Hyppää pääsisältöön

Digitalisaatio

Helsingin tavoitteena on olla parhaiten digitalisaatiota hyödyntävä kaupunki maailmassa. Älykkäiden dataa hyödyntävien palvelumallien merkitys korostuu 2020-luvulla kaupunkipalveluissa. Kaupunkilaisten ja yritysten osallistaminen digitalisaatioon ja älykaupunkikehitykseen on tärkeää, jotta palvelut vastaavat käyttäjien tarpeita. Helsingillä on hyvät edellytykset olla rohkea edelläkävijä digitaalisuuteen liittyvissä innovaatioissa ja älykaupunkikehityksessä.
Sisällysluettelo:

1. Palveluiden ja toimintamallien digitalisoituminen

Digitalisaatio liittyy lähes kaikkeen Helsingin kaupungin toimintaan, sillä hyvin monet asiat muuttuvat digitaalisiksi nopeutuvalla tahdilla. Tämä tarjoaa monia mahdollisuuksia asettaen myös uusia odotuksia.

Digitalisaatiokehityksessä odotukset ja vaatimukset Helsingin tarjoamia digitaalisia palveluita kohtaan kasvavat. Tällöin käyttökokemuksessa kilpaillaan tunnettujen kansainvälisten ja kansallisten toimijoiden kanssa ja toiveena on saada palveluja ja hyödyntää itsepalvelua ajasta ja paikasta riippumatta. Samalla eri organisaatioiden toimintamallit digitalisoituvat ja Helsinki joutuu kilpailemaan samoista osaajista kuin muutkin toimijat Suomessa ja maailmalla.

Digitalisaatio tuo uusia mahdollisuuksia Helsingille toteuttaa kaupungin palveluita alustamaisten toimintamallien kautta. Älykaupunkikehitys tehostaa toimintoja ja tuo uusia yksilökeskeisiä palvelumalleja kaupungin asukkaille. Kaupunkiympäristö toimii myös tärkeänä alustana digitalisaatiota hyödyntävien uusien innovaatioiden kehittämiselle, joita kaupunki voi hyödyntää tulevaisuudessa esimerkiksi liikenteen, terveydenhuollon ja koulutuksen palveluissa.

2. Työn ja prosessien digitalisoituminen

Koronakriisi on vauhdittanut työnteon ja opiskelun digitalisaatiokehitystä. Ne alat ja toiminnot, mitkä kyetään siirtämään verkkoon, ovat siirtyneet nyt eri alustoille. Rutiinityötehtävät automatisoituvat. Digitalisaation rinnalla huomiota tulee kiinnittää ikääntyvään ja monimuotoistuvaan työväestöön. Myös ajattelun ja toimintatapojen muutos oppimisessa tulee ottaa huomioon tiedonhaun ja suosittelualgoritmien globaalissa maailmassa. Vapaa ja avoin media sekä kaupallisista toimijoista riippumaton tutkimusyhteisö ovat avain innovaatioiden kehittymiseen myös tulevaisuudessa. 

Koronakriisi on haastanut kivijalkakaupan. Verkkokauppa on kasvanut räjähdyksenomaisesti ja alustapalveluissa ruuan verkkokauppa on nopeimmin kasvava segmentti maailmassa. Monet kansainväliset toimijat ovat ottaneet suuria harppauksia kaupassa ja kehittäneet logistiikkaa sekä siihen liittyviä ansaintamalleja. Pandemian aikana kuluttajat on totutettu valtavaan valikoimaan ja hintakilpailuun eikä ole itsestään selvää, että kuluttajat löytävät jatkossa kivijalkamyymälät entiseen tapaan.

Pilvipalvelujen käyttö on lisääntynyt valtavasti koronapandemian aikana. Työ, opiskelu ja vapaa-aika ovat siirtyneet pilveen. Pandemian jälkeenkin etätyön muutosvoima on oletettavasti niin suuri, että merkittävä osa toiminnoista siirtyy pysyvästi pilveen.

3. Datan määrän kasvu, kyberturva ja tekoälyn uudet sovellukset

Helsingin datastrategian tavoitteena on tuottaa maailman käytettävintä ja käytetyintä kaupunkidataa vuonna 2025. Kaupungin toimintoihin liittyvät tietovirrat ja tietovarastot ovat laaja kokonaisuus ja onnistuminen edellyttää data-alan tuoreimman tiedon hyödyntämistä. 

Datan määrän kasvaa räjähdysmäisesti, samalla tieto ja sen analysointi digitalisoituu. Muutaman viime vuoden aikana on syntynyt 90 prosenttia kaikesta ihmisten luomasta datasta. Työtä tehdään verkossa ja pelaaminen, sosiaalinen media, videot ja kuvat kasvattavat datan määrää. Ne toimijat, jotka osaavat hyödyntää ja tulkita käytössä olevan datan, ovat voittajia. Toimijoiden menestystä määrittää reaaliaikaisen ja kumuloituvan datan hyödyntämisen ja tulkinnan mallit (kuten ns. tekoälykehitys). Voittajia voivat olla niin yritykset, valtiot kuin kaupungitkin. Datan avoimuus ja kaupallinen hyödyntäminen ovat big datan tulevaisuuden keskeisiä asioita.

Kehityksen kääntöpuolena ovat uudet uhat, jolloin huomion kiinnittäminen erityisesti kyberturvaan on keskeistä. Kyberrikollisuuden kustannukset yrityksille ja julkiselle sektorille globaalisti ovat useita satoja miljardeja euroja.

Osaajien käsissä suuri datamäärä mahdollistaa yhä parempien tilannekuvien ja ennustemallien laatimisen ja tiedolla johtaminen mahdollistaa resurssien tarkemman ja oikea-aikaisen kohdentamisen. Näin voidaan luoda edellytyksiä hyville, ennakoiville ja osin henkilökohtaisille palveluille. Samalla datan jakaminen ja rajapinnat mahdollistavat paremmin eri toimijoiden välisen yhteistyön uudella tavalla. Tässä Helsinki on keskiössä, sillä se kokoaa jo fyysisestikin yhteen eri toimijoita, toimintoja ja ihmisiä.

Kaikissa tulevaisuuden skenaarioissa data ja sen hyödyntäminen ovat keskeisiä elementtejä. Digitalisaatio mahdollistaa ennennäkemättömän datan tuottamisen ja jopa lähes reaaliaikaisen tilannekuvan. Jotta voidaan toimia joustavasti ja tehdä tehokkaasti tarvittavia päätöksiä, pitää näkymän tilanteesta ja päätösten seurauksista olla mahdollisimman kattava. Näin ei tällä hetkellä vielä ole, mutta Helsingissä on hyvää osaamista ja toimivia ratkaisuja, joiden turvin voidaan edetä kohti tavoitetta.

Jatkossa merkittävä strateginen valinta on, haluaako Helsinki olla digitalisaation edelläkävijä vai seuraaja. Edelläkävijyys luo nopeammin parempia palveluita kaupunkilaisille ja luo uutta yritystoimintaa. Se myös lisää alueen houkuttelevuutta investointien ja osaavan työvoiman saamiseksi. Edelläkävijyys syntyy vain investoimalla muutokseen ja siirtymällä uusiin toimintamalleihin.

Lue: Helsingin kaupungin datastrategia