Hyppää pääsisältöön

Elinkeinoelämän kilpailukyky kansallisesti ja kansainvälisesti

Helsinki on innovaatiotoiminnan kansallisena ja kansainvälisenä keskuksena hyvä sijaintipaikka yrityksille. Laajat yritysverkostot ja helsinkiläisten korkea koulutustaso tukevat elinkeinoelämän kilpailukykyä ja kasvumahdollisuuksia tulevaisuudessa.
Miten tilanne on kehittynyt?

Helsinki on monipuolisesti palveluvaltainen kaupunki. Palveluiden suuri osuus pahensi työttömyyttä kriisissä, mutta yritystoiminnan laaja kirjo nopeuttaa tulevaa kasvua.

Missä olemme nyt?

Osaamisintensiiviset alat tukevat talouden kasvua. Nopeimmin kasvavat alat perustuvat yksilöiden osaamiseen ja yritysten verkostoihin.

Mitä näköpiirissä?

Koronakriisistä toipuminen palauttaa suuren osan menetetyistä työpaikoista, ja kasvavat korkeaa osaamista vaativat palvelut kiihdyttävät kasvua. Työvoiman saatavuus voi hidastaa kasvua lähivuosina.

Sisällysluettelo:

1. Monipuolinen yrityskanta

Pääkaupunkiseudun korkeakoulut ja tutkimuslaitokset synnyttävät uutta osaamista ja innovaatioita, mikä tukee korkean jalostusarvon yritysten ja työpaikkojen syntymistä.  Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle ovatkin keskittyneet Suomen finanssi- ja vakuutustoiminta, lakipalvelut, liikkeenjohdon konsultointi ja monet muut osaamisintensiiviset alat, jotka kilpailevat kansallisen tason lisäksi myös kansainvälisesti.  Edellä mainittujen lisäksi taiteen ja kulttuurin työpaikoista noin kolmannes on Helsingissä, ja myös media-alan elinkeinot, kuten elokuva- ja televisio-ohjelmien tuotanto, radiotoiminta sekä kustannustoiminta, keskittyvät vahvasti Helsinkiin. 

Helsingissä toimii yli 60 000 liikeyritystä, ja uusia yrityksiä perustetaan edelleen enemmän kuin vanhoja lopetetaan. Suuria, yli 250 henkilöä työllistäviä yrityksiä koko yrityskannasta on vain alle prosentti, mutta niiden osuus työllisistä on yli 35 prosenttia eli yli 100 000 henkilöä. Helsingin työpaikkaomavaraisuus vuonna 2018 oli 128,3 prosenttia (v. 2010 131 %), eli työpaikkoja oli 28 prosenttia enemmän kuin työllisiä. Omavaraisuus on yli 100 prosenttia kaikissa ammattiryhmissä, mutta erityisen suuri se on johtajien (141 %) ja asiantuntijoiden (139 %) joukossa.

2. Saavutettavuus ja yritysverkostot

Yritykset pitävät Helsingin keskeisinä vetovoimatekijöinä osaavan työvoiman saatavuutta ja kaupungin saavutettavuutta eri liikennemuodoilla. Yritysten muodostamat verkostot, ekosysteemit ja klusterit vaikuttavat yritysten ja niiden työntekijöiden sijoittumiseen. Näistä muodostuu kaupunkiin osaamiskeskittymiä, jotka tukevat talouskasvua ja uuden yritystoiminnan syntymistä.Tutkimusten mukaan osaamisen siirtymisen ja verkostoissa kasvamisen tärkeä taustatekijä on toimijoiden fyysinen läheisyys. Myös merellisyys, monipuolinen kaupunki- ja ruokakulttuuri sekä tapahtuma-alan laajuus ovat Helsingin valtteja.

3. Erikoistuneet palvelualat

Palvelualan laajuus ja monimuotoisuus on Helsingin erityispiirre. Vuonna 2019 palvelualojen työpaikkoja (ml. julkinen sektori) oli Helsingissä 88,7 prosenttia, kun koko maassa osuus oli 74,8 prosenttia. Palvelualoista informaatio- ja viestintä, rahoitus- ja vakuutustoiminta sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta ovat jatkaneet kasvuaan pandemiasta huolimatta. Näiden alojen osuus työvoimasta on Helsingissä selvästi suurempi kuin koko maassa. Myös Helsingin teollisuustuotanto on edelleen kasvanut, vaikka teollisuuden työvoiman määrä pysyy ennallaan. Rakennusalalla työllisten määrä ja osuus kaikista työllisistä lisääntyi 2010-luvun lopulla, kun kiivas rakentamisbuumi jatkui Helsingissä pidempään kuin muualla maassa. Teollisuudella ja rakentamisella on kummallakin hieman yli viiden prosentin osuus Helsingin työpaikoista.

4. Palvelualojen muutos

Palveluvaltaisuuden vuoksi Helsingin talous reagoi vahvasti koronapandemian kaltaisiin toimintaympäristön muutoksiin. Koronakriisistä ovat Helsingissä kärsineet erityisesti majoitus- ja ravitsemisala, osa kaupan alan yrityksistä sekä matkailu-, kulttuuri- ja tapahtuma-alat, joissa työpaikkojen määrä laski vuonna 2020 muuta maata enemmän. Koronapandemian hellittämisen ja siihen liittyvien rajoitusten poistamisen jälkeen nämä alat palautunevat osittain nopeastikin, mutta kulutustottumusten muutos ja etätyön yleistyminen voivat jäädä osittain pysyviksi muutoksiksi. Helsingin matkailun valtteina kriisin jälkeen on nähty turvallisuus ja kestävän kehityksen huomioon ottaminen.

5. Osaamisintensiiviset alat

Koronakriisin aiheuttama murrosvaihe voi vaikuttaa elinkeinorakenteeseen, alihankintaketjuihin, yritysten sijoittumispäätöksiin ja osaamistarpeisiin. Digitaalisia ratkaisuja kehittävät kasvuyritykset ovat menestyneet koronakriisissä yllättävän hyvin.  (Lue lisää: Digitalisaatio.) Kriisistä kumpuava digitaalisten palveluiden nopeutunut nousu tarjoaa mahdollisuuksia yritysten ja alueen uudistumiseen, yhteiskunnallisten ja kestävyyteen liittyvien haasteiden ratkaisemiseen ja tuottavuuden kehittämiseen.  Pääomasijoittajat ry:n keräämien tilastojen mukaan suomalaisten startup-yritysten keräämät sijoitukset lähes tuplaantuivat vuonna 2020 verrattuna vuoteen 2019 ja olivat yhteensä 951 miljoonaa euroa. Merkittävä osuus rahoituksesta kohdistuu pääkaupunkiseudulla toimiviin yrityksiin. Kasvu näyttää jatkuvan vahvana myös vuonna 2021.

6. Potentiaalia kasvulle

Helsingin seudulla on paljon potentiaalia uudelle yritystoiminnalle ja yritystoiminnan laajentamiselle, sillä osaavan työvoiman lisäksi laatutekijöillä (elämänlaatu, viihtyisyys, turvallisuus, elämyksellisyys, kulttuuri, yöelämä, kaupunkikuva, liikunta ja koulutus ml. kansainväliset koulut) paljon merkitystä kotimaisten ja kansainvälisten osaajien houkuttelussa. Lisäksi suuri väestömäärä tukee yritysten työvoiman saantia, palvelujen syntymistä ja yritysten verkostoitumista. Helsingin kestävään kasvuun ja vastuullisuuteen liittyvät tavoitteet (kuten kiertotalouden edistäminen) tukevat omalta osaltaan kaupungin mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä sekä yritysten sijaintipaikkana että ihmisten kotipaikkana. (Lue lisää: Kestävä kasvu ja vastuullisuus.)