Ilmasto ja luonto
Helsingin ympäristön tila on kohentunut monilla mittareilla, ja ympäristönsuojelu sekä ympäristöpalvelut kuten jäte- ja vesihuolto ovat hyvällä tasolla. Vaikka vesiin, ilmastoon ja maaperään kohdistuva kuormitus on vähentynyt, ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen vaativat edelleen nopeita toimia. Luonto elpyy hitaasti.
Helsingin kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet, mutta päästövähennystavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisää toimenpiteitä. Etenkin liikenteen päästöt ovat vähentyneet hitaasti asetettuihin tavoitteisiin nähden. Helsingin luonto on lähtökohdiltaan monipuolista. Viher- ja virkistysalueverkosto on verkostomainen, mutta katkonainen. Rakentaminen ja ilmastonmuutos aiheuttavat haasteita luonnon monimuotoisuuden säilyttämiselle. Itämeri on yksi maailman herkimmistä ja saastuneimmista meristä, joka kärsii rehevöitymisestä, vaikka ravinnekuormitus onkin vähentynyt. Helsinkiläiset arvostavat kaupungin luontoa. Luontoalueilla on paikoitellen suuri käyttöpaine. Siirtyminen kiertotalouden mukaiseen talousmalliin on tapahtunut toistaiseksi varsin hitaasti.
Kestävään kasvuun ja vastuullisuuteen sekä kaupunkiympäristöön ja -luontoon liittyvien tekijöiden merkitys kasvaa. Ilmastonmuutokseen varautuminen ja sopeutuminen saavat yhä suuremman painoarvon mm. kaupunkisuunnittelussa ja rakentamisessa. Sopeutumistyötä haastaa erityisesti ilmastonmuutoksen nopeus, mutta myös kaupungin kasvutavoitteet. Kiertotalouden edistäminen pitää saada vahvemmin osaksi keskeisiä prosesseja päästöjen ja resurssitehokkuuden parantamiseksi. Merialue vaatii jatkuvaa huomiota ja metropolialueen lähivaluma-alueilla tulee jatkossakin toteuttaa kuormituksen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä.
1. Vaikuttavaa ilmastotyötä
Helsingin kaupungin hiilineutraalisuustavoite aikaistettiin kaupunkistrategiassa vuoteen 2030 ja Hiilineutraali Helsinki -ohjelma on päivitetty vastaamaan siihen. Koska aikaa on rajallisesti, vaikuttavuus on nostettu ohjelman keskiöön. Ohjelmaan on nostettu toimenpiteitä, jotka vaikuttavat suoraan ja nopeasti päästöjen vähentymiseen. Helsingin suorien päästöjen merkittävimmät päästölähteet ovat lämmitys, liikenne ja sähkö. Toimenpideohjelmassa keskitytään erityisesti näiden sektoreiden päästövähennyksiin. Lisäksi epäsuorat Scope 3-luokan päästöt huomioidaan aiempaa tavoitelähtöisemmin. Näiden epäsuorien päästöjen osalta painopiste on vaikuttavuuden ja kaupungin strategiakirjauksen perusteella rakentamisen päästöissä, joihin kaupunki pystyy vaikuttamaan myös omilla toimillaan.
Helsingin kasvihuonekaasut ovat vähentyneet 33 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 2021. Merkittävimpiä syitä päästöjen vähentymiseen ovat pitkällä aikavälillä olleet kivihiilen korvaaminen maakaasulla energiantuotannossa, energiatehokkuuden paraneminen rakennuskannassa ja uusiutuvan energian lisääntyminen. Helen Oy luopuu kivihiilen käytöstä kokonaan osana Helenin hiilineutraaliustavoitetta vuodelle 2030. Kivihiilen käyttö loppuu Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitoksessa vuosien 2023–2025 aikana. Lämpöä tuotetaan jatkossa lämpöpumpuilla, hukkalämmöillä, sähkökattiloilla, kestävällä bioenergialla ja energian varastoinnilla. Sähkö tuotetaan pääosin ydin-, tuuli- ja aurinkovoimalla. Liikenteelle on asetettu 69 prosentin päätösvähennystavoite vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Liikenteen päästöt ovat laskeneet hitaasti ja ennusteiden mukaan tavoitteeseen ei olla pääsemässä. Tämän vuoksi liikenteen osalta on tehty selvitys uusista toimenpiteistä, joita tavoite edellyttäisi ja niiden valmistelua jatketaan vuoden 2023 aikana.
Hiilineutraalisuustavoitteen lisäksi Helsingin kaupunki tavoittelee hiilinollatasoa vuoteen 2040 mennessä ja tämän jälkeen hiilinegatiivisuutta. Koska asetetut tavoitteet ovat vielä verrattain uusia, käytännöt niiden saavuttamiseksi eivät ole vakiintuneita. Nykyisellään vakiintuneet käytännöt ja toimintamallit ovat osasyy kiihtyvään muutokseen ja uusintavat ilmastohaasteita jatkuvasti. Ennen kuin hiilinegatiivisuutta voidaan kuitenkaan tarkemmin visioida, on tarpeen ymmärtää, millainen on se maailma, johon visiointia tehdään. Näitä teemoja käsitellään Helsingin kaupungin julkaisemassa raportissa, jossa todetaan muun muassa, että hiilinegatiivisuustavoitteeseen pääseminen vaatii hiilinielujen määrän kasvattamista ja päästöjen painamista alas. Jotta tässä onnistutaan, muutoksia vaaditaan myös nykyiseen tapaan suunnitella kaupunkia, sillä tulevaisuuden hiilinegatiivista kaupunkia suunnitellaan jo nyt, ja osa vaikutusketjuista vie aikaa.
2. Tavoitteena sään ääri-ilmiöihin varautunut Helsinki
Ilmastonmuutos edellyttää sopeutumista. Helsingin tavoitteena on sään ääri-ilmiöihin ja niiden vaikutuksiin varautuminen. Tämä edellyttää varautumista niin lisääntyneisiin helle- ja kuivuusjaksoihin kuin voimakkaisiin sateisiin ja tulevina vuosikymmeninä jopa vedenpinnan nousuun. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi kaupungissa lisätään puiden ja vehreyden määrää, paahteisia olosuhteita kestäviä niittyjä ja hulevesiä hallitsevia viherrakenteita, kuten puistoja ja viherkattoja. Toimiva viherrakenne mahdollistaa hulevesien hallinnan, tulvariskien minimoimisen ja vähentää lämpösaarekeilmiöitä. Haavoittuvimpien väestöryhmien kyvystä sopeutua ilmastonmuutokseen huolehditaan tarvittavilla toimenpiteillä esimerkiksi sairaaloissa, laitoksissa ja senioriasumisessa.
Sopeutumisen toimenpiteet ovat viime vuosina painottuneet hulevesien luonnonmukaisten hallintamenetelmien kehittämiseen ja toteuttamiseen, viherrakenteen vahvistamisen kehittämiseen, viherkertoimen käytön edistämiseen kaavoituksessa ja työkalun kehittämiseen, kaupungin omien kiinteistöjen kuten koulujen ja hoivakotien kesäajan viilennyksen parantamiseen sekä ilmastonkestävän peruskorjauksen ja ilmastonmuutoksesta johtuvien riskien hallinnan parantamiseen. Sopeutumistyö on ollut melko pirstaleista, minkä vuoksi sille lähdetään laatimaan kokonaissuunnitelmaa. Ensin aloitetaan rankkasadesuunnitelman laatiminen, sen jälkeen on vuorossa hellesuunnitelma sekä kriisi- ja riskitilanteen haittojen vähentäminen. Sopeutumistyötä haastaa erityisesti ilmastonmuutoksen nopeus, mutta myös kaupungin kasvutavoitteet. Tavoitteiden ja toimenpiteiden yhteensovittamiseen onkin jatkossa kiinnitettävä erityistä huomiota.
Ilmastonmuutokseen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota myös EU-tasolla. Euroopan komissio esitteli vuonna 2019 Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, jonka tavoitteena on Euroopan hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Kesällä 2021 Euroopan parlamentti hyväksyi ilmastolain, jonka mukaan päästövähennystavoite vuodelle 2030 on vähintään 55 prosenttia ja hiilineutraaliuuta tavoitellaan vuoteen 2050 mennessä. Hiilinegatiivisuutta tavoitellaan vuoden 2050 jälkeen.
3. Helsinki on vihreä ja merellinen kaupunki
Viheralueet peittävät yli kolmasosan Helsingin kaupungin maapinta-alasta. Koko kaupungin alueesta kaksi kolmasosaa on merta. Helsingin luonto on lähtökohdiltaan monipuolista: metsiä, niittyjä, kosteikkoja, rantoja, saaria, puroja ja puistoja. Viher- ja virkistysaluekokonaisuus on verkostomainen, mutta katkonainen leveiden liikenneväylien vuoksi. Helsingin metsissä ja rannoilla on monenlaisia vielä melko luonnontilaisia luontotyyppejä. Lisäksi ihmisen vaikutus on edistänyt lajistollista monimuotoisuutta puistoissa, pihoilla ja puutarhoissa.
Kaupunki kuitenkin muuttuu nopeasti. Etenkin rakentaminen ja ilmastonmuutos aiheuttavat suurimmat haasteet luonnon monimuotoisuudelle. Kaupunkistrategia 2021–2025 linjaa, että Helsingin arvokkaimmille luontoalueille ei osoiteta rakentamista ja että tavoitteena on perustaa viisi uutta luonnonsuojelualuetta vuosittain. Luonnonsuojelualueiden osuus maapinta-alasta vuoden 2022 lopulla oli neljä prosenttia ja vesipinta-alasta yksi prosentti.
Vuonna 2021 hyväksyttiin pitkään valmisteltu Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelma 2021–2028, jonka tavoitteena on ottaa luonnon monimuotoisuus huomioon kaikessa kaupungin toiminnassa. Vuoden 2022 loppuun mennessä ohjelman 95 toimenpiteestä oli käynnissä kaksi kolmasosaa.
Lue: Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelma
Kaupungilla ei tällä hetkellä ole kattavaa kuvaa luonnon monimuotoisuuden kehityksestä Helsingissä. Yleisellä tasolla tiedetään, että esimerkiksi liito-oravat ovat lisääntyneet ja levittäytyneet ja lintulajien kokonaismäärä on noussut. Tarkemman tiedon saamiseksi kaupunki laati vuonna 2022 luontoseurantasuunnitelman, joka sisältää laajan valikoiman pinta-ala, elinympäristö- ja lajiseurantoja. Systemaattisen seurannan myötä saadaan jatkossa tarvittavan monipuolista tietoa luonnon tilasta päätöksenteon tueksi. Seuranta käynnistyi vuonna 2022, ja vuodelle 2023 saatu määräraha mahdollistaa seurantojen toteuttamisen suunnitelman mukaisesti.
Lue: Helsingin kaupungin luontoseurantasuunnitelma
Kaupunki pyrkii vahvistamaan ekologisia verkostojaan. Ekologisiin verkostoihin liittyvää tietovarantoa on kartutettu, muun muassa selvitys niittyverkoston kehittämisestä valmistui vuonna 2021, ja siniverkostoselvitys on valmistumassa. Kaupunkikasvioppaan päivitetyissä lajistosuunnitteluohjeissa huomioitiin hyönteisten ja lintujen elinympäristö- ja ravintovaatimuksia. Myös kaupunkitilaohjeen kasviosuus on päivitetty huomioimaan monimuotoisuus. Kaupungin metsänhoidon linjaukset päivitetään vastaamaan kaupunkistrategiaa, jossa on asetettu tavoitteeksi metsissä ja metsäisillä alueilla suunnitelmallisen monimuotoisuuden lisäämisen ja metsien luontaisen vanhenemisen. Linjauksissa varaudutaan myös ilmastonmuutokseen ja siihen, miten kaupungin kasvu vaikuttaa metsien kestokykyyn.
4. Helsinkiläisille luonto on tärkeää
Helsinkiläiset arvostavat kaupungin luontoa ja kaipaavat yhteyttä siihen. Erityisesti metsäisiä alueita arvostetaan paljon ja asukkaat pitävät luonnonsuojelua ja luonnon monimuotoisuuden lisäämistä tärkeänä toimintaa ohjaavana arvona. Lähiympäristön merkitys, sen viherryttäminen ja kasvillisuuden monipuolistaminen korostuvat myös kaupungin osallistavan budjetoinnin hankkeissa. Kaupunkistrategiassa linjataan, että vastaisuudessakin huolehditaan siitä, että kaikilla helsinkiläisillä on lyhyt matka lähiluontoon.
Paikoitellen luontoalueilla on paljonkin käyttöpainetta. Suuren kävijämäärän vuoksi luontoon tarvitaan palvelurakenteita, kuten opastettuja reittejä ja viihtyisiä taukopaikkoja. Kaupunki on aloittanut ensimmäisen luontopalvelulinjauksen valmistelun, jonka tarkoituksena on turvata Helsingin luontoalueiden monimuotoisuus sekä tarjota asukkaille ja vierailijoille hyvät mahdollisuudet luonnosta nauttimiseen.
Ympäristömelu on merkittävä elinympäristön laatua ja viihtyisyyttä heikentävä tekijä Helsingissä. Voimakas jatkuva melu on haitallista ihmisen hyvinvoinnille ja terveydelle. Merkittävin melulähde Helsingissä on tieliikenne. Vuoden 2022 meluselvityksen mukaan helsinkiläisistä noin 39 prosenttia asuu alueilla, joilla tie- ja katuliikenteen melutaso ylittää päiväajan keskiäänitason 55 dB. Altistujamäärä on noussut 2 prosenttiyksikköä viimekertaisesta selvityksestä vuodelta 2017. Tätä selittää pääosin asutuksen lisääntyminen melualueilla liikenneväylien läheisyydessä ja uusien katuosuuksien sisällyttäminen selvitykseen. Meluhaittojen ehkäisy korostuu kaupunkirakenteen tiivistyessä. On myös tärkeää, että helposti saavutettavia, äänimaisemaltaan rauhallisia elvyttäviä viheralueita löytyy eri puolilta kaupunkia.
5. Kierto- ja jakamistalouden edistämisellä suuri merkitys
Helsingissä on tunnistettu kierto- ja jakamistalouden merkitys suurten kestävyyshaasteiden ratkaisussa. Kaupunki on laatinut kierto- ja jakamistalouden tiekartan, jonka aikajänne ja tavoitteet ulottuvat vuoteen 2035. Tiekartta on linjassa vuonna 2021 valmistuneen kansallisen kiertotalouden edistämisohjelman kanssa. Kiertotalouden edistämisessä ollaan Helsingissä vasta alussa. Kokonaisvaltainen siirtymä kiertotalouteen edellyttää lisäresursseja sekä ennen kaikkea kaupunkitasoista johtajuutta ja sitoutumista asiaan.
Lue: Helsingin kierto- ja jakamistalouden tiekartta
Siirtyminen kiertotalouden mukaiseen talousmalliin on tapahtunut toistaiseksi varsin hitaasti. Toistaiseksi kiertotaloutta on onnistuttu edistämään lähinnä rakentamisessa, erityisesti infrarakentamisessa uusiomateriaalien ja maamassojen hyödyntämisen kautta. Lisäksi kaupunki käynnisti syksyllä 2021 kolmivuotisen kiertotalouden klusteriohjelman, jonka tavoitteena on edistää rakennusalan kiertotaloutta kehittämällä ratkaisuja ja uusia innovaatioita konkreettisissa kaavoitus- ja rakennuskohteissa. Kaavoituksen keskeinen rooli kiertotaloudessa on tunnistettu ja asian tiimoilta tehdään monenlaista kehitys- ja yhteistyötä.
6. Julkiset hankinnat kestävän ja vastuullisen kasvun edistäjinä
Helsingin kaupunki on Suomen suurin julkisia hankintoja suorittava organisaatio. Kaupungin hankintojen vuosittainen volyymi on noin neljä miljardia euroa, mikä antaa hyvät mahdollisuudet kestävän ja vastuullisen kasvun edistämiseen. Helsinki painottaa hankintastrategiassaan aiempaa voimakkaammin hankintojen vastuullisuutta ja vaikuttavuutta. Näin hankintoja on mahdollista suunnata enemmän kohteisiin, jotka edistävät energia- ja materiaalitehokkuutta, uusien ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa sekä lisäksi huomioivat globaalin vastuun ja ihmisoikeuksien toteutumisen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kuitenkin vastuullisuuskriteerien systemaattisempaa kytkemistä hankintaprosesseihin, tietoisuuden lisäämistä sekä seurannan ja vaikutustenarvioinnin kehittämistä.