Ikääntyneiden hyvinvointi

1. Ikääntyneiden määrä kasvaa

Tällä vuosituhannella ikääntyneiden lukumäärä on Helsingissä lisääntynyt 57 prosentilla. Vuoden 2023 lopussa 65 vuotta täyttäneitä asui Helsingissä reilu 118 500. 75 vuotta täyttäneiden osuuden ennustetaan lisääntyvän seuraavan viiden vuoden aikana noin 10 000:lla.

2. Hyvä terveys ja toimintakyky

Ikääntyneiden helsinkiläisten terveys ja toimintakyky ovat monella mittarilla mitattuna paremmat kuin koko maassa keskimäärin. He ovat yhä terveempiä ja toimintakykyisempiä, ja myös elinajanodote on kasvanut selvästi. Toisaalta kuolleisuus alkoholisairauksiin, tapaturmiin, dementiaan ja naisilla myös keuhkosyöpään on ikääntyneilläkin suurentunut. 

Riittävä toimintakyky on paitsi edellytys itsenäiselle elämälle ja kotona asumiselle myös yksi ikääntyneiden itsensä tärkeimmäksi kokemista asioista. Toimintakyvyn alenema vaikeuttaa arkitoimista selviytymistä joka toisella yli 75-vuotiaalla ja joka kolmas ikääntynyt kaatuu vuosittain. Valtaosa 75 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä kokee saavansa riittävästi apua heikentyneen toimintakyvyn vuoksi. Toimintakykyä edistävät paitsi sairauksien ennalta ehkäiseminen ja niiden hoito, myös elinympäristön muokkaaminen toimintakyvyn kannalta esteettömäksi.   

3. Mielenterveyden ongelmat ja yksinäisyys

Suurin osa Helsingin iäkkäistä ihmisistä voi hyvin ja heidän mielen hyvinvointinsa on keskimäärin hyvällä tasolla. Tästä huolimatta noin 8 prosenttia kokee itsensä masentuneeksi, 10 prosenttia psyykkisesti kuormittuneeksi ja 14 prosenttia yksinäiseksi. Yksinäisyyden kokemus vaihtelee elämäntilanteen ja asumismuodon mukaan. Sosiaali- ja lähityön asiakkaista yksinäisyyttä kokee noin 40 prosenttia ja palvelutaloasukkaistakin 35 prosenttia vähintään toisinaan. Yksinäisyys on yhteydessä heikkoon itsearvioituun terveyteen, avuntarpeeseen päivittäisissä perustoiminnoissa ja liikkumisessa, kognition heikkenemiseen sekä heikentyneeseen psyykkiseen hyvinvointiin. Yksinäisyys on yhteydessä myös ennenaikaisen kuoleman riskiin. 

4. Muistisairaudet lisääntyvät

Muistisairaudet ovat kansanterveydellinen ja -taloudellinen haaste, ja ne kuormittavat sekä muistisairaita itseään että heidän läheisiään. Eteneviä muistisairauksia sairastavat tarvitsevat ja käyttävät runsaasti sosiaali- ja terveyspalveluja. Vähintäänkin keskivaikeasti muistisairaiden ikääntyneiden määrä nousee arvioiden mukaan Helsingissä nykyisestä 5 000:sta noin yli 10 000:een vuoteen 2040 mennessä. Muistisairauksien ilmaantuvuutta voidaan vähentää ehkäisemällä tunnettuja riskitekijöitä kuten ylipainoa, korkeaa verenpainetta ja kolesterolia sekä tyypin 2 diabetesta.  Liikunta, terveellinen ravinto, päihteiden käytön vähentäminen ja välttäminen sekä henkinen vireys puolestaan suojaavat muistisairauksilta. 

5. Ravitsemus hyvää, mutta ei kaikilla

Iäkkäiden ihmisten ruokatottumukset ovat muuttuneet terveellisemmiksi. Hyvä ravitsemus on toimintakyvyn edellytys, joka mahdollistaa kotona pärjäämisen ja vaikuttaa iäkkäiden ihmisten elämänlaatuun.  Ravitsemuksessa on tärkeää huomioida riittävä energian ja ravintoaineiden saanti, joiden myötä voidaan ehkäistä tai siirtää sairauksien puhkeamista ja edistää sairauksista toipumista.  Helsinkiläisistä palvelutalo- ja laitoshoidon asukkaista virheravitsemuksen riski (energian, proteiinien ja suojaravintoaineiden saanti on epätasapainoista tai liian vähäistä) on noin 64 prosentilla ja virheravitsemuksesta kärsii 18 prosenttia. Virheravitsemus on yhteydessä muistisairauksiin, heikentyneeseen toimintakykyyn, suun ja ruoansulatuskanavan ongelmiin ja psyykkiseen hyvinvointiin.  Virheravitsemus ja huono ruokavalion laatu ovat yleistä myös kotona asuvilla muistisairailla ja puolisohoitajilla. 

6. Päihteiden käyttö lisääntyy

Alkoholin ongelmakäyttö näyttää lisääntyvän myös iäkkäillä ihmisillä. Vuoden 2018 aikana, eli alkoholilain kokonaisuudistuksen voimaantulon jälkeen, etenkin iäkkäämpien helsinkiläisten alkoholikuolleisuus on kasvanut. Myös kyselytutkimusten tulokset antavat tukea sille, että alkoholinkäyttö olisi muuttumassa ikäryhmissä eri tapaan: alkoholia liikaa käyttävien osuus on alle 55-vuotiailla helsinkiläisillä pienentynyt selvästi, mutta sitä vanhemmilla pysynyt ennallaan tai jopa kasvanut. Päivittäistupakointi on melko harvinaista iäkkäillä ihmisillä. 75 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä 5 prosenttia on tupakoijia.  

7. Liikkuminen

Säännöllisen liikkumisen tärkeys korostuu ikäännyttäessä. Liikkumisella on mahdollista ennaltaehkäistä, hoitaa ja kuntouttaa pitkäaikaissairauksia, kuten valtimotauteja, lihavuutta, diabetesta, tuki- ja liikuntaelinsairauksia, muistisairauksia, masennusoireita ja useita syöpäsairauksia. Liikunta on myös tehokkain yksittäinen keino ehkäistä kaatumisia. Liikkuminen tarjoaa mahdollisuuden tavata muita ihmisiä ja osallistua merkitykselliseen tekemiseen.

Helsingissä kevyt liikkuminen kävellen, pyöräillen tai koti- ja pihatöitä tehden on yleisin liikkumisen muoto 65 vuotta täyttäneillä. Koronapandemian aikana varsinaista kuntoliikuntaa harrasti vain joka kymmenes ikääntynyt – normaaliaikana osuus on ollut muutaman prosenttiyksikön suurempi. Päivittäinen liikunta väheni koronan vuoksi noin 40 prosentilla ikääntyneistä. Ikääntyneiden ja nuorempien liikkumista ja osallisuutta mahdollistetaan tehokkaimmin huomioimalla ne kaikessa kaupungin toiminnassa: esimerkiksi vahvistamalla liikkumisen tukea sosiaali- ja terveyspalveluissa ja ympäristösuunnittelussa.

Kaupunkiympäristön merkitys ikäihmisten liikkumisen mahdollistajana korostuu. Jalankulun talvikunnossapito, levähdyspaikat, saavutettava joukkoliikenne ja esteetön asuinympäristö vaikuttavat olennaisesti liikkeellelähtöön. Liikkumisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta viheralueiden läheisyys ja saavutettavuus ovat keskeisiä kaiken ikäisille ja etenkin ikääntyneille. Viheralueiden läheisyys lisää tutkitusti liikkumista ja edistää terveyttä erityisesti alemmissa sosiaaliluokissa, lapsilla ja vanhuksilla. Terveysvaikutukset ovat fyysisiä ja psyykkisiä. Esimerkiksi miellyttävällä ääniympäristöllä ja hiljaisuudella on monia hyvinvointivaikutuksia. Rauhallinen ääniympäristö on mm. yksi syy viettää aikaa kaupungin viheralueilla.

8. Taide- ja kulttuuritoiminta

Myös taide- ja kulttuuritoiminta vaikuttavat hyvinvointiin ja toimintakykyyn niin ennaltaehkäisevästi, tukevasti kuin korjaavasti. Helsingin iäkkäät ihmiset ovat aktiivisia kulttuuripalvelujen käyttäjiä. Taide ja luova toiminta aktivoivat aisteja ja mielikuvitusta sekä lisäävät kokemusta elämän merkityksellisyydestä ja omasta toimijuudesta. Keskeisiä esteitä ikääntyneiden kulttuuriosallisuudelle ovat alentunut toimintakyky, resurssin tai seuran puute sekä pitkät välimatkat. Erityisesti kotona asuvat, heikentyneen toimintakyvyn omaavat yli 80-vuotiaat ovat kulttuurioikeuksien toteutumisen näkökulmasta heikossa asemassa. Ikääntyneiden kulttuuriosallisuus on tunnistettu keskeiseksi kehittämiskohteeksi niin Helsingissä kuin kansallisella tasolla.  

9. Koronapandemian vaikutukset heijastuvat edelleen

Koronapandemia lisäsi kotiin eristäytymistä ja aktiviteettien sulkeminen heikensi sekä fyysistä että psyykkistä toimintakykyä. Digitaalisten palveluiden käyttö ja digiosaamisen tarve tulee jatkossa korostumaan entisestään. Kaikkein iäkkäimpien kaupunkilaisten digiosaamisen taso on heikko, ja iso osa heistä ei kykene käyttämään lainkaan digitaalisia palveluita itsenäisesti. Liikkumisen näkökulmasta muutokset iäkkäiden ihmisten arjen elinpiireissä, sosiaalisissa kontakteissa sekä harrastuksiin osallistumisessa ovat korostaneet entisestään suuria eroja arjen liikkumisessa. Erityisesti yli 80-vuotiaat ovat vähentäneet päivittäistä liikkumista. Vaikka osalle ikääntyneistä erilläänolo ja yksinäisyys oli osa elämää jo ennen koronaa, poikkeustilanne lisäsi monen kokemaa ikävää. Jos ikääntyneellä ihmisellä ei ole omaa läheisten tukiverkostoa, kodin ulkopuoliset palvelut ovat tärkeitä tuoden merkityksellistä sisältöä arkeen ja ne ylläpitävät toimintakykyä. Koronapandemia aiheutti palveluvelkaa, jonka purkamista on jatkettava tehokkaasti.