Hyppää pääsisältöön

Työmarkkinoiden murros, työllisyys ja kohtaanto-ongelmat

Laskusuhdanteen ja koronakriisin aiheuttamat vaikutukset sekä talouden nopea käänne uuteen kasvuun nopeuttavat työmarkkinoiden muutosta. Kokonaan uutta työtä syntyy menetetyn tilalle. 
Miten tilanne on kehittynyt?

Työmarkkinoilla on samaan aikaan työvoimapulaa ja työvoiman ylitarjontaa. Pulaa työvoimasta on ollut mm. IT- ja sote-aloilla sekä varhaiskasvatuksessa, ylitarjontaa puolestaan markkinointi- ja toimistotyössä sekä museo- ja kulttuurialoilla.  

Missä olemme nyt?

Taloustilanne on heikentynyt ja työllisyysaste on kääntynyt laskuun. Työttömien määrä on kasvussa ja työttömyys pitkittyy yhä useammalla. 

Mitä näköpiirissä?

Työmarkkinoiden murros jatkuu. Etätyön yleistyminen ja digitalisaation kehitys muokkaavat työn sisältöjä ja ihmisten liikkumisen myötä alueiden palveluiden kysyntää.  

Sisällysluettelo:

1. Näköpiirissä työvoimapulaa ja kasvavaa työttömyyttä

Helsingin työmarkkinoilla on kaksijakoinen tilanne. Taloustilanteen heikkeneminen kasvattaa työttömien määrää ja samaan aikaan erityisesti julkisella puolella esiintyy rakenteellista työvoimapulaa. Työvoimabarometrin (https://tyovoimabarometri.fi/) mukaan alueella on pulaa erityisesti terveydenhuollon, sosiaalialan ja varhaiskasvatuksen ammattilaisista sekä erityisopettajista. Lisäksi ICT-alan osaajia tarvitaan yhä enemmän digitalisaation kasvun myötä. Samaan aikaan työvoimasta on ylitarjontaa taloussuhdanteen epävarmuuden vuoksi asuntorakentamisen ammattilaisista, myyjistä, mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijoista, varastotyöntekijöistä sekä toimisto- ja laitossiivoojista. 

2. Maahanmuutto lisää työvoimaa

Helsingin väestönkasvu pohjautuu tällä hetkellä maahanmuuttoon. Ulkomailla syntyneiden osuus kaupungin työikäisestä väestöstä on jo lähes viidennes.  Ulkomaalaistaustaiset työllisten ja työttömien määrä lisääntyy, ja Helsinki on jo useiden palvelualojen osalta riippuvainen ulkomaalaistaustaisesta työvoimasta. Vieraskielisten työttömyys kasvoi vuonna 2023 nopeammin kuin kokonaistyöttömyys. Kahden viime vuosikymmenen aikana maahanmuuttajien tilanne Helsingin työmarkkinoilla on silti kohentunut: työvoimaosuus nousee, työllisyysaste kohoaa ja työttömyysaste laskee. 

Työttömien työnhakijoiden määrä Helsingissä kohosi koronapandemian myötä vuonna 2020 kuukausitasolla yli 40 000:een, mutta vuoden 2021 lopulla se oli jälleen palannut selvästi matalammalle tasolle. Erityisen korkea piikki nähtiin keväällä ja kesällä 2020 kokoaikaisesti lomautetuissa, mutta myös heidän lukumääränsä on vuoden 2022 lopussa kutistunut jo varsin vähäiseksi.

3. Talouden ja työllisyyden käänteet ovat nopeita

Työttömien määrä kääntyi Helsingissä kasvuun vuoden 2023 keväällä. Vuoden 2023 lopussa työttömiä työnhakijoita oli 12 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin ja työttömien osuus työvoimasta nousi 11,6 prosenttiin. Työttömien miesten määrä kasvoi 14 prosenttia ja naisten yhdeksän prosenttia. Työttömiä työnhakijoita kaikkiaan yli 40 800, joista kokoaikaisesti lomautettuja kuusi prosenttia. Vuoden lopussa lomautettujen määrä kasvoi voimakkaasti. Vaikka talouskehitys oli varsin myönteistä vuosina 2021–2013, oli Helsingissä vuoden 2023 lopussa 9 100 työtöntä työnhakijaa enemmän kuin ennen koronapandemiaa vuonna 2019. Myös työllisyysaste kääntyi laskuun vuoden 2023 lopussa.  

Yleisen työllisyystilanteen heikkenemisen myötä työttömyys pitkittyy yhä useammalla. Verrattuna koronapandemiaa edeltävään aikana, pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut 5 900 henkilöllä. Vuoden 2023 lopussa Helsingissä oli 16 400 yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä ollutta, mikä oli seitsemän prosenttia edellisvuotta enemmän. Hyvin pitkään työttömänä olleiden määrä kasvoi vuoden takaisesta 11 prosentilla.  Lähes puolet pitkäaikaistyöttömistä on yli 50-vuotiaita ja yli 55-vuotiaiden osuus on yli kolmasosa. 

4. Työllisyyden kuntakokeilu kohti pysyvää toimintamallia

Työllisyyden kuntakokeilu lisää kaupungin vastuuta työllisyyden hoidosta. Se alkoi maaliskuussa 2021 tilanteessa, jossa koronapandemia oli lisännyt työttömyyttä. Helsingin kuntakokeilun keskeisin tavoite on vahvistaa helsinkiläisten työllisyyttä, osaamista ja yrittäjyyttä sekä turvata koulutuksen ja työn välinen jatkuvuus sekä tukea kotoutujien ja maahan muuttaneiden työllisyyttä, osaamista ja yrittäjyyttä. Myös työkyvyn tukeminen on tarpeen työurien pidentämiseksi. Kokonaistavoite on parantaa työmarkkinoiden kohtaantoa ja osaavan työvoiman saatavuutta Helsingissä. Näihin tavoitteisiin pyritään siten, että asiakkaat tunnetaan ja heidän työllistymistään edistetään yksilöllisesti ja palveluita tarjotaan aiempaa laaja-alaisemmin yhdeltä ja samalta alustalta. Työllisyyden kuntakokeilut toteutetaan 1.3.2021–31.12.2024 välisenä aikana. Tämä kaupungin eri palveluja (ml. koulutus-, sote- sekä nuoriso- ja kulttuuripalvelut) laajasti yhdistelevä toimintamalli muuttuu pysyväksi vuoden 2025 alusta. 

5. Työmarkkinat muuttuvat 

Pitkällä aikavälillä voimakkaasti kasvavia aloja ovat sosiaali- ja terveysala, informaation ja viestinnän toimiala sekä ammatillisen, tieteellisen ja teknisen toiminnan toimiala. Alustatalouden ja digiosaamisen merkitys korostuu.​ Alhaisen osaamistason tehtävät vähenevät ja asiantuntijatehtävät lisääntyvät. Digitalisaatio ja teknologinen kehitys heijastuvat tulevaisuuden työelämän osaamistarpeisiin. Tärkeitä tulevaisuuden osaamisalueita ovat muutoksen hallintaa edistävät metataidot, kuten ongelmanratkaisutaidot, itseohjautuvuus, oppimiskyky ja henkilökohtaisen osaamisen kehittäminen ja johtaminen. 

Paikkasidonnaisuuden väheneminen vaikuttaa myös työmarkkinoihin. Aiempaa pienempi osa työstä tehdään työnantajan tiloissa, ja tämä vähentää liikennettä ja vaikuttaa monien yritysten toimintaan. Tällä voi olla vaikutuksia myös asumis- ja toimistotilaratkaisuihin. (Lue lisää: Asuinalueiden houkuttelevuus ja asumisen muutokset.) Näillä muutoksilla voi olla kielteisiä vaikutuksia ensisijaisesti ravintola-alaan, henkilöliikenteeseen, erikoistavarakauppaan ja kulttuurialaan. Kehitys voi heikentää myös Helsingin keskustan elinvoimaisuutta. Toisaalta monien asuinpainotteisten alueiden palvelukysyntä voi tämän seurauksena kasvaa.  

Työttömien määrä Helsingissä kohosi koronapandemian alettua vuonna 2020 lähes kaksinkertaiseksi, ja erityisen runsaasti työttömiä oli palvelu- ja myyntityöntekijöissä. Työttömien määrä palautui vuoden 2021 aikana palannut maltillisemmaksi ja laski 2022 edelleen. Vuonna 2023 työttömyysaste nousi jälleen ja työllisyyskehitys on heikkoa vielä 2024.