Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Esko Jämsä.

Helsingin keskeisimmät haasteet ovat talouden tasapainossa pitäminen, menestyminen kansainvälisessä kaupunkien välisessä kilpailussa investoinneista ja osaavasta työvoimasta, kestävän elinkeinokehityksen turvaaminen, asuntojen hintojen eriytymisen ehkäiseminen, asukkaiden eriarvoistumiskehityksen pysäyttäminen sekä heikommassa asemassa olevien alueiden ja väestöryhmien aseman parantaminen. Myös kasvavan ulkomaalaistaustaisen väestön, mukaan lukien Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten nuorten, yhteiskuntaan kiinnittymisen tukemiseen liittyy monenlaisia haasteita. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen vaatii myös huomiota. Haasteisiin vastaaminen edellyttää ketteryyttä, uudistumiskykyä ja uuden oppimista, myös kansainvälisistä esimerkeistä.

Helsingin asemaa eurooppalaisena elämänlaatuvertailuissa menestyvänä pääkaupunkina on haluttu vahvistaa. Matkailijoiden houkutteleminen sekä kansainvälisessä kaupunkien välisessä kilpailussa investoinneista, osaavasta työvoimasta ja turvallisuudesta pärjääminen voivat vahvistaa asemaa. Samaan aikaan Helsingin tulee entistä enemmän katsoa myös sisäänpäin ja ratkaista haasteita, jotka liittyvät väestön terveys- ja hyvinvointieroihin, asuntojen hintakehitykseen, alueiden väliseen eriytymiseen sekä huono-osaisuuden kasautumiseen.

Helsingin kaupunki kilpailee investoinneista esimerkiksi Euroopan ja Aasian kaupunkien kanssa. Vaikka Helsinki on menestynyt hyvin erilaisissa kaupunkien välisissä elämänlaatuvertailuissa, Helsinkiä ei kuitenkaan nähdä yhtä kiinnostavana kohteena kuin kilpailijoitaan. Markkinointiin panostamisen nähdään lisäävän tunnettuutta ja sitä kautta lisäävän Helsingin kiinnostavuutta. Helsingillä on monia vahvuuksia osaajien houkuttelussa, joita voisi tuoda esille nykyistä paremmin.

Suomen julkisen talouden heikon tilan ei odoteta muuttuvan nopeasti ja talouskasvun ennustetaan jatkuvan hitaana. Kaupungin vuoden 2016 tilikauden tulos oli myönteinen. Selvästä parantumisestaan huolimatta vuosikate jäi noin 100 miljoonaa euroa kaupungin investointitasosta. Keskeinen merkitys kaupungin talouden tasapainottamisessa on ollut käyttömenojen reaalikasvua koskevalla strategiatavoitteella, joka on ohjannut ja hillinnyt menojen kasvua. Investointimenojen ohjaamisessa investointiraami ja 10-vuotinen investointiohjelma ovat osoittautuneet toimiviksi. Asuntorakentamisen ennustetaan jatkuvan vilkkaana. Projektialueilla on tulevaisuudessa monia isoja investointihankkeita, samanaikaisesti monet kaupungin palvelukiinteistöt tulevat peruskorjausikään. Uusia asuinalueita kaavoitetaan parhaillaan eri puolille kaupunkia ja niiden toteuttaminen jatkuu.

Asuntojen hinnat ja vuokrat ovat jatkaneet nousua Helsingissä. Hintojen ja vuokrien nousussa on alueiden välisiä eroja. Asuntotuotanto on ollut viime vuodet korkealla tasolla. Uusien projektialueiden rakentaminen jatkuu vilkkaana. Samalla kun panostetaan uusien asuinalueiden rakentamiseen, huomiota täytyy kiinnittää myös olemassa olevien alueiden kehittämiseen. Muutosten aikaansaaminen asuntorakentamisen keinoin alueella, jonne on keskittynyt haasteita, vaatii suunnitelmallista täydennysrakentamista ja muita kehittämistoimia. Vapaarahoitteisen omistusasuntotuotannon hinta on varsinkin keskustan läheisyydessä ja uusilla asuinalueilla korkea. Alueen hintatasoon nähden kohtuuhintaisten asumisvaihtoehtojen tuottaminen eri puolille kaupunkia on tärkeää tasapainoisen kaupunkikehityksen kannalta.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jatkossakin kuntien vastuulla. Vaikka helsinkiläisten terveys- ja hyvinvointi sekä elämäntavat ovat monelta osin muuta Suomea paremmalla tasolla, terveyden ja hyvinvoinnin erot ovat Helsingissä edelleen suuria. Suurin osa helsinkiläisistä voi hyvin, mutta osalle kasaantuu terveyteen ja elinoloihin liittyviä ongelmia. Helsingin haaste onkin väestön muuta maata suurempi polarisoituminen monen tekijän suhteen. Väestöryhmien väliset terveys- ja hyvinvointierot ovat suuria, mikä näkyy myös asuinalueiden välisinä eroina.

Maahanmuuttajien ja yleisemmin ulkomaalaistaustaisten määrän kasvu tuo haasteita palveluille. Vaikka ryhmä on moninainen, yhteistä on suomen kielen oppimisen tärkeys sekä oman paikan löytäminen. Kehittämistarpeet kohdistuvat erityisesti varhaiskasvatukseen, opetukseen ja työllisyyspalveluihin. Oppimiserojen kaventaminen, koulutustason nostaminen ja osallisuuden lisääminen vaativat sekä vanhojen toimien tehostamista että uusia toimia.

Hankalassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä edistävissä toimissa on parannettavaa. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen on tärkeää. Nuorten pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut voimakkaasti ja erityisesti ulkomaalaistaustaisten nuorten työttömyys ovat korkealla tasolla. Huolestuttava kehityssuunta on erityisesti joidenkin nuorten eriytyminen yhteiskunnasta. Ylisukupolviseen huono-osaisuuteen, johon liittyy kouluttamattomuus tai matala koulutustaso, päihde- ja mielenterveysongelmat sekä näköalattomuus, tulee kiinnittää huomiota.

Lisää uusi kommentti