Nykytila

Helsingin kaupunkikonserniin kuuluu tällä hetkellä yhteensä 71 tytäryhtiötä ja 11 tytärsäätiötä. Lisäksi kaupunki on jäsenenä kuudessa kuntayhtymässä. Tytäryhtiöistä ja -säätiöistä 51 (62 %) liittyy kaupungin kiinteistöomaisuuden hallintaan, ja niistä suurin osa on tiettyä kiinteistöä hallinnoivia kiinteistöosakeyhtiöitä, pysäköintiyhtiöitä tai asunto-osakeyhtiöitä.

Konserniohjauksen nykyinen toimintamalli on ollut käytössä jo vuodesta 2004 ja sitä on täydennetty perustamalla vuoden 2009 alusta kaupunginhallituksen konsernijaosto. Kaupunginvaltuusto hyväksyi konserniohjauksen välineeksi Helsingin kaupungin uuden konserniohjeen toukokuussa 2016. Ohjetta päivitettiin toukokuussa 2017 johtamisjärjestelmän uudistukseen liittyen.

Konserniohjauksen toteuttamiseksi ja kaupunkikonsernin kokonaisedun mukaisen toiminnan edistämiseksi kaupunkikonsernin tytäryhteisöt noudattavat valtuuston hyväksymän strategian peruslinjauksia sekä konserniohjeen määräyksiä.

Voimassa oleva kaupungin hyvän hallintotavan ohjeistus eli johtamisen ja hallinnon keskeiset periaatteet Helsingin kaupunkikonsernissa -ohje on hyväksytty kaupunginhallituksen konsernijaostossa syyskuussa 2009. Kaupunginhallituksen päättämät tytäryhteisökohtaiset omistajapoliittiset linjaukset ovat puolestaan pääosin vuodelta 2011.

Kaupungin 1.6.2017 voimaan tulevassa uudessa johtamisjärjestelmässä konserniohjauksen tehtävät on keskitetty pääosin kaupunginhallituksen konsernijaostolle, pormestarille, apulaispormestareille sekä kansliapäällikölle. Lisäksi kaupunginhallituksella on päätösvalta tietyissä konserniohjauksen piiriin liittyvissä asioissa; näitä ovat esimerkiksi yhteisöjen ja säätiöiden perustaminen. Konserniohjauksen valmistelutehtävät on keskitetty olennaisilta osiltaan kaupunginkansliaan.

Tulevaisuuden ennakointi

Kaupungin konserniohjaukseen vaikuttaneita lainsäädäntömuutoksia on tehty lähivuosina. Erityisen merkittävä oli kuntalain muutos vuonna 2015, jonka yhteydessä säädettiin muun muassa ns. yhtiöittämisvelvollisuudesta. Lisäksi samassa yhteydessä kuntalakiin lisättiin useita konserniohjaukseen liittyviä säännöksiä. Yksi näistä merkittävistä säännöksistä liittyy kuntaomisteisten yhtiöiden hallituksiin valittavien henkilöiden asiantuntemukseen ja osaamiseen. Kuntalain 47 §:n mukaan tytäryhteisön hallituksen kokoonpanossa on otettava huomioon yhteisön toimialan edellyttämä riittävä talouden ja liiketoiminnan asiantuntemus.

Kuntalain muutoksen yhteydessä tuli käyttöön myös kunnan toiminta -käsite. Kuntien tulee konserniohjauksessaan huolehtia paitsi konserniin kuuluvien yhteisöjen ja säätiöiden myös esimerkiksi sopimuskumppaneina olevien palveluntuottajien ohjauksesta. Tähän puolestaan kytkeytyy vuoden 2017 alusta voimaan tullut hankintalain muutos. Lisäksi kaupungin tytärsäätiöiden ohjauksen vaikuttaa uusi säätiölaki, joka tuli voimaan vuoden 2015 lopulla. Lainsäädäntömuutokset otetaan huomioon muun muassa kaupungin hyvän hallintotavan ohjeistuksen uudistamisessa ja sen yhteydessä valmisteltavissa yhtiöjärjestys- ja sääntömalleissa.

Edellä mainittujen konserniohjauksen kannalta merkittävien lainsäädäntömuutosten toteuduttua varsin hiljattain, ei näköpiirissä ole suuria lainsäädäntömuutoksia konserniohjaukseen liittyen, pois lukien kuntien tulevan toiminnan ja roolin kannalta äärimmäisen merkittävä sote- ja maakuntauudistus. Sote- ja maakuntauudistuksella on toteutuessaan konserniohjauksen kannalta välillistä merkitystä siinä mielessä, että sosiaali- ja terveystoimen siirtyessä maakuntien rahoitettavaksi ja järjestettäväksi, kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen ja säätiöiden suhteellinen osuus koko konsernin tuloista ja menoista sekä vastuista kasvaa merkittävästi.

Kaupungin tytäryhteisöjen ja -säätiöiden suhteellisen merkityksen edelleen kasvaessa sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa, on kaupungin kannalta entistä tärkeämpää pyrkiä varmistamaan, että tytäryhteisöjen ja -säätiöiden hallitukset täyttävät kollektiivisesti kuntalain ja kaupungin konserniohjeen vaatimukset. Ilman muutoksia luottamushenkilötaustaisten hallitusjäsenten nimeämisen toimintatapaan, on tämän tavoitteen toteutumista haastavaa varmistaa. Asiantilan parantamiseksi tulisi muodostaa toimintamalli, jossa kunkin tytäryhteisön/-säätiön hallituksen kollektiiviset osaamistarpeet on riittävällä tarkkuudella määritelty, ja hallituksen jäsenehdokkaat nimetään nämä osaamistarpeet huomioon ottaen.

Kaupunkikonsernin tulevaisuuteen vaikuttaa olennaisesti tytäryhteisöjen ja -säätiöiden taloudellinen ja toiminnallinen menestyminen. Kaupungin tulee konserniohjauksellaan pyrkiä tukemaan tytäryhteisöjen ja -säätiöiden menestymistä ja onnistumista lainsäädännön mahdollistamissa puitteissa. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan erikseen tarkastella yksittäisten konserniyhteisöjen tulevaisuuden näkymiä, koska suurelta osin ne liittynevät esimerkiksi koko kaupunkikonsernin toimintaympäristöanalyyseihin ja ennusteisiin, eivätkä niinkään yksinomaan konserniohjauksen tulevaisuuden ennakointiin.

Kaupungin omistajapolitiikka- ja strategia

Voimassa oleva konserniohje määrittelee kaupungin omistajapolitiikan ja -strategian.. Omistajapolitiikka on kaupungin ja kaupunkikonsernin johtamisen väline, joka luo puitteet konsernijohtamiselle ja omistajaohjaukselle. Omistajapolitiikan keskeiset periaatelinjaukset määritellään kaupungin strategiassa ja mahdollisissa muissa omistajapolitiikkaa koskevissa päätöksissä. Tytäryhteisökohtaisesta omistajastrategiasta päättää kaupunginhallitus.

Kaupungin omistajapolitiikka on mahdollisimman avointa ja aktiivista toimintaa, jossa pyritään johdonmukaisiin ja ennustettaviin ratkaisuihin. Omistajapolitiikan tarkoituksena on liittää konserniin kuuluvat yhteisöt osaksi kaupungin strategista johtamista ja toimintaa sekä varmistaa kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden tehokas toteuttaminen.

Omistajapolitiikkaan ja -strategiaan liittyvien tavoitteiden edistämiseksi tytäryhteisöjen yhtiöjärjestyksiin, sääntöihin tai vastaaviin voidaan ottaa tavoitteisiin liittyviä määräyksiä siltä osin kun se on kaupunkikonsernin kokonaisedun kannalta tarkoituksenmukaista.

Kaupungin omistajastrategia perustuu kaupunkikonsernin ja kaupunkilaisten etuun. Kaupungin omistajuus on luonteeltaan strategista siten, että sillä saadaan aikaan taloudellista ja/tai toiminnallista hyötyä pitkällä aikavälillä.

Omistaminen ei ole kaupungin perustehtävä, vaan sen tulee lähtökohtaisesti tukea ja palvella palvelujen järjestämistä, kaupungin taloutta tai muuten kaupungin yhteiskunnallisia tavoitteita. Tästä syystä kaupungin toimimisella jonkin yhteisön perustajana, omistajana tai jäsenenä tulee olla kaupungin strategiaan perustuva tarkoitus ja tavoite.

Kaupungin tytäryhteisöjen asemaa osana kaupunkikonsernia arvioidaan ja tarkastellaan säännöllisesti. Markkinaehtoisesti toimivien tytäryhteisöjen osalta arviointi perustuu yhteisön strategiseen ja taloudelliseen merkitykseen kaupungille. Markkinaehtoisesti toimivien tytäryhteisöjen osalta kaupungin omistajastrategia sekä tytäryhtiökohtaiset tavoitteet perustuvat mahdollisimman hyvään taloudelliseen tulokseen tai muuten toiminnan kaupungille tuomiin taloudellisiin hyötyihin esim. kilpailun lisäämisen kautta.

Muiden kuin markkinaehtoisesti toimivien tytäryhteisöjen osalta kaupungilla on ensisijaisesti palvelutuotantoon liittyviä tavoitteita, vaikka yleistavoitteena on myös yhteisöjen toiminnan kannattavuus. Näiden tytäryhteisöjen osalta kaupungin omistajastrategia sekä tytäryhteisökohtaiset linjaukset ja tavoitteet perustuvat mahdollisimman hyvään kokonaistulokseen, jota arvioidaan ensisijaisesti sen perusteella, miten ja minkälaisilla kustannuksilla tytäryhteisö täyttää palvelutehtävänsä.

Omistajastrategian sisältö

Kaupungin omistajastrategiaan kuuluu, että se pyrkii omistajan käytettävissä olevilla keinoilla edistämään tytäryhteisöjensä pitkäaikaista kehittymistä ja luomaan edellytykset laadukkaiden ja edullisten palvelujen tuottamiselle. Markkinaehtoisesti toimivien tytäryhteisöjen osalta edistetään niiden mahdollisuuksia taloudellisesti kannattavaan toimintaan kilpailuneutraliteettisäännökset huomioon ottaen.

Omistajastrategialla tuetaan palvelutuotannon lisäksi myös kaupungin harjoittamaa elinkeinopolitiikkaa.

Kaupunki edellyttää osana omistajastrategiaansa, että

- tytäryhteisöt huolehtivat lainsäädännön asettamien velvoitteiden täyttämisestä esimerkillisen hyvin,

- tytäryhteisöt ovat vastuullisia työnantajia,

- tytäryhteisöt suhtautuvat vastuullisesti ympäristö- ja yhteiskuntavastuukysymyksiin, ja että

- tytäryhteisöjen pääomarakenne on tarkoituksenmukainen suhteessa toimialaan ja toimintaan.

Lisää uusi kommentti