Asukas- ja kuluttajakäyttäytymisen muutos
Kaupunkielämässä korostuvat moninaistuvat elämäntyylit ja toiveet kaupunkitilalle ja sen palveluille. Kaupunkitilan ja palveluiden rytmit ovat siirtyneet aina hereillä olevan kaupungin suuntaan.
Kaupunkielämässä korostuvat paikallisuus ja paikattomuus: paikallisten palvelujen ja virkistysalueiden kysynnän kasvu, ja toisaalta vahvemmin verkkoon siirtynyt työ, opiskelu, kuluttaminen ja sosiaalinen elämä.
Työn, opiskelun sekä kuluttamisen digitalisoituminen voi muuttaa asumiseen ja liikkumiseen liittyviä toiveita osin pysyvästi. Samalla laadukkaan kaupunkiympäristön merkitys voi entisestään korostua myös paikallisesti.
1. Digitalisaatio, paikallisuus ja paikattomuus muutostrendeinä
Digitalisaatio vaikuttaa helsinkiläisten elämään yhä useammalla elämänalueella. Uudet hybridityön ja -opiskelun muodot, digitalisoituvat palvelut, verkkokaupan kasvu, virtuaaliset vapaa-ajan alustat ja sosiaalisen median mahdollisuudet muuttavat kaupungissa liikkumista, kaupunkitilan käyttämisen tapoja sekä työn ja vapaa-ajan rytmejä. Kaupungin väestörakenne ja kaupunkilaisten elämäntyylit monimuotoistuvat, mikä heijastuu yhä monimuotoisempaan kaupunkielämään Helsingissä.
Digitalisaation vauhdittamien muutosten on odotettu tuovan uusia merkityksiä niin paikallisuuteen kuin paikattomuuteenkin. Lisääntyvä paikattomuus näkyy esimerkiksi yhä useamman ulottuvilla olevassa mahdollisuudessa tehdä töitä tai ostoksia verkossa, eli paikasta ja ajasta riippumatta. Digitaalisilla alustoilla on myös mahdollista nauttia yhä useammista kulttuurimuodoista ja ylläpitää yhteyttä sosiaalisiin verkostoihin välimatkoista riippumatta. Samalla digitaalisuus voi toimia paikallisuuden ajurina. Sosiaalisen median alustat ovat Helsingissäkin mahdollistaneet uusia naapurustoyhteisöllisyyden muotoja, virtuaalisten sisältöjen lisäämistä paikkoihin ja niiden kokemukseen, sekä aiempaa laajempaa osallistumista naapuruston kehittämiseen. Opiskelu tai työskentely osittain kotona voivat myös lisätä kodin lähellä vietettyä aikaa sekä kysyntää lähellä kotia oleville palveluille ja vapaa-ajan mahdollisuuksille. Digitalisaation rinnalla kaupungissa korostuukin vahva kysyntä paikallisuudelle, lähiympäristölle ja saavutettavissa olevalle monimuotoiselle kaupunkielämälle.
2. Digitalisaatio työn, opiskelun ja asumisen muutosvoimana
Koronapandemia vauhditti digitaalista murrosta, joka oli jo alkanut jäsentää työskentelyä ja opiskelua uudella tavalla. Pandemian väistyttyä hybridityö on vakiintunut osaksi opiskelua ja tietotyötä, vaikka liikkuminen työpaikoille ja koulutuspalveluihin onkin virkistynyt uudelleen. Moni kaupunkilainen tekee jatkossakin jatkuvaa läsnäoloa vaativaa työtä esimerkiksi terveydenhuollossa ja useilla palvelualoilla. Kaupunkielämän ja asumisen näkökulmasta siirtymä kohti lisääntyvää etätyötä ja -opiskelua on kuitenkin ollut suuri muutos.
Työskentely tai opiskelu kotoa käsin voi osaltaan lisätä kotiin kohdistuvia odotuksia ja tilan tarvetta sekä yhteisten työskentelytilojen kysyntää. Samalla toiveet oman asuinympäristön laadulle ja palveluille voivat korostua, jos vähäisempi työmatkoihin liittyvä liikkuminen muualla sijaitseviin työpaikka- ja palvelukeskittyminen vakiintuu koronapandemiaa edeltävään tasoon verrattuna. Myös asumisen monipaikkaisuus voi entisestään lisääntyä esimerkiksi työteon siirtyessä vapaa-ajan asunnoille tietotyötä tekevien keskuudessa.
3. Elämäntavat ja odotukset kaupunkielämälle moninaistuvat
Myös väestön ja elämäntapojen moninaistuminen muuttaa kaupunkielämää. (Lue lisää: Väestön monimuotoistuminen ja ikääntyminen.) Kaupunkilaisten identiteettien ja arvostusten kirjo kasvaa, ja kaupunki on yhä moninaisempi kudelma erilaisista taustoista tulevia ja eri elämänvaiheissa olevia asukkaita ja kotitalouksia. Osana tätä kehitystä myös ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten kulttuuriset ja sosioekonomiset taustat monipuolistuvat.
Väestön ja elämäntapojen moninaistumisen odotetaan heijastuvan asuinalueiden palveluiden kysyntään ja kaupunkikuvaan. Asuinalueisiin kohdistuu entistä enemmän odotuksia yhteisöllisyydestä, mutta samalla kasvavat erot hyvinvoinnissa ja toimeentulossa voivat vahvistaa alueellista eriytymistä eli segregaatiota.
Useiden samanaikaisten muutosten myötä on tärkeää huomioida moninaisuuden merkitys kaupungin palveluita ja asuinalueita kehitettäessä ja asukkaita osallistettaessa. Myös kaupungissa vierailevien matkustajien toiveet Helsinkiä kohtaan voivat muuttua, mikäli matkailun painopiste siirtyy tulevaisuudessa työmatkailusta selvemmin vapaa-ajan matkailun suuntaan, ja kulttuuri- ja luontopalveluiden sekä elämyksellisen kaupunkitilan kysyntä kasvaa.
4. Internet muovaa ostokäyttäytymistä
Internetin käyttö uuden ja käytetyn tavaran kaupassa on muuttanut monen kuluttajan ostokäyttäytymistä. Tavaroiden, palveluiden ja elintarvikkeiden verkosta tilaaminen on arkipäiväistynyt niin, että jo kaksi kolmesta pääkaupunkiseudun asukkaasta tekee ostoksiaan säännöllisesti verkkokauppojen kautta. Samalla kiertotalouden, jakamistalouden ja aineettoman kulutuksen lisääntymisen on arvioitu muovaavan tulevaisuuden kuluttajakäyttäytymistä. Vuonna 2023 noin 3940 prosenttia pääkaupunkiseudun asukkaista oli Tilastokeskuksen kyselyn mukaan ostanut käytettyä tavaraa verkon kautta viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana. Kymmenessä vuodessa tämä osuus kasvoi 16 prosenttiyksikköä. Käytetyn tavaran myynnin rahallinen volyymi on edelleen pieni, mutta käytettyjä tavaroita ostaneiden osuuden nopea kasvu kertonee kaupunkilaisten ajatusmallien ja toimintatapojen muuttumisesta. Helsinki on sitoutunut kierto- ja jakamistalouden edistämiseen osana kaupunkistrategian hiilineutraaliustavoitetta. Kierto- ja jakamistalouden toimenpideohjelmassa välitavoitteena vuodelle 2025 on, että asukkaiden tietoisuus kierto- ja jakamistalouden palveluista on lisääntynyt. Kaupunki edistää tätä tavoitetta toimenpiteillä, jotka helpottavat palvelujen löytämistä ja kiertotalouden edistämistä asukkaiden arjessa.
Koronapandemia vauhditti verkkopalveluiden ja verkkokaupan yleistymistä 2020-luvun alussa. Muutosta vauhditti tietotekniikan kehittyminen ja vähittäiskaupan toimintamallien muuttuminen. Verkkokaupan kasvu on jatkunut myös korona-ajan jälkeen ja kasvu jatkuu edelleen. Verkko-ostaminen yleistyy myös hiljalleen myös päivittäistavarakaupassa. Siellä verkkokaupan osuus nousi kahdesta prosentista 2,7 prosenttiin 2020–2022.
Fyysisten myymälöiden ja palveluiden merkitys on kaupungeissa edelleen suuri. Kuluttajakäyttäytymisen osittainen siirtymä verkkokauppoihin voi kuitenkin vaikuttaa kysynnän rakenteeseen ja tuoda uudenlaisia vaatimuksia fyysisille kaupoille ja palveluille. Esimerkiksi myymälöiden ja palveluiden elämyksellisyyden ja erikoistumisen merkityksen on arvioitu kuuluvan tulevaisuuden kilpailutekijöihin. Digitaalisten palvelujen käytön yleistyminen heijastuu myös kaupungin omaan palvelutuotantoon liittyviin odotuksiin. Samalla digitaalisten palvelujen saavutettavuutta on tarpeen tukea esimerkiksi ikääntyneiden näkökulmasta.
5. Kaupungin rytmit ja kaupunkitilan käyttö muutoksessa
Väestön monimuotoistumisen, digitalisaation, kuluttajakäyttäytymisen muutosten sekä työn ja opiskelun monipuolistumisen trendit ovat osaltaan muovanneet kaupunkielämän rytmiä. Kun työ ja vapaa-aika ovat entistä vähemmän sidottuja aikatauluihin, odotukset kaupunkitilan käytölle ja kaupungissa liikkumiselle voivat muuttua yhä vahvemmin “virka-ajan kaupungista” aina hereillä olevan kaupungin suuntaan. Kaupungin rytmin muutos on jo havaittavissa esimerkiksi kauppojen ja muiden palveluiden aukioloaikojen pidentymisessä ja vuorokauden ympäri auki olevien toimipisteiden lisääntymisessä myös keskusta-alueen ulkopuolella. Tulevaisuudessa myös liikkumismuotojen monipuolistuva tarjonta ja digitalisoituminen, yhteiskäyttöautot sekä muut liikennevälinepalvelut voivat vauhdittaa kaupunkitilan käytön ja kaupungin rytmien muutosta entisestään.
Aina hereillä olevassa kaupungissa ns. yön talous (night time economy) nousee merkittäväksi vapaa-ajan, matkailun ja talouden näkökulmasta. Yön talous on monissa Euroopan kaupungeissa päivän vilkkaiden tuntien ohella huomattava työllistäjä ja tärkeä osa alueen kokonaistaloutta, ja ilmiön merkitys on korostunut Helsingissäkin. Helsingissä päivittäinen pulssi korostuu kantakaupungin alueella. Väestön huippuhetkenä puoliltapäivin kantakaupungin alueella on tyypillisesti oleskellut jopa kolmannes koko pääkaupunkiseudun väestöstä. Kantakaupunki on myös merkittävin yöajan keskus, jossa on öisinä tunteina oleskellut noin viidesosa koko pääkaupunkiseudun väestöstä. Erityisen paljon väkeä liikkuu itäisessä kantakaupungissa ja ydinkeskustassa.
Koronapandemian jälkeinen hybridityön yleistyminen on jäsentänyt helsinkiläisten liikkumista ja kaupunkitilan käyttöä jossain määrin uudelleen. Erityisesti aiempaan työmatkaliikkumiseen yhdistynyt palvelujen käyttö on vähentynyt, eikä joukkoliikenteen kysyntä ei ole edelleenkään palautunut koronapandemiaa edeltäneelle tasolle. Liikkumisen muutokset ovat osaltaan heijastuneet keskustan palvelujen käytön sekä toimitilojen kysynnän vähenemiseen, ja toisaalta paikalliskeskusten nousseeseen merkitykseen. (Lue lisää: Monikeskuksinen kaupunkirakenne ja keskusta-alueiden kehitys.) Vaikka keskustan vetovoimaisuus todennäköisesti säilyy jatkossakin esimerkiksi kulttuuripalveluiden kannattelemana, paikalliskeskusten merkitys voi korostua esimerkiksi odotuksissa monipuolisesta kaupungista ja omaleimaisista naapurustoista. Koronapandemian aikana virkistysalueiden ja lähiluonnon käyttö kaupungissa lisääntyivät, ja niiden arvostus ja merkitys ihmisten hyvinvoinnille tunnistettiin aiempaa laajemmin. Virkistysalueiden ja lähiluonnon merkitys näyttäytyykin tärkeänä toiveissa kaupungin kehittämiseksi tulevaisuudessa.