Digitalisaatio
1. Palveluiden ja toimintamallien digitalisoituminen
Digitalisaatio liittyy lähes kaikkeen Helsingin kaupungin toimintaan, sillä hyvin monet asiat muuttuvat digitaalisiksi nopeutuvalla tahdilla. Tämä tarjoaa monia mahdollisuuksia asettaen samalla myös uusia odotuksia.
Odotukset ja vaatimukset Helsingin tarjoamia digitaalisia palveluita kohtaan kasvavat. Käyttökokemuksia verrataan tunnettujen kansainvälisten ja kansallisten toimijoiden tuottamiin palveluihin. Toiveena on saada palvelua ja hyödyntää itsepalvelua ajasta ja paikasta riippumatta. Kilpailu digialan osaajista kiristyy ja Helsinki joutuu kilpailemaan samoista osaajista kuin muutkin toimijat Suomessa ja maailmalla.
Digitalisaatio tuo uusia mahdollisuuksia toteuttaa kaupungin palveluita. Älykaupunkikehitys tehostaa toimintoja ja tuo uusia yksilökeskeisiä palvelumalleja kaupungin asukkaille. Kaupunkiympäristö toimii myös tärkeänä alustana digitalisaatiota hyödyntävien uusien innovaatioiden kehittämiselle, joita kaupunki voi hyödyntää tulevaisuudessa esimerkiksi liikenteen, terveydenhuollon ja koulutuksen palveluissa.
2. Työn ja prosessien digitalisoituminen
Koronakriisi vauhditti merkittävästi työnteon ja opiskelun digitalisaatiokehitystä. Alat ja toiminnot, jotka kyetään siirtämään verkkoon, siirtyvät eri alustoille vauhdilla. Rutiinityötehtävät automatisoituvat. Digitalisaatiokehityksessä tulee kiinnittää huomiota ikääntyvään ja monimuotoistuvaan työväestöön. Myös ajattelun ja toimintatapojen muutos oppimisessa tulee ottaa huomioon tiedonhaun ja suosittelualgoritmien globaalissa maailmassa. Vapaa ja avoin media sekä kaupallisista toimijoista riippumaton tutkimusyhteisö ovat avain innovaatioiden kehittymiseen myös tulevaisuudessa.
Verkkokauppa on kasvanut räjähdyksenomaisesti ja alustapalveluissa ruuan verkkokauppa on nopeimmin kasvava segmentti maailmassa. Monet kansainväliset toimijat ovat ottaneet suuria harppauksia kaupassa ja kehittäneet logistiikkaa sekä siihen liittyviä ansaintamalleja. Verkkokauppa totuttaa kuluttajat valtavaan valikoimaan ja hintakilpailuun, eikä ole itsestään selvää, että kuluttajat löytävät jatkossa kivijalkamyymälät entiseen tapaan.
Pilvipalvelujen käyttö on lisääntynyt viime vuosina valtavasti. Työ, opiskelu ja vapaa-aika ovat siirtyneet pilveen. Etätyöskentelyn muutosvoima on oletettavasti niin suuri, että merkittävä osa toiminnoista siirtyy pysyvästi pilveen.
3. Datan määrän kasvu, kyberturva ja tekoälyn uudet sovellukset
Helsingin datastrategian tavoitteena on tuottaa maailman käytettävintä ja käytetyintä kaupunkidataa vuonna 2025. Kaupungin toimintoihin liittyvät tietovirrat ja tietovarastot ovat laaja kokonaisuus, ja onnistuminen edellyttää data-alan tuoreimman tiedon hyödyntämistä.
Datan määrän kasvaa räjähdysmäisesti, samalla tieto ja sen analysointi digitalisoituu. Muutaman viime vuoden aikana on syntynyt 90 prosenttia kaikesta ihmisten luomasta datasta. Työtä tehdään verkossa, ja pelaaminen, sosiaalinen media, videot ja kuvat kasvattavat datan määrää. Ne toimijat, jotka osaavat hyödyntää ja tulkita käytössä olevan datan, ovat voittajia. Toimijoiden menestystä määrittävät reaaliaikaisen ja kumuloituvan datan hyödyntämisen ja tulkinnan mallit (kuten ns. tekoälykehitys). Voittajia voivat olla niin yritykset, valtiot kuin kaupungitkin. Datan avoimuus ja kaupallinen hyödyntäminen ovat tulevaisuuden keskeisiä asioita.
Kehityksen kääntöpuolena ovat uudet uhat, jolloin huomion kiinnittäminen kyberturvaan on keskeistä. Kyberrikollisuuden kustannukset yrityksille ja julkiselle sektorille globaalisti ovat useita satoja miljardeja euroja.
Osaajien käsissä suuri datamäärä mahdollistaa yhä parempien tilannekuvien ja ennustemallien laatimisen. Tiedolla johtaminen auttaa kohdentamaan resursseja entistä tarkemmin ja oikea-aikaisemmin. Näin luodaan edellytyksiä hyville, ennakoiville ja osin henkilökohtaisille palveluille. Datan jakaminen ja rajapinnat mahdollistavat eri toimijoiden välisen yhteistyön uudella tavalla. Tässä Helsinki on keskiössä, sillä se kokoaa jo fyysisestikin yhteen eri toimijoita, toimintoja ja ihmisiä.
Data ja sen hyödyntäminen ovat kaikissa tulevaisuuden skenaarioissa keskeisiä elementtejä. Digitalisaatio mahdollistaa ennennäkemättömän datan tuottamisen ja jopa lähes reaaliaikaisen tilannekuvan luomisen. Jotta voidaan toimia joustavasti ja tehdä tehokkaasti tarvittavia päätöksiä, pitää näkymän tilanteesta ja päätösten seurauksista olla mahdollisimman kattava. Näin ei tällä hetkellä vielä ole, mutta Helsingissä on hyvää osaamista ja toimivia ratkaisuja, joiden turvin voidaan edetä kohti tavoitetta.
Digitalisaation tuomia mahdollisuuksia hyödyntämällä voidaan luoda parempia palveluita kaupunkilaisille ja uutta yritystoimintaa. Edelläkävijyys digitaalisten palvelujen kehittäjänä ja käyttöönottajana lisää alueen houkuttelevuutta investointien ja osaavan työvoiman saamisessa. Edelläkävijyys syntyy kuitenkin vain investoimalla muutokseen ja siirtymällä uusiin toimintamalleihin.