Hyppää pääsisältöön

Julkistalouden kestävyysvaje ja kaupungin talouden ennakoitavuuden heikkeneminen

Helsingin kuntatalous on edelleen vahva, vaikka menojen kasvu uhkaa tasapainoa. Ikärakenteen muutos ja kasvava investointitarve lisäävät kustannuksia. Kasvavat verotulot ja maaomaisuuden tuotot tukevat tulevaa kehitystä.
Miten tilanne on kehittynyt?

Helsingin kuntatalous on ollut pitkään vahvalla pohjalla. Kunnallis- ja yhteisöverojen tuotot sekä kaupungin maanomistukseen liittyvät tulot ovat kasvaneet.

Missä olemme nyt?

Epävarmuus lisääntyy, kun menot kasvavat ikärakenteen muutosten, investointien ja sote-uudistuksen myötä. Tulopohja on kuitenkin edelleen hyvä.

Mitä näköpiirissä?

Menestyvät yritykset ja hyvin palkattu asiantuntijatyö lisäävät hyvinvointia ja kasvattavat verotuloja. Osaavan työvoiman saatavuus voi tulevaisuudessa olla kasvun pullonkaula.

Sisällysluettelo:

1. Julkistalouden ennakoimattomuus jatkuu

Suomen talouden tila sekä investointien heikko kehitys luovat haasteita Helsingin kehittymiselle. Kansantalouden toiminnan ja siitä riippuvien verotulojen kehityksen lisäksi keskeinen kysymys koskee kuntasektorin menoja. Siellä paineita luo väestön ikääntyminen, joka vaikuttaa kahta kautta julkiseen talouteen: vanhusväestön määrän kasvu luo kasvupaineita terveys-, hoiva- ja eläkemenoihin ja työikäisen väestön väheneminen heikentää talouden kasvumahdollisuuksia, mikä heijastuu suoraan veropohjan kehitykseen. Väestön ikääntymisen luomat paineet kohdistuvat erityisesti kuntatalouteen, koska kunnat kantavat tällä hetkellä vastuun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Oman lisänsä kokonaisuuteen tuo sote-uudistus, jonka odotetaan olevan ainakin uudistuksen alkuvaiheessa kustannusneutraali.

2. Kansantalous luo raamit

Koronakriisin vuoksi supistunut Suomen talouden kokonaistuotanto kääntyi vuonna 2021 jälleen kasvuun. BKT saavutti koronakriisiä edeltäneen tason jo kesällä 2021 ja toisella vuosipuoliskolla Suomen talous jatkoi kasvuaan loppuvuonna tapahtuneesta pandemiatilanteen heikkenemisestä huolimatta. Tuotanto kasvoi selvästi myös Helsingin seudulla, vaikka palveluvaltaisella Helsingin seudulla koronapandemia vaikutti suhteellisesti enemmän kuin koko maassa. Tuotanto elpyi silti vuonna 2021 myös pandemiasta eniten kärsineillä toimi aloilla. Informaatio- ja viestintäalalla, liike-elämän palveluissa sekä rahoituksessa liiketoiminnan kasvu jatkui läpi koronapandemian. 

Vuonna 2021 BKT:n arvioidaan kasvaneen 3,4 prosenttia ja vuonna 2022 noin 3 prosenttia. Tämän jälkeen kasvuvauhdin ennakoidaan hidastuvan noin 1,5 prosenttiin (2023–2024). Talous elpyy vuonna 2022 erityisesti niillä toimialoilla, joilla tuotanto ei ole vielä saavuttanut pandemiaa edeltävää tasoaan, kuten esimerkiksi majoitus- ja ravitsemistoiminnassa. Talouden kasvunäkymiä varjostavat pandemian jatkuminen ja nopeasti kiihtynyt inflaatio, jonka taustalla on muun muassa energian hinnan nousu. Inflaatiopaineiden ennakoidaan hellittävän vuoden 2022 kuluessa, mutta varmuutta tästä ei ole. 

3. Koronapandemian vaikutukset

Koronapandemian aiheuttamasta poikkeustilanteesta huolimatta Helsinki on yhä kilpailukykyinen ja sen kuntatalous on vahva. Helsingin talouden merkittävimmät riskit liittyvät pandemian jatkumiseen, sote-uudistuksen vaikutukseen kaupunkien rahoituspohjaan, investointikyvyn heikkenemiseen ja henkilöstön saatavuuteen. 

Koronapandemia aiheuttaa talouteen epävarmuutta ja sen aiheuttamien toimintamenojen kasvun sekä verotulojen kasvun hidastumisen myötä kaupungin vuosikate ja tulos heikkenevät lähivuosina. Koronapandemia on myös nopeuttanut joitakin digitalisaation mahdollistamia kehitystrendejä (mm. etätyö, sähköiset palvelut), joiden vaikutukset palvelutarpeisiin ja verotuloihin tulee ottaa huomioon.

Valtion tukitoimet helpottavat kuntien tilannetta vuosina 2020 ja 2021, mutta kuntien rahoitusaseman odotetaan  heikkenevän, kun tukitoimet päättyvät. Lisäksi koronapandemiasta aiheutuva rakenteellinen sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tarpeen ja menojen kasvu rasittaa kuntia. Vaikka menojen kasvu hidastuu vuonna 2022, kuntien rahoitusasema heikkenee, kun tukitoimet päättyvät. 

4. Kaupungin talous vahva

Helsingin kaupungin vuoden 2020 tilikauden tulos oli 496,7 miljoonaa euroa, eli selvästi talousarviota parempi. Viime vuosien myönteisen kehityksen vuoksi kaupunki on pystynyt pienentämään lainakantaansa vuodesta 2015 lähtien. Investointien tulorahoitusprosentti oli 85 vuonna 2020, eli samalla tasolla kuin muissa suurimmissa kaupungeissa. Investointien tulorahoitusprosentti on kuitenkin heikentynyt viime vuosina. Kasvavan kaupungin investointitarpeet edellyttävät jatkossa vahvaa taloutta, jotta investoinnit voidaan rahoittaa. Kaupungin ulkoisten toimintamenojen kasvu oli vuonna 2020 edelliseen vuoteen verrattuna 3,6 prosenttia. Kuntasektorilla vastaava kasvu oli keskimäärin 2,0 prosenttia. Kaupunkistrategian käyttötalouden toimintamenoja mitoittavat taloustavoitteen mukaiset menot kasvoivat vuonna 2020 noin 4,4 prosenttia eli noin kolminkertaisesti strategiatavoitteeseen nähden.

Helsingin lainakanta asukasta kohti oli vuonna 2020 noin 1 500 euroa ja vuosikate asukasta kohti noin 1 300 euroa. Lainakanta asukasta kohti on pienentynyt selkeästi muutaman vuoden takaiseen verrattuna ja vuosikate kasvanut. Kaupungin investointien tulorahoitusprosentti oli vuonna 2020 85 prosenttia, joka on muutamaa edellistä vuotta alhaisempi. Investointien kokonaisarvo on noussut viidessä vuodessa huomattavasti, etenkin perusinvestoinnit, joita on valtaosa investoinneista, mutta myös investoinnit arvopapereihin.

5. Maanomistus ja palkkataso Helsingin vahvuuksina

Helsingin kuntatalouden vahvuuksiin kuuluu laaja maanomistus. Kaupunki omistaa lähes kaksi kolmasosaa maa-alastaan, ja sen tonttiomaisuus on arvoltaan suurempi kuin Suomen muiden kuntien omistamien tonttien arvo yhteensä. Tämän seurauksena maaomaisuuden tuotot kerryttävät Helsingin kaupungin tuloja jopa parin veroprosentin verran. Toisaalta rakentamiseen liittyvät investoinnit ovat kustannuserä, jonka rahoittaminen aiheuttaa kaupungille menoja – mutta samalla lisää kaupungin houkuttelevuutta.

Helsingin kunnallisverotulojen kasvun keskeisimpiä tekijöitä ovat pitkään jatkunut väestönkasvu ja sen osana muuttoliike, joka on tuonut kaupunkiin paljon työikäistä väestöä. Helsingissä on paljon työllisiä, jotka toimivat hyväpalkkaisissa tehtävissä. Tämä on suurelta osin seurausta siitä, että Helsinki on kotimaisella ja kansainvälisellä tasolla tunnistettu kasvuyritysten keskittymä. Suurituloisten suuri merkitys perustuu siihen, että heidän efektiivinen kunnallisveroprosenttinsa on verotuksen jyrkän progression vuoksi paljon suurempi kuin alle mediaanivuositulon ansaitsevien – ja euromääräinen verotuotto siksi erittäin paljon suurempi.

Myös finanssisektorin ja monien suurten yritysten pääkonttorien toiminta Helsingissä tukee kaupungin kannalta positiivista kehitystä. Ne luovat uusia työpaikkoja ja lisäävät kunnallisverotulojen lisäksi myös yhteisöverojen määrää. Yhteisöverotuottojen odotetaan lähivuosina pienenevän kolmanneksella sote-uudistukseen liittyvän rahoitusmallin vuoksi.