Lasten ja nuorten hyvinvointi

1. Helsinki lasten ja nuorten kaupunkina

Helsinkiläisistä joka kolmas on alle 30-vuotias ja heistä vajaa puolet on alle 18-vuotiaita. Erityispiirteenä koko maan 25–29-vuotiaista lähes joka viides asuu Helsingissä. Alle kouluikäisten määrän on ennustettu kasvavan Helsingissä noin 3000:lla ja kouluikäisten 7–17-vuotiaiden määrän noin 2000:lla seuraavan vuosikymmenen aikana. Alle kouluikäisistä helsinkiläisistä joka neljäs ja 7–29-vuotiaista joka viides on ulkomaalaistaustainen.  

2. Mielen hyvinvoinnissa huolia

Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus saada hyvät lähtökohdat elämään ja elää turvassa. Valtaosa helsinkiläislapsista ja -nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, tuntee vahvaa osallisuutta ja kokee terveytensä hyväksi. Positiivisesta kokonaistilanteesta huolimatta huolestuttava piirre on ollut lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin epäsuotuisa kehitys viime vuosina. Lasten ja nuorten kokema ahdistuneisuus ja masennusoireilu ovat yleistyneet viime vuosien aikana ja nousu oli erityisen voimakasta korona-aikana. Vuonna 2023 erityisesti nuorten tyttöjen kokema ahdistuneisuus on yleistynyt entisestään. Toisaalta nuorten kokeman yksinäisyyden pitkään jatkunut yleistyminen on pysähtynyt ja kääntynyt hienoiseen laskuun. Vuonna 2023 yksinäisyys on kuitenkin yleisempää kuin vuonna 2019 tai sitä ennen.  

3. Kasvuympäristön turvallisuus

Hyvät ihmissuhteet ja turvallinen kasvuympäristö ovat mielen hyvinvointia suojaavia tekijöitä. Lapset ja nuoret viihtyvät hyvin koulussa. Suurimmalla osalla lapsista ja nuorista on joku läheinen ystävä tai kaveri. Korona-aikana tapahtuneen notkahduksen jälkeen 4.- ja 5.-luokkalaisten ja 8.-ja 9.-luokkalaisten keskusteluyhteys vanhempien kanssa on parantunut.   

Monilla lapsilla ja nuorilla esiintyy turvattomuuden kokemuksia kasvuympäristössään. Jo vuonna 2021 monet kasvuympäristön turvallisuuteen liittyvät ilmiöt olivat heikentyneet ja tilanne on pysynyt heikkona ja osin heikentynyt myös vuonna 2023. Aiempaa useampi lapsi ja nuori kokee fyysistä uhkaa, syrjintää tai koulukiusaamista. Myös vanhempien tai muiden huolta pitävien aiheuttama henkinen tai fyysinen väkivalta on pysynyt suurin piirtein aiempaa korkeammalla vuoden 2021 tasolla.  Vaikka häiritsevän seksuaalisen ehdottelun ja ahdistelun kokemukset ovat hiukan laskeneet, silti yli puolet nuorista tytöistä kokee häirintää. Erityisesti julkisessa tilassa koettu häirintä on Helsingissä yleisempää kuin koko maassa keskimäärin. Monet kasvuympäristön ilmiöt, kuten fyysinen uhka ja syrjintä, ovatkin keskimääräistä yleisempää Helsingissä. Näyttää myös siltä, että kasvuympäristön turvattomuus kasautuu tietylle joukolle nuoria. Esimerkiksi nuorten kokema häirintä on todennäköisempää, jos nuori on kokenut koulukiusaamista, syrjintää tai fyysistä uhkaa edeltävän vuoden aikana. Kasvuympäristön turvattomuuden kokemukset heijastuvat puolestaan kielteisesti yksinäisyyteen ja osallisuuteen.  

4. Arjen haasteet

Korona-aika haastoi lasten, nuorten ja perheiden arkea monin eri tavoin. Tämä näkyi mm. lisääntyneinä lastensuojeluilmoituksina sekä levottomuuksina ja käyttäytymisen haasteina perusopetuksessa. Myös neuvola- ja lapsiperhepalvelun työntekijät havaitsivat aiempaa enemmän kuormittuneita ja väsyneitä lapsiperheitä.  

Nuorten tekemien ryöstörikosten määrä lisääntyi merkittävästi vuonna 2022 ja rikosryöstöjen määrä on jatkanut kasvuaan vuonna 2023. Ryöstörikoksista epäiltyjen alaikäisten rikosten vuosittainen määrä oli 284 vuonna 2022, kun vuonna 2021 vastaava luku oli 103.  

Koronapandemia lisäsi nuorten pitkäaikaistyöttömyyttä. Nuorten työttömyys laski nopeasti pandemian jälkeen, mutta on kääntynyt jälleen kasvuun vuonna 2023.Pitkäaikaistyöttömiä helsinkiläisnuoria on yhä selvästi enemmän kuin ennen pandemiaa. Koronapandemian aikana toisen asteen ammatillisista opinnoista valmistuminen hidastui ja vastavalmistuneiden työllistyminen vaikeutui. Työttömyyden pitkittymisellä etenkin nuorena saattaa olla kerrannaisvaikutuksia hyvinvoinnille, esimerkiksi toimeentulo-ongelmia ja osallisuuden heikentymistä. 

5. Päihteiden käyttö kasautuu

Etenkin nuorten huumausainekuolleisuus on kasvanut Helsingissä, ja nuorten osuus huumeisiin kuolleista on eurooppalaisittain korkea. Nuorten Kouluterveyskyselyssä raportoimia kannabis- ja huumekokeiluja on aiempaa vähemmän, mutta silti ne ovat muuta pääkaupunkiseutua tai koko maata yleisempiä Helsingissä. Kaksi kolmesta nuoresta kokee, että huumeita on helppo saada. 

Nuortentupakointi, alkoholinkäyttö ja nuuskaaminen on pysynyt pitkään aiempaa alhaisemmalla tasolla, mutta sähkösavukkeiden käyttö on yleistynyt reippaasti sekä lapsilla että nuorilla.  Päihteidenkäyttö heijastuu muihin elintapoihin; nuoret, jotka tupakoivat päivittäin tai juovat itsensä tosihumalaan vähintään kerran kuukaudessa, jättävät useammin syömättä koululounaan tai aamiaisen. Päihteidenkäyttö myös kasautuu usein samoille nuorille. Esimerkiksi kannabiksen käyttö ei ole muodostunut vaihtoehdoksi alkoholinkäytölle, vaan molempien käyttö kasautuu pienemmälle osalle nuoria.

6. Arjen rytmissä ja harrastusaktiivisuudessa vaihtelua

Riittävä uni, terveellinen ravitsemus ja ateriarytmi sekä säännöllinen liikkuminen rytmittävät hyvää arkea, ovat kasvun ja kehityksen edellytyksiä sekä suojaavat ylipainoisuudelta. Terveellisissä elintavoissa ja arjen rytmissä on haasteita ja noin viidenneksellä 8.- ja 9.-luokkaisista kaikki terveelliset elintavat eli liikkuminen, uni ja ravitsemus, ovat epäsuotuisia. Vähintään tunnin päivässä liikkuvien osuudessa on tapahtunut hienoista kasvua, mutta silti yli puolet lapsista ja nuorista ei liiku tuntia päivässä. Huolestuttavaa on myös se, että poikien ja tyttöjen välinen ero kasvaa. Esimerkiksi 4.- ja 5.-luokkalaisista pojista puolet liikkuu suosituksen mukaan, kun tytöistä vain 38 %.  Runsas kolmannes helsinkiläisistä 5.- ja 8.-luokkalaisista kuuluu heikoimpaan kolmannekseen fyysisen toimintakyvyntasoa mittaavissa Move! -mittauksissa.Korona-aikana heikentyneet ateria- ja unirytmi ovat osin pysyneet aiempaa heikompana. Ainoastaan unirytmin osalta on havaittavissa myönteistä muutosta eli aiempaa useampi nukkuu 8 tuntia tai enemmän arkisin. Toisaalta väsymyksen ja uupumuksen kokemukset ovat yleisiä. Runsaalla neljänneksellä lapsista jää aamiainen syömättä vähintään kerran arkiaamuna. Myös kouluruoka jää väliin monella lapsella ja nuorella. Nuorten arjen uni- ja ateriarytmin epäsäännöllisyys heijastuukin kielteisesti muuhun koettuun hyvinvointiin, kuten elämään tyytyväisyyteen, ahdistuneisuuteen ja yksinäisyyteen.  Elintapoihin liittyen aiempaa suurempi osa lapsista ja nuorista kokee terveytensä korkeintaan kohtalaiseksi. Elintavoissa esiintyy eroavaisuuksia sukupuolen, syntyperän, asuinalueen ja perhetaustan mukaan.   

Harrastukset ja mielekäs vapaa-aika tukevat lasten ja nuorten osallisuutta ja syrjäytymisen ehkäisyä.  Vaikka valtaosalla on jokin viikoittainen harrastus, mm. ulkomaalaistaustaiset ja perheen toimeentulon heikoksi kokevat harrastavat harvemmin kuin muut. Korona-aikana tapahtuneen notkahduksen jälkeen lasten ja nuorten säännöllinen osallistuminen ohjattuun harrastustoimintaan, kuten taiteen ja kulttuurin tai liikunnan harrastamiseen, on parantunut ja on osin aiempaa yleisempää.  Nuoret eroavat asuinalueen mukaan paitsi harrastamisen yleisyydessä myös siinä tietävätkö he alueensa harrastusmahdollisuuksista tai kokevatko harrastuspaikkojen sijaitsevan liian kaukana. Perheen taloudellisen tilanteen korkeintaan kohtalaiseksi kokevat pitävät muita useammin kiinnostavia harrastuksia liian kalliina. Ylipäätänsä nuorten kokemus alueensa harrastusmahdollisuuksista on heikentynyt viime vuosina.  

7. Koronapandemian vaikutuksia

Koronapandemialla on ollut moninainen kielteinen vaikutus lasten ja nuorten hyvinvointiin. Haasteena on ollut etenkin mielen hyvinvointi ja myös oppimisvajeet. (Lue lisää: Kasvatuksen, koulutuksen ja oppimisen monipuolistuminen.) Se kuinka pysyviksi nämä muutokset jäävät, näkyy vasta pandemia-ajan jälkeen. Osa koronapandemia aiheuttamista seurauksista voi tulla näkyviin vasta pidemmällä aikavälillä.