Hyppää pääsisältöön

Julkistalouden kestävyysvaje ja kaupungin talouden ennakoitavuuden heikkeneminen

Helsingin kuntatalous on edelleen vahva, vaikka menojen kasvu uhkaa tasapainoa. Ikärakenteen muutos ja kasvava investointitarve lisäävät kustannuksia. Kasvavat verotulot ja maaomaisuuden tuotot tukevat tulevaa kehitystä.
Miten tilanne on kehittynyt?

Helsingin kuntatalous on ollut pitkään vahvalla pohjalla. Kunnallis- ja yhteisöverojen tuotot sekä kaupungin maanomistukseen liittyvät tulot ovat kasvaneet.

Missä olemme nyt?

Epävarmuus lisääntyy, kun menot kasvavat ikärakenteen muutosten, investointien ja sote-uudistuksen myötä. Tulopohja on kuitenkin edelleen hyvä.

Mitä näköpiirissä?

Menestyvät yritykset ja hyvin palkattu asiantuntijatyö lisäävät hyvinvointia ja kasvattavat verotuloja. Osaavan työvoiman saatavuus voi tulevaisuudessa olla kasvun pullonkaula.

Sisällysluettelo:

1. Julkistalouden ennakoimattomuus jatkuu

Suomen talouden tila sekä investointien heikko kehitys luovat haasteita Helsingin kehittymiselle. Kansantalouden toiminnan ja siitä riippuvien verotulojen kehityksen lisäksi keskeinen kysymys koskee kuntasektorin menoja. Siellä paineita luo väestön ikääntyminen, joka vaikuttaa kahta kautta julkiseen talouteen: vanhusväestön määrän kasvu luo kasvupaineita terveys-, hoiva- ja eläkemenoihin ja työikäisen väestön väheneminen heikentää talouden kasvumahdollisuuksia, mikä heijastuu suoraan veropohjan kehitykseen. Väestön ikääntymisen luomat paineet kohdistuvat erityisesti kuntatalouteen, koska kunnat kantavat tällä hetkellä vastuun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Työllisyyttä kohentavilla toimilla voidaan kohentaa julkisen talouden kestävyyttä.  

2. Kansantalous luo raamit

Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan supistuneen vuonna 2020 noin 2,8 prosenttia. Talouden selvä toipuminen koronapandemiasta alkaa vuoden 2021 kuluessa tautitilanteeseen liittyvän epävarmuuden hälventyessä. VM:n, eri tutkimuslaitosten ja pankkien toukokuussa 2021 julkaistujen ennusteiden mukaan Suomen bruttokansantuote kasvaisi 2,5–3,0 prosenttia vuonna 2021. Kasvun ennakoidaan olevan samaa luokkaa 2022, mutta hidastuvan alle 2 prosenttiin vuonna 2023. 

Vuoden 2020 heikon suhdannetilanteen ja koronapandemian vuoksi toteutettujen tukitoimien takia Suomen julkisen talouden alijäämä kasvaa mittavaksi. Vaikka talous elpyy vuonna 2021, julkisen talouden tila jää heikommaksi kuin ennen pandemiaa. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvaa 75,6 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Kuntien näkökulmasta on riski, että valtio tasapainottaa omaa talouttaan heikentämällä kunnille kohdentuvia tulovirtoja. 

3. Koronapandemian vaikutukset

Koronapandemian aiheuttamasta poikkeustilanteesta huolimatta Helsinki on yhä kilpailukykyinen ja sen kuntatalous on vahva. Helsingin talouden merkittävimmät riskit liittyvät pandemian jatkumiseen, sote-uudistuksen vaikutukseen kaupunkien rahoituspohjaan, investointikyvyn heikkenemiseen ja henkilöstön saatavuuteen. Koronapandemian vaikutus kaupungin talouteen on niin merkittävä, että kaupunki joutuu rahoittamaan investointejaan taloussuunnitelmakaudella viime vuosia olennaisesti suuremmalta osin lainarahoituksella. Koronapandemia aiheuttaa talouteen epävarmuutta ja sen aiheuttamien toimintamenojen kasvun sekä verotulojen kasvun hidastumisen myötä kaupungin vuosikate ja tulos heikkenevät lähivuosina. Koronapandemia on myös nopeuttanut joitakin digitalisaation mahdollistamia kehitystrendejä (mm. etätyö, sähköiset palvelut), joiden vaikutukset palvelutarpeisiin ja verotuloihin tulee ottaa huomioon.

Valtion tukitoimet helpottavat kuntien tilannetta vuosina 2020 ja 2021. Kuntien rahoitusaseman odotetaan silti heikkenevän 2021 alijäämäiseksi verotulojen vaatimattoman kasvun vuoksi. Lisäksi koronapandemiasta aiheutuva rakenteellinen sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tarpeen ja menojen kasvu rasittaa kuntia. Vaikka menojen kasvu hidastuu vuonna 2022, kuntien rahoitusasema heikkenee, kun tukitoimet päättyvät. 

4. Kaupungin talous vahva

Helsingin kaupungin vuoden 2020 tilikauden tulos oli 496,7 miljoonaa euroa, eli selvästi talousarviota parempi. Viime vuosien myönteisen kehityksen vuoksi kaupunki on pystynyt pienentämään lainakantaansa vuodesta 2015 lähtien. Investointien tulorahoitusprosentti oli 85 vuonna 2020, eli samalla tasolla kuin muissa suurimmissa kaupungeissa. Investointien tulorahoitusprosentti on kuitenkin heikentynyt viime vuosina. Kasvavan kaupungin investointitarpeet edellyttävät jatkossa vahvaa taloutta, jotta investoinnit voidaan rahoittaa. Kaupungin ulkoisten toimintamenojen kasvu oli vuonna 2020 edelliseen vuoteen verrattuna 3,6 prosenttia. Kuntasektorilla vastaava kasvu oli keskimäärin 2,0 prosenttia. Kaupunkistrategian käyttötalouden toimintamenoja mitoittavat taloustavoitteen mukaiset menot kasvoivat vuonna 2020 noin 4,4 prosenttia eli noin kolminkertaisesti strategiatavoitteeseen nähden.

5. Maanomistus ja palkkataso Helsingin vahvuuksina

Helsingin kuntatalouden vahvuuksiin kuuluu laaja maanomistus. Kaupunki omistaa lähes kaksi kolmasosaa maa-alastaan, ja sen tonttiomaisuus on arvoltaan suurempi kuin Suomen muiden kuntien omistamien tonttien arvo yhteensä. Tämän seurauksena maaomaisuuden tuotot kerryttävät Helsingin kaupungin tuloja jopa parin veroprosentin verran. Toisaalta rakentamiseen liittyvät investoinnit ovat kustannuserä, jonka rahoittaminen aiheuttaa kaupungille menoja – mutta samalla lisää kaupungin houkuttelevuutta.

Helsingin kunnallisverotulojen kasvun keskeisimpiä tekijöitä ovat pitkään jatkunut väestönkasvu ja sen osana muuttoliike, joka on tuonut kaupunkiin paljon työikäistä väestöä. Helsingissä on paljon työllisiä, jotka toimivat hyväpalkkaisissa tehtävissä. Tämä on suurelta osin seurausta siitä, että Helsinki on kotimaisella ja kansainvälisellä tasolla tunnistettu kasvuyritysten keskittymä. Suurituloisten suuri merkitys perustuu siihen, että heidän efektiivinen kunnallisveroprosenttinsa on verotuksen jyrkän progression vuoksi paljon suurempi kuin alle mediaanivuositulon ansaitsevien – ja euromääräinen verotuotto siksi erittäin paljon suurempi.

Myös finanssisektorin ja monien suurten yritysten pääkonttorien toiminta Helsingissä tukee kaupungin kannalta positiivista kehitystä. Ne luovat uusia työpaikkoja ja lisäävät kunnallisverotulojen lisäksi myös yhteisöverojen määrää.