Turvallisuustilanne ja turvallisuuden kokemukset
Helsinki on turvallinen kaupunki, mutta toimintaympäristöön heijastuvat kansainväliset kriisit ja talouden riskit vaativat varautumista ja yhteistä koordinointia.
Koronapandemia, Ukrainan sota ja energiakriisi ovat osaltaan heikentäneet turvallisuuden kokemuksia, ja huoli sosiaalisesta epäjärjestyksestä asuinalueella on lisääntynyt.
Kaupunkilaisten arkiturvallisuuden kokemukset ovat edelleen kansainvälisesti korkealla tasolla. Asuinalueiden väliset erot ja aiempaan verrattuna heikentyneet turvallisuuskokemukset korostavat kaupunkiyhteisen toiminnan merkitystä.
1. Globaalit kriisit heijastuvat Helsinkiin
Globaalisti vaikuttavat kriisit heijastuvat kaupungin toimintaympäristöön ja kaupunkilaisten turvallisuuden kokemuksiin. Helsinki varautuu ennalta erilaisiin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin kunnille valmiuslaissa määritetyn varautumisvelvoitteen mukaisesti. Esimerkkejä varautumista vaatineista tilanteista ovat globaali koronapandemia ja mahdollinen energiakriisi. Helsingin kaupunki perusti energiavarautumisen koordinaatioryhmän syksyllä 2022 käsittelemään ja linjaamaan kaupunkiyhteisiä asioita energiavarautumisen osalta. Kaupunki on varautunut mahdolliseen energiapulaan vähentämällä energiankulutusta sekä varautumalla sähkökatkoksiin. Lue myös: Energiansäästö ja sähkökatkoihin varautuminen
Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan vaikutukset ovat näkyneet kaupungissa monin tavoin, ja tilannetta seurataan myös tiiviissä yhteistyössä Maahanmuuttoviraston kanssa ukrainalaisten vastaanottoon liittyvissä asioissa. Selkeimmin kaupungin palveluissa ukrainalaiset ovat näkyneet kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla, jonka palveluihin hakeutui syksyn 2022 aikana yhteensä 1826 henkilöä Ukrainan sodan seurauksena. Tämän jälkeen Ukrainasta lähtemään joutuneiden määrä on kasvanut tasaisesti niin Suomessa kuin Helsingissä.
Vuoden 2023 helmikuusta lähtien Ukrainasta Venäjän hyökkäyssodan vuoksi lähtemään joutuneet ovat voineet hakea kotikuntaa 12 kuukautta Suomessa asuttuaan. Näin on toistaiseksi tehnyt noin 1 500 Ukrainan kansalaista. Vastaanottojärjestelmässä on yhä Ukrainan kansalaisia, ja Helsingissä asuvien Ukrainasta lähtemään joutuneiden kokonaismääräksi Helsingissä arvioidaan keväällä 2024 noin 2 500 henkilöä. Heistä noin viidesosa on alle 15-vuotiaita.
2. Koettu turvallisuus muutoksessa
Kaupunkilaiset kokevat Helsingin edelleen kaiken kaikkiaan turvalliseksi kaupungiksi, vaikka osa kokee liikkumisen yksin myöhään viikonloppuiltaisin turvattomaksi. Vuoden 2021 turvallisuustutkimuksen mukaan lähes yhdeksän kymmenestä helsinkiläisestä on sitä mieltä, että kaupunki on yleisesti ottaen vähintään melko turvallinen. Oma asuinalue koetaan vielä kaupungin keskiarvoakin turvallisemmaksi, sillä 92 prosenttia helsinkiläisistä pitää omaa asuinaluettaan yleisesti turvallisena. Turvallisuuden kokemukset eroavat kuitenkin iän ja sukupuolen mukaan niin, että yleisimmin turvattomuutta tuntevat nuoret naiset etenkin liikkuessaan kaupungin keskustassa viikonloppuiltaisin.
Turvallisuustutkimuksen mukaan kolme neljästä vastaajasta kokee omalla asuinalueellaan liikkumisen turvalliseksi myös liikkuessaan asuinalueellaan yksin myöhään viikonloppuiltaisin, ja vain 13 prosenttia kokee olonsa tuolloin turvattomaksi. Toisin kuin yleisessä turvallisuuden tunteessa näissä kokemuksissa on huomattavia eroja Helsingin asuinalueiden välillä. Joillakin alueilla noin joka kolmas kokee olonsa turvattomaksi omassa naapurustossaan myöhään perjantai- ja lauantai-iltoina, kun taas turvallisimmiksi koetuilla alueilla ainoastaan kolmisen prosenttia vastaajista ilmoittaa näin. Asuinalueiden erot ovat säilyneet melko samansuuruisina vuodesta 2015 lähtien.
Kaupunkilaisten liikkumisesta kaupunkitilassa yksin myöhään viikonloppuiltaisin saadaan myös tuoreempaa tietoa Helsinki-barometri-kyselytutkimuksesta, jonka mukaan turvallisuuskokemukset ovat heikentyneet jonkin verran viime vuosina. Asuinaluettaan turvattomana pitäneiden osuudet ovat pysyneet melko pieninä, mutta turvallisuuden tunne on heikentynyt erityisesti naisten keskuudessa. Keskustan helsinkiläiset kokevat yleisemmin turvattomana kuin oman asuinalueensa, ja kokemukset keskustan turvallisuudesta ovat viime vuosina heikentyneet edelleen. Viimeisimmässä kevään 2024 kyselyssä naisista 39 prosenttia piti keskustaa turvallisena ja lähes yhtä moni turvattomana liikkuessaan siellä yksin viikonloppuiltaisin.
Turvallisuuden tunteeseen voivat vaikuttaa arkikokemusten rinnalla myös esimerkiksi taloudellisen tilanteen yleinen kehitys tai kansainvälistä turvallisuustilannetta muuttanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Lisäksi koettu sosiaalinen epäjärjestys, kuten ihmisten häiriökäyttäytyminen, on vuoden 2021 turvallisuustutkimuksen mukaan jonkin verran lisääntynyt Helsingin asuinalueilla. Esimerkiksi omalla asuinalueella nähdyn väkivallan ja asuinalueella viikonloppuiltaisin koetun turvattomuuden välillä on tutkimuksen perusteella selvä yhteys. Merkit huumeiden käytöstä eivät vaikuta niin voimakkaasti turvattomuuden tunteeseen kuin väkivallan näkeminen. Väkivallan näkemisen ja huumeiden käytön näkemisen keskinäinen riippuvuus on kuitenkin alueellisesti selvä. Yleisesti ottaen turvattomuuskokemukset ovat eri tutkimusten mukaan yhteydessä alueen sosioekonomiseen rakenteeseen. Turvattomuuskokemukset eivät kuitenkaan yleisty suoraviivaisesti sen mukaan, mitä heikommin alueet menestyvät sosioekonomisilla mittareilla. Myös poikkeuksia esiintyy, mikä korostaa alueellisen työn ja kaupunkiyhteisten toimenpiteiden merkitystä alueellisen turvallisuudentunteen kohentamiseksi.
3. Rikollisuus Helsingissä
Rikollisuus on pääosin vähentynyt Helsingissä ja muualla maassa läpi 2000-luvun. Tilastokeskuksen mukaan rikosten kokonaismäärä laski Helsingissä vuonna 2022 noin 5 prosenttia edellisvuodesta. Niin sanottuja rikoslakirikoksia tuli vuonna 2022 viranomaisten tietoon Helsingissä 69 950 kpl. Erityisesti kaupungissa vähenivät omaisuus- ja huumausainerikokset. Rikollisuuden lasku Helsingissä on hieman suurempi kuin koko maassa yhteensä: maanlaajuisesti viranomaisten tietoon tuli vuoden 2022 aikana kaikkiaan 473 100 rikoslakirikosta. Tämä on 2 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.
Kokonaislaskusta huolimatta jotkut rikostyypit ovat yleistyneet. Koko maassa ryöstöjen määrä kasvoi vuonna 2022 aikana 23 prosenttia, ja niitä tuli poliisin tietoon noin 2 300 kappaletta. Helsingissä etenkin henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten ja ryöstörikosten määrät kasvoivat. Väkivalta- ja seksuaalirikosten määrä on ollut Helsingissä vuosina 2023 ja alkuvuonna 2024 karkeasti samalla tasolla kuin vuonna 2022. Viime vuosina erityistä huolta on herättänyt havainto siitä, että alaikäisten tekemät ryöstörikokset ovat kaupungissa lisääntyneet.
Lue myös: Lasten ja nuorten hyvinvointi
Liikenneturvallisuuden osalta vuosi 2023 oli ennakkotietojen mukaan edellisvuotta synkempi: tieliikenneonnettomuuksissa loukkaantui 327 ihmistä, kun vuonna 2022 vastaava luku oli 295. Kuolemaan johtaneita tieliikenneonnettomuuksia sattui kuusi, mikä on kuitenkin yksi edellisvuotta vähemmän.