Urbaanin elämän vetovoimatekijät Helsingin vahvuutena
Merkittävä osa Suomen kulttuurilaitoksista, kulttuuritoiminnasta, koulutuksesta ja luovan alan toimijoista on keskittynyt Helsinkiin. Nämä kaikki tekevät Helsingistä Suomen merkittävimmän kohteen myös matkailun näkökulmasta.
Helsingin tapahtuma- ja kaupunkikulttuuri kärsivät koronapandemian vaikutuksista, mutta ala on elpynyt nopeasti tilanteen muuttuessa. Koronapandemian aikana kasvanut lähiluonnon merkitys korostuu edelleen.
Koronapandemia vauhditti monia käynnissä olevia kaupunkikulttuuriin liittyviä muutostrendejä. Kaupungin viihtyisyys ja kaupunkielämän mahdollisuudet sekä elämänlaatuun liittyvät tekijät nousevat jatkossa yhä tärkeämmiksi vetovoimatekijöiksi.
1. Helsinki Suomen urbaanin elämän keskuksena
Helsingin seutu on reilusti yli miljoonan ihmisen kotipaikka ja ylivoimaisesti Suomen suurin kaupunkikeskittymä. Keskuskaupunki Helsingin kaupunkielämä on ollut vireää jo pitkään, mutta viimeisen parin vuosikymmenen aikana kehitys on ollut erityisen nopeaa ja samalla kaupunkielämän ympärivuorokautisuus on korostunut.
2020-luvulla Helsingistä on muodostunut aidosti omaleimainen pienoismetropoli, jossa kaupunkikulttuuri kehittyy monin tavoin ja yhtä aikaa omiin suuntiin eri puolilla kaupunkia. Helsinki ei enää ole entiseen tapaan leimallisesti yhden keskustan kaupunki. Esimerkiksi ruokakulttuurin tarjonta ei enää keskity Helsingissä vain kantakaupunkiin.
Eri kaupunginosien ainutlaatuisuuden vahvistaminen näyttäytyy tärkeänä tavoitteena kaupungin elinvoimaisuuden parantamisessa, paikallisen identiteetin ja osallisuuden tukemisessa sekä segregaation ehkäisyssä. Palvelujen, kaupunkimiljöön ja kaupunkikuvan kehityksen lisäksi keskeistä on saavutettava tapahtuma- ja kulttuurituotanto, jonka kautta syntyvät sosiaaliset suhteet edistävät alueiden houkuttelevuutta sekä asukkaiden viihtymistä ja kotiutumista.
2. Merellisyys ja viheralueet asumisen ja matkailun vetovoimatekijöitä
Helsinki on tunnettu erityisesti turvallisuudestaan, kompaktista koostaan ja hyvästä elämänlaadusta sekä luonnon ja urbaanin kaupunkielämän yhdistelmästä. Historialliset kerrostumat, omaleimaiset kaupunginosat ja tapahtumat ovat osa tätä rakennetta.
Helsingissä korostuvat kansainvälisessäkin vertailussa poikkeuksellisen rikas merellinen luonto sekä monimuotoiset viheralueet. Lähiluonnon laatu ja helppo saavutettavuus ovat tärkeitä asumisviihtyvyyteen ja asumisvalintoihin vaikuttavia tekijöitä ja tämä ulottuvuus on korostunut koronatilanteen myötä. Lähellä kotia olevat viheralueet ovat tärkeitä erityisesti lapsiperheille ja ikääntyneille, jotka viettävät paljon aikaa asuinalueellaan.
Kaupungin merellinen sijainti ja monipuoliset viheralueet ovat keskeinen vetovoimatekijä myös matkailun kannalta. Matkailukohteena Helsinki on ollut viime vuosina kiinnostava ja matkailijamäärät olivat ennen pandemiaa kasvussa. Helsingin strateginen sijainti Aasiasta Eurooppaan kulkevan suoran reitin varrella on ollut yksi Helsingin keskeinen valttikortti, mutta tilanne on muuttunut Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan seurauksena.
3. Kaupungin turvallisuus Helsingin vahvuutena
Helsingin kansainvälisenä vahvuutena on myös kaupunkitilan koettu turvallisuus. Kymmenen maan nuorten keskuudessa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan luonnon lisäksi nimenomaan turvallisuus korostuu Helsinkiä koskevissa mielikuvissa, ja vastaajat arvostavat nimenomaan näitä asioita matkakohdetta valitessaan. Suurin osa kaupunkilaisista kokee sekä oman asuinalueensa että Helsingin yleisesti turvalliseksi paikaksi. Positiivisten turvallisuuskokemusten säilymiseen on tärkeää panostaa tulevaisuudessa, jotta Helsingin vetovoimaisuus säilyy myös turvallisuuden näkökulmasta.
4. Elämänlaadun merkitys korostuu
Hybridityö ja etätyö ovat vakiintuneet erityisesti asiantuntija- ja tietotyössä. Tämä mahdollistaa asuinpaikan valinnan aiempaa laajemmalta maantieteelliseltä alueelta, mikä korostaa elämänlaatuun, kaupunkitilan viihtyisyyteen ja turvallisuuteen sekä kaupunkikulttuuriin liittyvien tekijöiden merkitystä kaupunkien vetovoimatekijöinä. Niin sanottujen pehmeiden laatutekijöiden tärkeys voi siis jatkossa korostua Helsingin kilpailukyvyssä taloudellisten vetovoimatekijöiden rinnalla aiempaa enemmän. Kaupunkikulttuurin elpymisen ja kehittämisen kysymykset voivatkin näin olla entistä merkittävämpiä 2020-luvulla.