Valtuustokauden 2021–2025 toimintaan vaikuttavat keskeiset lainsäädäntöhankkeet
Elokuussa 2021 alkavan valtuustokauden keskeisimpiä lainsäädäntöhankkeita tulevat olemaan erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja siihen liittyvä lainsäädäntö, maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus ja siihen liittyvä lainsäädäntö sekä työllisyyspalveluiden pysyvä siirtäminen kuntien vastuulle. Kasvatuksen ja koulutuksen osalta merkittävin muutos on oppivelvollisuuden laajentaminen, joka astuu voimaan valtuustokauden alkaessa 1.8.2021.
Sote-uudistus on toteutuessaan kunnallishallinnon historian yksi suurimmista reformeista. Esitykseen sisältyy Uudenmaan erillisratkaisu, jonka mukaan Helsingillä olisi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien järjestämisvastuu myös jatkossa. Helsinki on pitänyt erillisratkaisua toteuttamiskelpoisimpana vaihtoehtona tilanteessa, jossa valtakunnallinen ratkaisu pohjautuu em. palvelujen järjestämisvastuun siirtoon kuntia suuremmille itsehallinnollisille alueille. Helsinki on kuitenkin suhtautunut kriittisesti sekä uudistukseen yleisesti, että erityisesti esitettyyn rahoitusmalliin. Rahoituksen osalta on tärkeää seurata myös maakuntaveron valmistelua. Tammikuussa 2021 valmistunut komiteamietintö ei puolla maakuntaveron käyttöönottoa. Mikäli vero tulee käyttöön, näin tapahtuu aikaisintaan vuonna 2026.
Sote-uudistukseen liittyen valmistellaan myös hoitotakuun tiukentamista eli potilaan tulisi päästä jatkossa hoitoon 7 päivän sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Nykyisen lainsäädännön mukaan määräaika kiireettömään hoitoon pääsyyn on kolme kuukautta. Tämän osalta on huomioitava, että kaupungilla on jo paikoin rekrytointivaikeuksia sote-alan tehtäviin ja hoitotakuun kiristäminen lisää henkilöstöresurssitarpeita. Myös eduskunnan käsittelyssä olevalla sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietolailla voi olla merkittäviä vaikutuksia muun muassa Apotin toimintaedellytyksiin. Käynnistymässä on lisäksi useamman hallituskauden mittainen sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintasäädösten kokonaisuudistus. Tavoitteena on muodostaa asiakastietojen käsittelystä yhtenäinen laki ja uudistus sisältää tietosuojaa, asiakirjojen käsittelyä, valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluita sekä tiedonhallinnan ohjausta koskevat säädökset.
Vuoden 2022 alkupuolella on tarkoitus saattaa loppuun maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus, jota on valmisteltu jo aiemmalta hallituskaudelta. Todennäköisesti suuria muutoksia nykylakiin ei ole tulossa. Valmistelussa on kuitenkin ollut esillä ehdotuksia, kuten kaupunkiseutusuunnitelman laadintavelvoite ja asemakaavaehdotuksen laatiminen yhteistyössä maanomistajan kanssa, joilla on toteutuessaan merkittäviä vaikutuksia kaupungille. MRL:n yhteydessä on tarkoitus päivittää myös lunastuslaki. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistamiseen liittyy myös maankäytön ja rakentamisen päätösten ja prosessien digitalisoiminen sekä sähköisen asioinnin lisääminen. Tavoite on hyvä, mutta vaatii resursseja niin kunnissa kuin valtiolla.
Yksi valtuustokauden merkittävistä muutoksista tulee olemaan työllisyyspalveluiden siirtäminen kuntien vastuulle vuoden 2024 aikana, josta hallitus linjasi puoliväliriihessään 2021. Siirtoa ja kuntien roolin vahvistamista edeltävät 1.3.2021 käynnistyneet ja 30.6.2023 saakka jatkuvat kuntien työllisyyskokeilut. Siirron yhteydessä uudistetaan rahoitusvastuut ja laaditaan tehtävien siirron edellyttämä rahoitusmalli. Työllisyyspalveluiden lisäksi kunnat tulevat vastaamaan kotouttamisesta, jonka uudistamisesta annetaan selonteko keväällä 2021. Työllisyydenhoidon uudistuksiin liittyy myös Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen perustaminen Opetushallituksen erillisyksiköksi. Toistaiseksi kuntien roolia ja työllisyyspalveluiden rakennemuutosta ei ole huomioitu riittävällä laajuudella jatkuvan oppimisen vahvistamisessa.
Huomionarvoista keskeisten lainsäädäntöhankkeiden osalta on myös valtiovarainministeriön loppuvuodesta 2020 käynnistämä kuntapolitiikan tulevaisuuden suuntaviivojen ja toimenpiteiden kartoitus, joka on tarkoitus toteuttaa vuoden 2021 loppuun mennessä. Tarkastelussa ovat muun muassa kuntien tehtävät, rahoitus, rakenne, rooli ja itsehallinto. Työn ollessa alussa vielä ei ole näkymää siitä, tuotetaanko siinä konkreettisia esityksiä ja toimenpiteitä, jotka voisivat olla kaupungin kannalta merkittäviä.