Kuva: HAM / © Topias Hirvonen.

Työpaikkojen määrän kehitys ja yritystoiminta

Helsingissä oli vuonna 2016 avoimia työpaikkoja keskimäärin 6 700 ja työttömiä työnhakijoita keskimäärin 42 000.  Suuresta työttömien määrästä huolimatta Helsingissä on aloja, joilla koetaan työvoimapulaa. Työpaikkojen vaatimukset ja työttömien osaaminen sekä valmius työllistyä eivät kohtaa erityisesti korkeaa osaamista vaativilla kasvualoilla sekä matalapalkka-aloilla ja myyntitehtävissä.

Suomen kaikista yritysten toimipaikoista joka kahdeksas, 45 000, sijaitsee Helsingissä. Työpaikkojen määrä ei ole saavuttanut kriisiä edeltävää vuoden 2008 tasoa. Helsinkiläiset yritykset työllistävät lähes 250 000 henkilöä ja niiden yhteenlaskettu liikevaihto on 75 miljardia euroa. Suomen kaikkien yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta viidennes kertyy Helsingissä ja 40 prosenttia pääkaupunkiseudulla. Helsingin merkitys koko maan talouden veturina on erittäin suuri.

Helsinkiläisistä yrityksistä 85 prosenttia on pieniä, 0−4 henkilöä työllistäviä. Kolme viidestä yrityssektorin työpaikasta Helsingissä on kuitenkin keskisuurissa (50−249 työntekijää) ja suurissa (yli 250 työntekijää) yrityksissä. Yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta kaksi kolmannesta syntyy keskisuurissa ja suurissa yrityksissä. Uusia työpaikkoja synnyttävät pienyritykset sekä työllisyys- ja liikevaihdoltaan merkittävät suuremmat yritykset ovat molemmat tärkeitä Helsingille.

Helsingissä toimii lähes 1 700 ulkomaisessa omistuksessa olevaa yritystä, jotka työllistävät 54 000 henkilöä ja joiden liikevaihto on 17 miljardia euroa vuodessa. Ulkomaisten yritysten merkitys talouden dynamiikan lisäämisessä ja suomalaisten yritysten kirittämisessä on tärkeä. Ulkomaisella pääomalla on myönteisiä vaikutuksia koko alueen talouteen ja työmarkkinoihin. Helsingin pyrkimyksenä on houkutella kaupunkiin investointeja muualta maailmasta.

Helsingin elinkeinorakenne on edelleen monipuolinen, vaikka teollisuusyritysten osuus yrityskannasta on laskenut tasaisesti. Teollisuus työllisti vuonna 2016 Helsingissä 19 000 henkilöä, mikä on 6 000 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2008. Kaupungin toimilla voidaan vaikuttaa tuotannollisen toiminnan edellytyksiin ja uuden korkean osaamistason teollisuuden syntymiseen.

Helsingissä perustetaan vuosittain noin 5 500 uutta yritystä ja lopetetaan noin 4 600 yritystä, mutta asukasta kohti katsottuna yrittäjyysaste ei ole pysynyt asukasluvun kasvun mukana enää vuoden 2007 jälkeen. Neljä vuotta sitten tapahtunut yrityskasvun keskuksen, NewCo Helsingin perustaminen ja toiminnan keskittäminen Yrityslinnaan on osaltaan tehostanut kaupungin yritysneuvontaa, jonka kautta perustetaan vuosittain noin tuhat uutta yritystä.

Helsinki on kuluneella strategiakaudella panostanut startup-ekosysteemin kehittämiseen ja tulokset ovat olleet myönteisiä. Ekosysteemitoimijoita on tullut merkittävästi lisää, ja toimintakulttuurissa on tapahtunut muutos kohti yhdessä tekemistä. Ekosysteemin vahvistamisessa on vielä tekemistä. Suomessa ei ole muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta merkittävään menestykseen nousseita startup-yrityksiä tai kovatasoisia ulkomaisia ekosysteemitoimijoita. Startup-toiminnan määritelmät vaihtelevat, joka vaikuttaa ilmiön vaikutusten mittaamiseen ja tilastojen vertailtavuuteen.

Strategiassa 2013−2016 valitut viisi avaintoimialaa (ympäristöliiketoiminta, terveys- ja hyvinvointiala, ICT, matkailu ja muotoilu) ovat kehittyneet myönteisesti strategiaohjelman mittariseurannan mukaan, mutta kasvulukemat ovat olleet kokonaisuutena vaatimattomia. Toimialojen sisällä esimerkiksi terveysteknologia-alan kasvu on ollut vilkasta, ja Helsinkiin on keskittynyt useiden nopeasti kasvavien toimialojen yritystoimintaa.

Helsingin elinvoima on kytköksissä alueen osaamispohjan uudistamiseen. Uudistamisen keinoja ovat työllisyyspolitiikka, peruskoulutuksen ja toiseen asteen koulutuksen suuntaaminen, korkeakoulujen koulutusalat ja sisällöt sekä yleinen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta. Ulkomaisella osaavalla työvoimalla on myös merkitystä elinvoimalle. Osaamispohjan uudistamisessa tarvitaan elinkeinoelämän tarpeiden tunnistamista ja ennakointitietoa.

Yritysmyönteisyys

Kaupungin yritysmyönteisyyden vahvistaminen on ollut kuluneella strategiakaudella 2013−2016 elinkeinopolitiikan merkittävin kattoteema. Helsinki on asettanut tavoitteekseen olla Suomen yritysmyönteisin kaupunki. Kaupunki on esimerkiksi ryhtynyt osana päätösvalmistelua arvioimaan päätösten vaikutuksia yritystoimintaan.

Yritysmyönteisyyttä voidaan vahvistaa edelleen esimerkiksi kiinnittämällä huomiota maankäyttöön, lupa-asioihin, liikenteeseen ja rakentamiseen liittyviin päätöksiin sekä yrityksiltä tuleviin aloitteisiin. Kaupunki voi panostaa nopeaan reagointiin, läpinäkyvyyteen ja ratkaisuhakuiseen palveluasenteeseen. Elinkeinopolitiikan tavoitteiden, kuten työpaikkojen luomisen ja yritysmyönteisyyden, merkitystä päätöksenteossa voidaan vahvistaa.

Tuoreen tutkimuksen perusteella helsinkiläiset yritykset odottavat kaupungilta jatkossa erityisesti aktiivista yhteydenpitoa ja viestintää yrityksiin päin, sisäisten liikenneyhteyksien kehittämistä sekä lupa-asioiden yksinkertaistamista. Yritykset ovat huomattavan kiinnostuneita tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyöstä kaupungin kanssa.

Yritykset kritisoivat Helsinkiä sijaintipaikkana mm. yritys- ja asukaspysäköinnin järjestämiseen, liikenteen sujuvuuteen, tietöihin ja liikenneruuhkiin, korkeaan hintatasoon sekä byrokratiaan ja asioinnin hitauteen liittyen.

Valtion toimet

Valtio on siirtämässä tällä hetkellä vastuullaan olevia TE-toimistojen ja ELY-keskusten palveluiden järjestämisvastuuta maakuntiin ja Uudellamaalla pääkaupunkiseudun kaupunkien ja muun Uudenmaan kuntien kuntayhtymään vuoden 2019 alusta alkaen. Käytännössä tämä voi tarkoittaa, että siirtäessään palveluita mahdolliseen kuntayhtymään on kaupungin yhtiöitettävä omia palveluitaan. Kasvupalveluratkaisun lainsäädännön edetessä tulee ratkaistavaksi, onko nykyisiä palveluita yhtiöitettävä niiden tuottamiseksi vai voidaanko niitä tuottaa kunnan omana toimintana.

Uudistusten kanssa samaan aikaan valtiontalouden kehyksissä kasvupalveluihin osoitetut määrärahat ovat vähentymässä noin neljänneksellä. Muutosten läpivienti pienentyvin resurssein tulee olemaan haastavaa. Uudenmaan väestötiheys, palveluiden volyymi sekä lukuisat potentiaaliset kasvupalveluiden tuottajat tekevät uudistuksen negatiiviset vaikutukset ja riskit Uudellamaalla kuitenkin muuta maata pienemmiksi.

Tulevat muutokset kasvupalveluihin, pääkaupunkiseudun erillisratkaisuun ja osin kotoutumislakiin liittyen vaikuttavat maahanmuuton palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen merkittävästi.

Hallitus on päättänyt 190 miljoonan leikkauksista ammatilliseen koulutukseen. Helsingille tulevasta koulutuksen rahoituksesta leikattaisiin 10 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaisi yli 1 000 opiskelupaikan vähentämistä nykyisestä. Myös korkeakouluihin on kohdistettu huomattavia leikkauksia. Koulutusleikkaukset aiheuttavat riskin Helsingin kyvylle vastata työmarkkinoiden murrokseen. Koulutuksen ja erityisesti ammatillisen koulutuksen yksi päätehtävistä on vastata työvoiman kysyntään hyödyntämällä tutkinto-opiskelun ohella erilaisia muuntokoulutuksia. Työn kysynnän tarpeisiin reagoinnin lisäksi koulutuksessa tulisi ennakoida tulevaisuuden työmarkkinoilla tapahtuvia muutoksia.

Väestörakenteeseen kytkeytyvät työllisyyden haasteet

Helsingissä nuorten ikäluokkien osuus väestörakenteesta on muun maan keskiarvoa suurempi. Töiden löytäminen kaikille työikäisille koulutusasteesta riippumatta sekä työpaikkojen ja työllisten määrän pysyminen väestönkasvun tahdissa ovat merkityksellisiä seurattavia asioita. Työllisyyspolitiikan sekä maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikan merkitykset yhteiskunnallisten paineiden tasaajina korostuvat tulevalla strategiakaudella. Helsingin kaupungin työllisyydenhoidon kohderyhmät ovat tällä hetkellä nuoret alle 30-vuotiaat, yli 300 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneet, pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat ja työllistämisvelvoitteen perusteella työllistettävät.

Työllisyyden kasvaessa hitaasti, nuorten työllisyys on kohentunut muita nopeammin. Koska nuorten työttömyys alenee erityisesti perusasteen suorittaneilla ja koulutustaustaltaan tuntemattomilla, on oletettavaa, että nuorten työllisyyden koheneminen johtuu koulutuksista ja valmennuksista, ei välttämättä työllistymisestä. Pitkäaikaistyöttömien määrä kääntyi Helsingissä laskuun maaliskuussa 2017. Huolestuttava piirre kehityksessä on, että pitkäaikaistyöttömien suhteellinen osuus on kasvanut eniten nuorissa ikäluokissa, ja että osa nykyisistä pitkäaikaistyöttömistä jäänee pysyvästi työelämän ulkopuolelle.

Helsingin väestönkasvu ja työikäisten määrän kasvu perustuvat maahanmuuttoon. Vuoden 2017 alussa kaupungin väestöstä 15 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. Määrän ennustetaan kasvavan 23 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä, mikä tarkoittaisi 63 000–70 000 henkilön lisäystä. Helsingin kantaväestöön kuuluvan työikäisen väestön ennustetaan puolestaan vähenevän vuoteen 2030 mennessä, mutta kokonaisuutena Helsingin työikäisten määrä kasvaa. Vuonna 2030 joka neljännen helsinkiläisen lapsen ja työikäisen ennustetaan olevan ulkomaalaistaustainen. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa helsinkiläisistä lapsista, nuorista ja nuorista työikäisistä on maahanmuuttajia tai maahanmuuttajien lapsia. Kansainvälisen kokemuksen perusteella tiedetään, että monilla heistä on vaikeuksia löytää oma paikkansa yhteiskunnassa.

Vuoden 2016 lopussa Helsingin työttömistä hieman yli neljännes oli ulkomaalaistaustaisia ja määrä on kasvanut vuoden 2009 lopusta yli 80 prosentilla. Helsingin pitkäaikaistyöttömistä neljä kymmenestä ja alle 30-vuotiaista työttömistä joka viides oli ulkomaalaistaustaisia. Erot ryhmien välillä ovat suuria, sillä joillakin kieliryhmillä työttömyysprosentit nousevat jopa yli kuudenkymmenen. Maahanmuuttajat ja ulkomaiset opiskelijat muodostavat kuitenkin merkittävän potentiaalin erityisesti yrittäjyyden kannalta.

Maahanmuuttajaväestön työmarkkina-asema on usein epävarma. Puutteellinen kielitaito ja vähäinen koulutus vaikeuttavat työllistymistä. Ulkomaalaistaustaisilla helsinkiläisillä tulot ovat keskimääräistä pienemmät. Huono-osaisuuden kasautuminen tietyille asuinalueille lisää riskiä vähemmistöjen syrjäytymiseen. Perheiden pienituloisuus ja matala koulutustaso periytyvät muita ryhmiä vahvemmin lapsille. Helsingissä kokonaan koulutuksen ja työn ulkopuolella olevista lähes 9 000:sta 16–29-vuotiaasta nuoresta yli puolet on ulkomaalaistaustaisia.

Ulkomaalaistaustaisten nuorten mahdollisuudet koulutukseen, osallisuuteen ja urapolkuun eivät Helsingissä toteudu tällä hetkellä tasavertaisina kantaväestön kanssa, osallisuus ja koettu hyvinvointi ovat kantaväestön nuoria alhaisemmalla tasolla lähes kaikilla mittareilla. Julkisen keskustelun kiristynyt ilmapiiri, rasistisen puheen yleistyminen ja rasistisin motiivein tehtyjen viharikosten määrän kasvu lisäävät syrjäytymisriskiä. Koulut ja oppilaitokset tarvitsevat käytännön työvälineitä kasvavan maahanmuuton aiheuttamien muutosten keskellä. Koulutukselle tarvitaan maahanmuuttoa koskeva kokonaisnäkemys, linjaukset ja toimenpiteet tulevalla strategiakaudella. Tuleva strategiakausi on mahdollisuus vaikuttaa toisen polven urapolun alun rakentumiseen merkittävästi.

Keskeisiä kysymyksiä maahanmuuttajiin ja erityisesti pakolaisryhmiin liittyen ovat vaikeasti työllistyvien ryhmien palvelukentän kriittinen tarkastelu ja työllistymismahdollisuuksien vahvistaminen sekä koulutetun työvoiman työmarkkina-aseman parantaminen. Kilpailukykyä voidaan ylläpitää ja parantaa panostamalla maassa jo olevan maahanmuuttajataustaisen väestön osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen sekä houkuttelemalla työvoimapula-aloille maahan osaavaa työvoimaa ja yrittäjiä ulkomailta. Kaupungin työnantajapolitiikka on merkityksellistä. Vuonna 2016 kaupungin henkilöstöstä seitsemän prosenttia oli vieraskielisiä.

Kaupunkirakenteen muutokset

Helsingin keskusta-alue on merkittävä työpaikka-alue, kaupallisten ja kulttuuripalveluiden sekä tapahtumien keskittymä. Keskusta-alueen kulttuuritarjonta ja vapaa-ajanmahdollisuudet lisääntyvät entisestään mm. Amos Rex -taidemuseon ja Keskustakirjaston myötä. Samalla Länsimetron liikennöinnin alkaminen, Kruunusiltojen raitiotieyhteyden valmistelu sekä raitiolinjojen muut muutokset vaikuttavat eri tavoin keskustan saavutettavuuteen ja liikkumiseen keskustassa.

Tulevaisuudessa toimistotilojen tilankäyttö työntekijää kohden tehostuu entistään, ja uutta toimistotilaa tarvitaan rajallisesti. Vaikka pääkaupunkiseudulla on tyhjää toimistotilaa ennätyksellisen paljon, parhaiten saavutettaville paikoille syntyy uusia toimistorakennuksia. Toisaalla rakennuskantaa poistuu tai muuttuu toiseen käyttöön. Ilmiö näkyy myös kantakaupungissa, jossa kiinteistönomistajien taholta esitetään merkittävässä määrin toiveita muuttaa kokonaisten rakennusten käyttötarkoitus toimitiloista asumiseen. Kaupungin intressissä on mahdollistaa uusien toimistorakennusten ja -keskittymien sijoittuminen yritysten kannalta vetovoimaisille ja eri kulkumuodoin hyvin saavutettaville paikoille. Kaupungissa tulee olla tarjolla tiloja myös alemman vuokranmaksukyvyn omaaville yrityksille.

Kaupunkimarkkinointi ja tunnettavuus

Helsinkiä ei tällä hetkellä tunneta kansainvälisesti kovin hyvin, ja monia kilpailijakaupunkeja pidetään tutkimusten mukaan Helsinkiä kiinnostavampina. Näin on siitäkin huolimatta, että Helsinki sijoittuu erinomaisesti useissa kansainvälisissä kaupunkivertailuissa. Kaupungin markkinointi on ollut epäyhtenäistä niin viesteiltään kuin ilmeeltään. Myös yhteismarkkinointikumppanuudet keskeisten sidosryhmien kanssa ovat olleet riittämättömästi hyödynnettyjä.

Kovenevassa globaalissa kilpailutilanteessa Helsinki on päättänyt panostaa kokonaisvaltaiseen kaupunkibrändäykseen ja -markkinointiin. Toukokuusta 2016 lähtien Helsingillä on ollut kaupunginhallituksen hyväksymä brändi, jonka kiteytys on ’One Hel of an Impact – Vaikuttavia ihmisiä, tekoja ja kohtaamisia’. Kaupunkibrändiä ei rakenneta pelkän viestinnän ja markkinoinnin keinoin, vaan sen ajatellaan syntyvän laaja-alaisesti erilaisista teoista, kokemuksista ja kohtaamisista ihmisten kesken. Siten kaupunkibrändi vaatii tekoja ja pitkäjänteistä kehittämistä.

Uudessa maailmanpoliittisessa tilanteessa pohjoismaiselle hyvinvointiajattelulle on entistä suurempi tilaus. Helsingissä luodaan maailman edistyksellisintä arkea, josta syntyy myös kansainvälisesti kiinnostavia ratkaisumalleja ja liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille. Suomen maabrändityö on yhdenmukainen Helsingin brändin kanssa, ja molemmat tukevat toisiaan. Kaupunkien merkityksen kasvun myötä kaupungeista on tullut monella tapaa tunnistettavampia ja brändiltään vahvempia kuin niitä ympäröivistä valtioista.

Helsinki jatkaa toimimista elinkeinopoliittisesti merkittävillä markkina-alueilla ja yhteistyökaupungeissa edistääkseen yritysten kansainvälistymistä, tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä sekä matkailijoiden, investointien ja osaamisen houkuttelua. Kaupunki pyrkii vahvistamaan kokemusta Helsingistä korkean elämänlaadun kaupunkina, ketteränä kokeilu- ja innovaatioympäristönä sekä omaperäisenä kulttuurikaupunkina.

Matkailu ja tapahtumat

Matkailijoiden, kongressien, tapahtumien, risteilyalusten ja kansainvälisen mediahuomion määrä ja merkitys ovat strategiakaudella 2013−2016 kehittyneet myönteisesti, vaikka Helsinki jääkin edelleen esimerkiksi Tukholman ja Kööpenhaminan jälkeen yöpymisillä mitatuissa matkailutilastoissa. Huolestuttavaa on, että Helsingin hotelliyöpymisten kasvusta huolimatta kilpailijakaupunkien matkailijamäärät kasvavat nopeammin.

Vuonna 2015 Helsingissä vieraili 9,4 miljoonaa matkailijaa, joista suomalaisia päiväkävijöitä oli noin neljä miljoonaa ja suomalaisia yöpyneitä matkailijoita 2,4 miljoonaa. Ulkomaalaisten matkailijoiden määrä oli noin kolme miljoonaa. Yhteensä matkailijat käyttivät Helsingissä noin 1,35 miljardia euroa. Matkailijat työllistävät Helsingissä kaupan ja palveluiden alojen työntekijöitä suoraan yli 7 700 henkilötyövuoden verran.

Kaupunki voi toimenpiteillään vaikuttaa matkailun kehittymiseen Helsingissä. Matkailussa Helsingillä on paljon kasvupotentiaalia erityisesti kansainvälisten matkailijoiden osalta. Aasialaisten matkailijoiden kysyntä on voimakkaassa kasvussa. Helsingissäkin nopeimmin kasvaneiden matkailijaryhmien joukossa on useita Aasian maita. Kiinalaiset matkailijat kuluttavat jo nyt pääkaupunkiseudulla enemmän rahaa kuin venäläiset. Heimomarkkinoinnin, elämysten ja erilaisten ”skenejen” merkitys korostuu, mikä asettaa vaatimuksia erityisesti digitaalisen markkinoinnin laadulle.

Tapahtumilla on Helsingissä ollut selkeä vaikutus matkailijamäärien kehitykseen. Kuluneen strategiakauden aikana esimerkiksi Tall Ships Races ja Gymnaestrada sekä useat urheilutapahtumat kasvattivat helsinkiläisten majoitusliikkeiden käyttöasteita merkittävästi. Helsingin valinta panostaa tapahtumiin ja tapahtumien toimintaedellytysten vahvistamiseen vaikuttaa olleen oikea. 

Kansainvälisten tapatumien järjestäminen edellyttää soveltuvien tapahtumapaikkojen ylläpitämistä ja kehittämistä vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Kaupunginosien ja muiden alueiden suunnittelussa voidaan huomioida tapahtumien järjestämisen edellytykset.

Korkeakoulut

Helsingin kampusrakenteessa tapahtuu suuria muutoksia, kun Aalto-yliopisto siirtää kaikki perustoimintonsa Otaniemeen ja Metropolia ammattikorkeakoulu keskittää kaikki toimintonsa neljälle kampukselle. Arabian kampukselle luodaan edellytyksiä luovien alojen osaamiskeskittymälle. Myllypuron kampus valmistuu kokonaisuudessaan vuonna 2019. Kampus tuo uusia mahdollisuuksia ja aktiviteetteja Myllypuroon ja sen ympäristöön.

Kaupunki ei pysty yksin tuottamaan kaikkea kaupunkielämän parantamiseen, kaupunkisuunnitteluun tai palvelujen kehittämiseen tarvittavaa tietoa. Erityisesti korkeakoulut ja yritykset synnyttävät uusia ajatuksia ja ehdotuksia kaupunkien kehittämiseen liittyen ja siksi toimiva vuorovaikutus näiden kanssa on kaupungille mahdollisuus. Kaupunki onkin sopinut strategisesta kumppanuudesta sekä Helsingin yliopiston että Aalto-yliopiston kanssa, ja tekee aktiivista yhteistyötä myös alueen ammattikorkeakoulujen kanssa. Kumppanuuksissa korostuu yhteinen kansainvälinen näkyvyys ja vetovoima, kaupunkikehittäminen sekä innovaatioiden ja yrittäjyyden edistäminen. Vuodesta 2017 lähtien EU-/ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille maksulliset kansainväliset maisteriohjelmat lisäävät tarvetta yhteisille toimenpiteille Helsingin markkinoimiseksi ja osaamisen houkuttelemiseksi.

Innovaatiot ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

Kaupungistumisen kiihtyessä sekä kaupunkien taloudellisen ja poliittisen vallan kasvaessa suhteessa kansallisvaltioihin lisääntyy myös kysyntä älykkäille ja kestäville kaupunkiympäristön, opetuksen sekä terveyden ja hyvinvoinnin ratkaisuille. Tämä avaa myös helsinkiläisille yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia, etenkin jos kaupunki tarjoaa yrityksille mahdollisuuksia kokeilla uusia tuotteita ja palveluita kaupunkiympäristössä ja kaupungin palveluissa.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii kaupungeilta kykyä hyödyntää puhtaita ja älykkäitä ratkaisuita sekä sopeutua erilaisiin odottamattomiin häiriöihin. Kaupunki voi hyödyntää älykkäitä ympäristöteknologioita ilmastohaasteen ratkaisemisessa.

Teknologisten läpimurtojen, kuten digitalisaation, robotisaation ja automatisaation vaikutukset ovat merkittäviä esimerkiksi liikenteessä, kaupunkisuunnittelussa, työmarkkinoilla ja toimialojen rakenteissa. Älykkäitä ratkaisujen ja koneoppimisen sovelluksien menetysmahdollisuuksia voidaan rakentaa ja parantaa oikeanlaisen teknologisen infrastruktuurin ja tiedon avoimuuden avulla.

Helsinki voi toimia innovaatioekosysteemeissä tarpeiden ja innovaatiotoiminnan suunnan määrittelijänä, kysynnän luojana, vuoropuhelun kehittäjänä ja mahdollistajana sekä yleisen toimintaympäristön tarjoajana liittyen esimerkiksi infrastruktuuriin, koulutukseen, tutkimukseen ja tutkimus- ja kehitysrahoitukseen.

Helsinki voi tukea innovaatiotoimintaa tarjoamalla mahdollisuuksia kehitykseen ja pilotointiin, jotka kytkeytyvät kaupungin perustehtäviin, toimintoihin tai kohteisiin. Yritykset hyötyvät yhteistyöstä voidessaan kehittää ja kokeilla uusia tuotteita aidoissa käyttöympäristöissä ja saadessaan niiden toimivuudesta tai käytöstä referenssejä. Kaupunki on edistänyt innovaatioita avaamalla hallussaan olevaa dataa. Innovaatiotoiminnalle on merkitystä esimerkiksi rakentamiseen tai ympäristöön liittyvällä sääntelyllä uusien ratkaisujen käyttöönotossa.

Tulevaisuuden Helsingissä uuden liiketoiminnan ja innovaatioiden edistämisessä tärkeitä ovat erilaiset verkostot, klusterit ja ns. innovaatioekosysteemit sekä asioiden kehittäminen yhdessä asiakkaiden ja käyttäjien kanssa.

Digitalisaatio ja älyliikenne tarjoavat mahdollisuuksia hyödyntää liikennekapasiteettia moninkertaisesti, ja liikenteen palvelullistuminen luo mahdollisuuksia uusien suomalaisten menestystarinoiden syntymiselle. Kansainväliset yritykset ovat riippuvaisia tiheistä ja nopeista lentoliikenneyhteyksistä. Hyvät yhteydet Tallinnaan tarjoavat Helsingille mahdollisuuden yhdistää kaksi työpaikka-aluetta erilaisine liiketoimintaympäristöineen. Käynnissä oleva Rail Baltic -hanke on Helsingin saavutettavuuden kannalta erityisen merkittävä. Vuoden 2017 lopussa valmistuu Helsinki-Tallinna -tunnelin esiselvitys. Samalla käynnistyy aiheeseen liittyvä kansalais-, viranomais- ja päättäjäkeskustelu alueellisesti, kansallisesti ja EU-tasolla.

Kansainvälisessä kilpailussa menestyminen

Helsingin metropolialue kilpailee resursseista Euroopan ja Yhdysvaltain sekä entistä enemmän myös Aasian suurkaupunkien kanssa. Kansainvälisen kilpailun kiristyminen korostaa tarvetta saumattomaan yhteistyöhön metropolialueella. Erilaisissa selvityksissä Helsingin vahvuuksiksi on koettu esimerkiksi toimiva infrastruktuuri, tiiviit yhteistyöverkostot, startup-ekosysteemi sekä muotoilu-, teknologia- ja ohjelmointiosaaminen. Myös älykkään ympäristöliiketoiminnan on koettu luovan mahdollisuuksia pärjätä kaupunkien välisessä kilpailussa.

Helsingin vahvuuksia osaajien houkuttelussa ovat muun muassa korkea elämänlaatu, työn ja perheen yhdistämisen helppous, matalat hierarkiat sekä kaupungissa jo olevat osaamiskeskittymät. Haasteita ovat esimerkiksi korkeat kielitaitovaatimukset sekä pitkät oleskelulupaprosessit ja muut työllistymisen esteet.

Suomen vienti kehittyy heikosti, joskin nähtävissä on erityisesti korkean teknologian ja erikoistumista vaativan tuotannon paluumuuttoa halvemman kustannustason maista. Helsingin seudulla palveluviennin merkitys on kasvanut voimakkaasti. Palveluviennin osuus on noin neljännes koko Suomen viennistä. Palveluviennistä yli puolet tulee Helsingin seudulta.

Kiristyvässä kilpailutilanteessa pärjäämistä voivat edistää ketteryys, uusiutuminen, kyky oppia sekä uusien asioiden mahdollistaminen. Muutostrendien seuraaminen, ennakointien ja tutkimuksien laatiminen auttavat kilpailutilanteen ymmärtämisessä.  Kansainväliset kärkihankkeet ja -tapahtumat voivat vahvistaa asemaa kilpailussa.

Lisää uusi kommentti