Helsingin väkiluku kasvaa voimakkaasti

Helsingissä asui vuoden 2016 lopussa 635 181 asukasta. Väestön määrä on kasvanut vauhdilla, vuosina 2013–2016 keskimäärin 8 000 asukkaalla vuodessa. Kasvuvauhti on varsin poikkeuksellinen muuhun Suomeen nähden, vuosina
2013–2016 yli 40 prosenttia koko Suomen väestönkasvusta sijoittui Helsinkiin. Väestön keskittyminen pääkaupunkiseudulle onkin viime vuosina lisääntynyt. Kun esimerkiksi vuonna 2013 Suomen väestönkasvusta kaksi kolmasosaa tuli pääkaupunkiseudulle, vuosina 2015 ja 2016 seudun ulkopuolinen Suomi ei kasvanut kokonaisuutena lainkaan (kuvio 3.1).

Helsingin kasvun ennustetaan jatkuvan lähes yhtä nopeana (1,2 % / vuosi) koko vuosikymmenen. Vuosina 2017–2021 Helsingin väestön ennakoidaan kasvavan noin 37 000 asukkaalla. Voimakkainta kasvu on lapsissa, nuorissa ja yli 65-vuotiaissa. Lisäksi vieraskielisten osuus kasvaa maahanmuuton ja toisen sukupolven maahanmuuttajataustaisen väestön kasvun seurauksena suomen- tai ruotsinkielisiä voimakkaammin. Helsingin kasvu johtuu pääasiassa kolmesta osatekijästä: muualta Suomesta saadusta muuttovoitosta, ulkomailta saadusta muuttovoitosta sekä luonnollisesta väestönkasvusta. Sen sijaan Helsinki kärsii muuttotappiota muulle Helsingin seudulle, ja tämä ilmiö alkoi kasvaa uudelleen vuoden 2013 jälkeen (kuvio 3.2). Muuttotappion vaihtelut seudun sisäisessä muutossa ovat olleet merkittävin muuttuva osatekijä Helsingin väestökasvussa viime vuosina. Muuttotappion kasvu vaikuttaa erityisesti Helsingin lasten määrään, koska lähtömuutto Helsingistä koostuu erityisesti lapsiperheistä.

Helsingin väestöennusteen perusvaihtoehdon mukaan väkiluku kasvaa 700 000 asukkaaseen vuoteen 2028 mennessä, ja nopean taloudellisen kasvun oloissa jo kaksi vuotta aikaisemmin. Vuonna 2050 Helsingissä arvioidaan asuvan lähes 760 000 asukasta ja nopean kasvun oloissa 866 000, mikä on 230 000 enemmän kuin tänä vuonna. Helsingin uuden yleiskaavan mitoituksena käytetään nopean kasvun vaihtoehtoa. Eniten väestö kasvaa suurilla projektialueilla Jätkäsaaressa, Kalasatamassa ja Kruunuvuorenrannassa, mutta näiden lisäksi on 10 muutakin aluetta, joilla kasvu on yli 2 000 asukasta vuoteen 2026 mennessä.

Helsingin ikärakenne painottuu nuoriin ja keski-ikäisiin

Helsingin ikärakenne painottuu nuoriin ja varhaiskeski-ikäisiin aikuisiin. Suurimmat ikäluokat ovat 20–39-vuotiaat ja 40–69-vuotiaat. Lasten ja eläkeikäisten osuus on Helsingissä selvästi muuta maata pienempi. Vuonna 2016 ikääntyneiden 75–84-vuotiaiden osuus oli Helsingissä noin 5 % (31 600) ja 85 vuotta täyttäneitä ja sitä vanhempia oli noin 2 % (13 200) väestöstä. Vanhushuoltosuhde on muuta maata edullisempi, ja sen ennustetaan heikkenevän hitaammin kuin naapurikaupungeissa tai muualla maassa (kuvio 3.5). 75-vuotta täyttäneiden määrän ennustetaan kuitenkin kasvavan nykyisestä noin 45 000:sta 65 000:een vuoteen 2027 mennessä.

Helsingin väestö yhä monikulttuurisempaa ja monikielisempää

Helsingin väestönkasvu ja väestörakenteen muutos ovat merkittäviä muutosvoimia. Myös väestön kansainvälistyminen jatkuu selkeänä, ja jo nyt yli puolet Helsingin väestönkasvusta tulee ulkomaalaistaustaisen väestön kasvusta. Helsingissä asuu 95 000 ulkomaalaistaustaista asukasta, joka on noin 15 prosenttia koko Helsingin väestöstä. Ulkomaalaistaustaisista 17 % (noin 16 600) on syntynyt Suomessa eli kuuluu ulkomaalaistaustaisten toiseen sukupolveen. Neljännes (25 %) Helsingin ulkomaalaistaustaisista on syntyperältään EU-maista, noin viidennes (22 %) muulta Euroopasta, vajaa kolmannes (29 %) Afrikasta tai Länsi- ja Keski-Aasiasta ja vajaa viidennes (18 %) muualta Aasiasta (kuvio 3.6).

Helsingissä asuu neljännes Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä ja pääkaupunkiseudulla lähes puolet. Erityisesti afrikkalaistaustainen väestö on keskittynyt pääkaupunkiseudulle. Heistä 40 prosenttia asuu Helsingissä ja kaksi kolmasosaa pääkaupunkiseudulla. Ulkomaalaistaustaisten keskittyminen Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle tuo mukanaan väestörakenteen monikulttuuristumista ja samalla monikielisyyden lisääntymistä. Helsinkiläisistä 93 214, eli 14,7 prosenttia Helsingin väestöstä, puhui vuoden 2016 lopussa äidinkielenään muuta kuin kotimaisia kieliä. Venäjä oli yleisin äidinkieli. Seuraaviksi suurimmat ryhmät olivat viron-, somalin-, englannin- ja arabiankieliset. Yli puolet Helsingin vieraskielisistä puhui äidinkielenään jotakin näistä viidestä yleisimmästä kielestä. Erityisesti lasten ja nuorten ikäryhmissä vieraskielisten osuus kasvaa nopeasti. Varhaiskasvatus- ja peruskouluikäisistä vieraskielisiä on 18 %. Myös toisen asteen koulutuksen ikäluokassa osuuden kasvu on ollut nopeaa: kun vuoden 2013 alussa vieraskielisten osuus oli 13 %, nyt lähes 18 %. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan, muun Afrikan sekä Aasian kieliryhmät kasvavat väestössä määrällisesti eniten vuoteen 2030 mennessä lasten ja nuorten keskuudessa. Vuoden 2016 lopussa Helsingissä asui 36 197 äidinkielenään ruotsin kieltä puhuvaa asukasta. Ruotsinkielisten osuus koko Helsingin väestöstä oli 5,7 %. Ruotsinkielisten määrä väheni Helsingissä 1990-luvun ja 2000-luvun aikana, mutta on lähtenyt vuoden 2008 jälkeen uudelleen kasvuun. Kasvua lisäsi myös vuonna 2009 Helsinkiin liitetyn Östersundomin 450 ruotsinkielistä. Vuonna 1992 ruotsinkielisiä oli yli 37 000 ja vuonna 2008 määrä oli alle 35 000. Tämän jälkeen ruotsinkielisten määrä on kasvanut 1 700 hengellä vuoteen 2017 mennessä. Kasvusta 1 300 tuli muualta kuin Östersundomista.

Joka neljäs helsinkiläinen asuu yksin

Joka neljäs helsinkiläinen asuu yksin. Jos tilannetta tarkastellaan asuntokuntien näkökulmasta, lähes puolessa Helsingin asunnoista asuu vain yksi ihminen (kuvio 3.7). Lapsiperheitä puolestaan on vajaa viidesosa asuntokunnista. Yksinasuvien osuus kääntyi valtuustokaudella laskuun ja vastaavasti lapsiperheiden osuus alkoi kasvaa. Useampi kuin joka neljäs (28 %) lapsiperhe on yksinhuoltajaperhe. Helsinki onkin Manner-Suomen yksinhuoltajavaltaisin kunta: neljäsosa alle 18-vuotiaista lapsista asuu yhden vanhemman perheessä. Tämä osuus on kuitenkin laskenut viimeisten 10 vuoden aikana.

Lisää uusi kommentti