Hyppää pääsisältöön

Kaupungin taloustilanne on hyvä, mutta tulevaisuus epävarma

Helsingin kuntatalous on edelleen vahva, vaikka menojen kasvu uhkaa tasapainoa. Ikärakenteen muutos ja kasvava investointitarve lisäävät kustannuksia. Toisaalta helsinkiläisten tulotaso on korkeampi kuin muualla Suomessa, mikä lisää kaupungin verotuloja. Myös Helsingin kaupungin laaja maaomaisuus ja siitä saatavat tuotot tukevat kaupungin taloutta.
Miten tilanne on kehittynyt?

Helsingin kuntatalous on ollut pitkään vahvalla pohjalla. Kunnallis- ja yhteisöverojen tuotot sekä kaupungin maanomistukseen liittyvät tulot ovat kasvaneet.  

Missä olemme nyt?

Epävarmuus lisääntyy, kun menot kasvavat ikärakenteen muutosten, investointien ja sote-uudistuksen myötä. Tulopohja on kuitenkin edelleen hyvä.  

Mitä näköpiirissä?

Menestyvät yritykset ja hyvin palkattu asiantuntijatyö lisäävät hyvinvointia ja kasvattavat verotuloja. Osaavan työvoiman saatavuus voi tulevaisuudessa olla kasvun pullonkaula.  

Sisällysluettelo:

1. Kaupungin menot kasvavat tulevaisuudessa

Suomen talouden tila sekä investointien heikko kehitys luovat haasteita Helsingin kehittymiselle. Kansantalouden toiminnan ja siitä riippuvien verotulojen kehityksen lisäksi keskeinen kysymys koskee kuntasektorin menoja. Siellä paineita luo väestön ikääntyminen, joka vaikuttaa kahta kautta julkiseen talouteen: vanhusväestön määrän kasvu luo kasvupaineita terveys-, hoiva- ja eläkemenoihin ja työikäisen väestön väheneminen heikentää talouden kasvumahdollisuuksia, mikä heijastuu suoraan veropohjan kehitykseen. Väestön ikääntymisen luomat paineet kohdistuvat erityisesti kuntatalouteen, koska kunnat kantavat tällä hetkellä vastuun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Oman lisänsä kokonaisuuteen tuo sote-uudistus.  

2. Kansantalous luo raamit

Koronakriisin vuoksi supistunut Suomen talouden kokonaistuotanto kääntyi vuonna 2021 jälleen kasvuun. BKT saavutti koronakriisiä edeltäneen tason jo kesällä 2021 ja toisella vuosipuoliskolla Suomen talous jatkoi kasvuaan. Tuotanto kasvoi selvästi myös Helsingin seudulla, vaikka palveluvaltaisella Helsingin seudulla koronapandemia vaikutti suhteellisesti enemmän kuin koko maassa. Tuotanto elpyi silti vuonna 2021 myös pandemiasta eniten kärsineillä toimi aloilla. Informaatio- ja viestintäalalla ja liike-elämän palveluissa liiketoiminnan kasvu jatkui läpi koronapandemian.  

Vuonna 2021 Suomen BKT kasvoi 3,4 prosenttia ja vuoden 2022 talouskasvuksi Suomen Pankki ennakoi alustavasti 1,9 %. Vuonna 2022 kokonaistuotanto elpyi erityisesti ensimmäisellä vuosipuoliskolla, mutta loppuvuotta kohti vauhti hidastui. Vuonna 2023 talouden odotetaan supistuvan 0,5 prosenttia ja 2024 kääntyvän uudelleen noin yhden prosentin kasvuun. Talouden kasvunäkymiä varjostavat nopeasti kiihtynyt inflaatio ja sitä seurannut korkojen nousu sekä energian hinnan nousu. Nämä kaikki vaikuttavat mm. kuluttajien ostovoimaan ja luottamukseen tulevaa talouskehitystä kohtaan. Myös yritysten tulevaisuudennäkymät lähivuosille ovat heikentyneet. 

3. Talouden matka kriisistä kriisiin

Koronapandemia ja siihen liittyvät talouden tukitoimet, Venäjän hyökkäyssota, energian hintojen nousu, nopeasti kiihtynyt inflaatio ja korkojen nousu muodostivat kokonaisuuden, jonka seurauksena työttömyysaste kääntyi nousuun, konkurssien määrä kasvoi ja kuluttajien ostovoima heikkeni. Vuonna 2023 talouskasvu hiipui jo negatiiviseksi ja vuoden 2024 kasvun odotetaan olevan hyvin vähäistä. Työllisyystilanne oli vielä syksyllä 2022 hyvä, mutta työllisyystilanne alkoi heiketä selvästi vuoden 2023 aikana. Siitä huolimatta nimelliset palkkasummat ovat pysyneet kasvussa ja myös kaupungin verotulot kasvavat – ainakin euromääräisesti.  

Kuluttajien luottamus Suomen talouskehitykseen ja heidän omaan taloustilanteensa tulevaisuudessa ovat heikentyneet ennätyksellisen alhaiseksi. Lisäksi yritysten tulevaisuudennäkymät ovat heikentyneet voimakkaasti. Kaiken edellä kuvatun pohjalta voidaan päätellä, että koko kansantalous on lähes väistämättä ajautumassa jonkinlaiseen kriisiin. Sen myötä työllisyys, palkkasummat ja edelleen myös kaupungin verotulot voivat heiketä.  Helsingin veropohja on kuitenkin vahva, sillä monipuolinen ja korkeaan osaamistasoon perustuva elinkeinorakenne sekä hyvätuloisten kaupunkilaisten suuri osuus suojannee Helsinkiä pahimmilta takaiskuilta. 

4. Kaupungin talous on vahvalla pohjalla

Kaupungin tilikauden tulos vuonna 2022 oli 347 miljoonaa euroa, joka on 320 miljoonaa euroa talousarviota parempi. Vuonna 2021 tulos oli 350 miljoonaa euroa. Kaupungin toimintakate toteutui lähes talousarvion mukaisena valtionavustuksina maksettujen koronakompensaatioiden seurauksena. Toimintakate kertoo, paljonko kaupungin käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Verotulot kasvoivat edellisvuodesta 7 prosenttia. Verotuloja kertyi 330 miljoonaa budjetoitua enemmän.  Vuonna 2022 Helsinki nosti uutta lainaa 115 miljoonaa euroa. Lainakanta vuoden 2022 lopussa oli 951 miljoonaa euroa, eli se kasvoi 38 miljoonaa euroa vuodesta 2021. Asukasta kohti lainaa oli 1 431 euroa. Summa on hieman suurempi kuin 2021, mutta pienempi kuin 2016–2020. 

Helsingin lainakanta asukasta kohti oli vuonna 2022 noin 1 400 euroa. Lainakanta asukasta kohti on pienentynyt selkeästi muutaman vuoden takaiseen verrattuna ja vuosikate kasvanut. Investointien kokonaisarvo on noussut viime vuosina huomattavasti.

5. Maanomistus ja korkea palkkataso ovat Helsingin vahvuuksia

Helsingin kuntatalouden erityisiin vahvuuksiin kuuluu laaja maanomistus. Kaupunki omistaa lähes kaksi kolmasosaa maa-alastaan, ja sen tonttiomaisuus on arvoltaan suurempi kuin Suomen muiden kuntien omistamien tonttien arvo yhteensä. Tämän seurauksena maaomaisuuden tuotot kerryttävät Helsingin kaupungin tuloja jopa parin veroprosentin verran. Toisaalta rakentamiseen liittyvät investoinnit ovat kustannuserä, jonka rahoittaminen aiheuttaa kaupungille menoja – mutta samalla lisää kaupungin houkuttelevuutta. 

Helsingissä on paljon työllisiä, jotka toimivat hyväpalkkaisissa tehtävissä. Suurituloisten suuri merkitys perustuu siihen, että heidän efektiivinen kunnallisveroprosenttinsa on verotuksen jyrkän progression vuoksi paljon suurempi kuin alle mediaanivuositulon ansaitsevien – ja euromääräinen verotuotto siksi erittäin paljon suurempi. Vuonna 2021 muuttoliike kääntyi tilapäisesti Helsingille tappiolliseksi. Osittain siksi palkkasummien kasvuvauhti jäi jälkeen esimerkiksi Espoosta ja Vantaasta vuonna 2022. Helsinkiläisten keskipalkat ovat kuitenkin jatkaneet kasvuaan, ja vuonna 2023 myös muuttoliike kääntyi jälleen Helsingin kannalta voitolliseksi. 

Finanssisektorin ja monien suurten yritysten pääkonttorien toiminta Helsingissä tukee kaupungin kannalta positiivista kehitystä. Ne luovat uusia työpaikkoja ja lisäävät kunnallisverotulojen lisäksi myös yhteisöverojen määrää. Sote-uudistukseen liittyvän uuden rahoitusmallin vuoksi osa Helsingin verotulojen kasvusta leikkautuu tulevina vuosina pois.