrä on edellisvuosien tapaan laskusuunnassa. Tarkemmat tiedot kieliryhmistä julkaistaan myöhemmin keväällä.
4. Väestön odotetaan kasvavan tulevaisuudessa
Helsingin väestönkasvuun vaikuttaa erityisesti työpaikkojen määrä, jonka voi olettaa kasvavan myös tulevaisuudessa. Työpaikkojen lisäksi asuntotuotannon on pystyttävä vastaamaan kasvavan väestömäärän tarpeita. Kaupunki on vastannut asuntotuotannon kasvavaan tarpeeseen asettamalla 8 000 asunnon vuosittaisen tavoitteen.
Tulevina vuosina Helsingin väestömäärän ennustetaan jatkavan kasvuaan. Vuonna 2024 väestön ennustetaan kasvavan yli 8 000 hengellä, ja vuodesta 2025 eteenpäin kasvu on hieman alle 7 000 henkeä vuodessa. 2030-luvulla kasvu hidastuu noin 6 500 henkeen vuodessa.
Väestönkehityksessä saatetaan nähdä näkyä myös uudenlaista alueellistumista Helsingin sisällä: eri kaupunginosien väliset, melko vakiintuneet kehityssuunnat voivat muuttua. Kaupungin tulevissa väestötrendeissä korostuvat todennäköisesti ulkomailta Suomeen suuntautuva muutto sekä nuorten ja ikääntyneiden määrän kasvu. Tutkimustietoa tarvitaan helsinkiläisten uusista asumistoiveista ja muuttoliikkeen ajureista. Lähivuosina on erityisen tärkeää turvata kaupungin vetovoima ja torjua alueiden segregaatiokehitystä.
5. Syntyvyys ylittää yhä kuolleisuuden
Muuttoliikkeen ohella Helsingin väestönkasvuun vaikuttavat olennaisesti myös syntyvyydessä ja kuolleisuudessa tapahtuvat muutokset. Hedelmällisyys eli naisten keskimäärin saamien lasten lukumäärä on Helsingissä huomattavasti maan keskiarvoa alhaisempi, kuten useissa muissakin suurissa kaupungeissa. Hedelmällisyys on ollut Helsingissä noin viidenneksen pienempää kuin muualla Suomessa, mutta viime vuosina ero on hieman pienentynyt. Muuta maata nuoremman ikärakenteen johdosta syntyneitä on kuitenkin Helsingissä kuolleita enemmän, joten väestö on kasvanut myös syntyvyyden kautta.
Syntyvyys on pitkään ollut laskussa koko maassa. Helsingissä naisten keskimäärin saamien lasten lukumäärä on pienentynyt vuoden 2010 1,39 lapsesta vain 1,11 lapseen vuonna 2019. 2010-luvuna aikana hedelmällisyys pieneni 20 prosenttia. Edellisen kerran hedelmällisyys on Helsingissä ollut näin alhaista tai alhaisempaa vuonna 1973 sekä 1930-luvun loppupuolella. Vuoden 2020 aikana syntyvyyden lasku Suomessa kuitenkin pysähtyi, ja myös Helsingissä syntyi hieman aiempaa enemmän lapsia. Vuonna 2021 hedelmällisyys suureni 1,23 lapseen, mutta vuonna 2022 hedelmällisyys pieneni jälleen ennätysalhaiseksi, kun kokonaishedelmällisyysluku laski 1,06 lapseen. Ennakkotietojen mukaan vuoden 2023 kokonaishedelmällisyysluku jäi tätäkin alhaisemmaksi.
Suomessa, kuten useissa muissakin maissa, hedelmällisyys on suurissa kaupungeissa alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Kansainvälisesti vertaillen hedelmällisyys on kuitenkin Helsingissä matalammalla tasolla kuin muissa Pohjoismaiden pääkaupungeissa. Tutkimukset osoittavat, että monien lapsitoiveet jäävät toteutumatta ainakin osin rakenteellisten syiden, kuten esimerkiksi taloudellisten syiden ja epävarmoihin työuriin liittyvien tekijöiden takia. Kaupungit voivat osaltaan tukea perheiden lapsitoiveiden toteutumista erityisesti tarjoamalla laadukkaita lapsiperheiden palveluita ja vahvistamalla kohtuuhintaisen asumisen sekä turvallisten asuinympäristöjen saavutettavuutta.