Helsingin väestöstä oli vuoden 2017 alussa lähes 95 000 eli 15 % ulkomaalaistaustaisia. Heistä noin 78 300 oli ulkomailla syntyneitä ulkomaalaistaustaisia eli maahanmuuttajia ja noin 16 600 Suomessa syntyneitä ulkomaalaistaustaisia eli maahanmuuton toista sukupolvea, ensimmäisen polven suomalaisia. Maahanmuuttajat ovat suurimmaksi osaksi työikäisiä ihmisiä. Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista miltei 90 prosenttia on vielä alle 20-vuotiaita.

Kotoutuminen on laaja-alainen ilmiö, jonka yksi tärkeä osa-alue on osallistuminen työmarkkinoille. Ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli Helsingissä vuoden 2015 lopussa 25 prosenttia ja 20–64-vuotiaiden työllisyysaste noin 50 prosenttia. Ero kantaväestöön oli suuri, sillä suomalaistaustaisten työttömyysaste oli 10,3 prosenttia ja työllisyysaste 74,5 prosenttia.

Työllisyys- ja työttömyysasteet vaihtelevat suuresti sen mukaan, mistä maasta maahanmuuttajat ovat tulleet (kuvio 3.5.1). Eri maista tullaan Suomeen ja Helsinkiin toisistaan poikkeavista syistä. Suurista maahanmuuttajaryhmistä usein työperusteisesti muuttaneiden virolaistaustaisten asema työmarkkinoilla on lähellä kantaväestöön kuuluvien tilannetta.

Sen sijaan somalialais-, irakilais- ja afganistanilaistaustaisten työttömyysaste on selvästi korkeampi ja työllisyysaste matalampi kuin kantaväestöön kuuluvilla. Näistä maista on tultu Suomeen usein pakolaisina, turvapaikanhakuprosessin kautta tai perheenyhdistämisen seurauksena. Näissä taustamaaryhmissä korostuu myös naisten alhainen työllisyysaste varsinkin Suomessa asumisen ensimmäisinä vuosina. Helsingin maahanmuuttajista etenkin monet turkkilaistaustaiset työskentelevät yrittäjinä.

Työllisyystilanne heijastuu myös tulotasoon, joka on maahanmuuttajilla usein alempi kuin Helsingin suomalaistaustaisilla. Vuonna 2014 valtionveronalaiset tulot olivat Helsingin ulkomailla syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla keskimäärin 22 286 euroa, kantaväestöön kuuluvilla 36 239 euroa. Suomeen muuttaneet sijoittuvat kantaväestöä useammin osa-aikaiseen työhön ja määräaikaisiin työsuhteisiin sekä aloille, joilla on matala palkkataso.

Helsingin maahanmuuttajista vain reilu viidennes (22 %) asui vuonna 2014 omistusasunnossa, kun taas kantaväestöön kuuluvista omistusasunnossa asui yli puolet (53,9 %). Maahanmuuttajista noin neljäkymmentä prosenttia asui arava- tai korkotukivuokra-asunnoissa. ARA-asunnoissa asuminen oli hyvin yleistä niissä taustamaaryhmissä, joihin kuului paljon pakolaisina tai turvapaikanhakijoina Suomeen tulleita.

Työllisyystilanne ja tulotaso kohenevat maassaoloajan myötä. Kehitystä tapahtuu etenkin niissä ryhmissä, joissa ei muuteta Suomeen työperusteisesti, ja maassaoloaika vaikuttaa enemmän naisten kuin miesten työllistymiseen. Myös omistusasuminen lisääntyy maahanmuuttajien keskuudessa maassaoloajan myötä.

Maahanmuuttajien määrän kasvaessa Helsingissä on syytä seurata jatkossa tarkemmin myös kotoutumisen muita osa-alueita, kuten kielen oppimista ja kulttuurin omaksumista, paikallisyhteisöön ja suomalaiseen yhteiskuntaan samastumista sekä eri väestöryhmiin ulottuvien sosiaalisten verkostojen muodostumista. Työllisyystilanteen parantamisen lisäksi kaupunki voi edistää kotoutumisen kehittymistä myös näillä alueilla eri tavoin

Helsingin kehityksen kannalta on tärkeätä seurata myös Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten menestymistä elämässään sekä yhdenvertaisuuden toteutumista. Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi on käytettävissä olevien tietojen perusteella suomalaistaustaisia heikompi niin hyvinvointia mittaavissa tilastoissa kuin koettunakin hyvinvointina (ks. tarkemmin Ranto ym. 2015).

 

Lähteet:

Helsingin ulkomaalaistaustainen väestö vuonna 2015. Tilastoja 2015: 41. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus.

Larja, Liisa & Sutela, Hanna (2015. Työllisyys. Teoksessa Nieminen, Tarja, Sutela, Hanna & Hannula, Ulla (toim.): Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014. Helsinki: Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos & Tilastokeskus.

Ranto Sanna, Ahlgren-Leinvuo, Hanna, Haapamäki, Elise & Högnabba, Stina (2015). Ulkomaalaistaustaisten nuorten hyvinvointi Helsingissä. Tilastoja 2015: 40. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus.

Saukkonen, Pasi (2016). Maahanmuuttajien kotoutuminen Helsingissä: työllisyys, tulot ja asuminen. Tutkimuskatsauksia 2016: 12.

Ulkomaalaistaustaiset Helsingissä. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. http://www.ulkomaalaistaustaisethelsingissa.fi/fi/etusivu

Lisää uusi kommentti