Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Aleksi Salonen.

Turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö Suomen lähialueilla ja maailmanlaajuisesti on muuttunut. Ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksilla on monenlaisia vaikutuksia myös Suomen sisäiseen kehitykseen. Sisäiseen turvallisuuteen kohdistuu niiden myötä uusia epävarmuustekijöitä. Yhteiskunnan yleinen kriisinkestokyky (resilienssi) joutuu koetukselle.

Suomen sisäiseen turvallisuuteen liittyen suomalaista yhteiskuntaa haastavat uudet, kansainvälisen toimintaympäristön muutoksesta johtuvat ilmiöt ja tutut haasteet ovat osin voimistuneet.  Eriarvoistuminen niin yhteiskunnallisista kuin teknologisista syistä on vaarassa syventyä. Se voi myötävaikuttaa syrjäytymiseen, ihmisten alttiuteen muuttaa asuinmaata, radikalisoitumiseen ja poliittisten järjestelmien toiminnan ongelmiin.

Helsingin kaupunki Suomen pääkaupunkina ja merkittävimpänä kansainvälisenä yhteyspisteenä kohtaa uudet turvallisuusilmiöt ja entisten haasteiden voimistumisen ensimmäisenä paikallishallinnon toimijana Suomessa. Osa uhkista, kuten radikalisaatio, terrorismin uhka tai asuinalueiden eriytymiskehitys vaikuttaa leimallisesti ja voimakkaimmin nimenomaan Helsingissä. Koska suurin osa valtion poliittisen johdon sekä turvallisuusviranomaisten johdon toiminnasta tapahtuu Helsingissä, vaikuttavat valtion toimintaan liittyvät uhkat voimakkaasti myös Helsingin kaupunkiin. Valtionhallinnon ylimmän poliittisen ja turvallisuusjohdon toiminta on laajalti riippuvaista Helsingin kaupungin toimintakyvystä erilaisten häiriöiden aikana.

Helsingin kaupunki toimii aktiivisena ja tasaveroisena yhteistyökumppanina erilaisiin Suomeen kohdistuviin uhkiin varautumisessa, yhteistoiminnassa kunnan jäsenten, valtionhallinnon sekä kolmannen sektorin kumppanien kanssa.

Helsingin kaupunki toimii osaltaan ennakoivasti sen eteen, että kaupunki kehittyy tasapainoisesti ja että eriytymiskehitykseen ja siitä aiheutuviin turvallisuusvaikutuksiin voidaan vaikuttaa jo ennalta.  Kolmen vuoden välein tehdyt turvallisuustutkimukset ovat osoittaneet, että kaupungin sisäiset alueelliset erot sekä koetussa turvallisuudessa että asuinalueella nähdyssä väkivallassa ovat pysyneet suurina.

Helsinkiläisten luottamus poliisin on tasaisen vahva riippumatta iästä, sukupuolesta, koulutusasteesta tai kielitaustasta. Poliisi kuitenkin kohdataan omalla asuinalueella aiempaa harvemmin. Lähitulevaisuudessa kaupungin väestö kasvaa merkittävästi ja monimuotoistuu, aiempaa useampi helsinkiläinen on jatkossa vieraskielinen. Osa maahanmuuttajista tulee maista, joissa ei ole luottamusta viranomaistoimijoihin. Uuteen maahan saapuessaan he saattavat kantaa näitä epäluuloja mukanaan.

Heikko luottamus viranomaisia kohtaan voi estää maahanmuuttajia ja etenkin turvapaikanhakijoita hakemasta heille kuuluvia palveluja ja apua. Erityisesti tämä korostuu siinä vaiheessa, jos kielteisen päätöksen saanut henkilö päättää jäädä ns. luvattomasti maahan eikä hän uskalla hakea hänelle kuuluvia sosiaali- ja terveyspalveluita ilmiannon pelossa. Pelko hakea esim. toimeentulotukea sosiaaliviranomaisilta saattaa ajaa ihmisiä hankkimaan toimentulonsa laittomin keinoin, mikä on yhteiskunnan sekä henkilöiden oman turvallisuuden kannalta haitallista. Palveluiden ulkopuolelle jääminen ja epäluulo viranomaisia kohtaan tekevät ihmisistä haavoittuvaisia ja altistaa heidät myös hyväksikäytön kohteeksi.

Suomessa alkoholi liittyy merkittävästi sekä väkivaltaan että tapaturmiin. Helsinkiläisten humalajuominen on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana ja vieraskielisten helsinkiläisten joukossa humalajuominen on harvinaista. Alkoholilain kokonaisuudistus saattaa kuitenkin heijastua lähivuosina Helsingin turvallisuuteen. Kaupunginhallitus antoi 6.2.2017 lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle alkoholilain kokonaisuudistusta koskevasta esitysluonnoksesta. Lausunnossa todetaan, että mikäli alkoholin kokonaiskulutus lisääntyy, on mahdollista, että häiriökäyttäytyminen, turvattomuus ja rikosten määrä lisääntyvät sekä julkisilla (yleiset alueet ja liikenne) että yksityisillä paikoilla (asunnot ja elinkeinot). Lisäksi on huomioitava, että alkoholi on usein osallisena myös tapaturmissa.

Lähteet

Huoltovarmuuden skenaariot 2025, Huoltovarmuuskeskus

Työ 2040, skenaarioita työn tulevaisuudesta, Demos Helsinki & Demos Effect

Uudenmaan tulevaisuustarkastelu 2050, Uudenmaan liitto

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 2016

Puolustusselonteko 2016

Valtioneuvoston selonteko sisäistä turvallisuudesta 2016

[1] Keskinen Vesa & Eija Laihinen (2017). Kaikesta huolimatta turvallista. Helsingin turvallisuustutkimus 2015. < http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/17_04_05_Tutkimuksia_2_...

Lisää uusi kommentti