Kuva: CC BY 2.0.

Kansainvälinen yhteistyö

Strateginen kansainvälinen toiminta, joka tukee kaupungin kehittämistä ja vastaavasti nojaa kaupungin strategisiin valintoihin ja vahvuuksiin, luo mahdollisuuksia kasvattaa Helsingin kilpailukykyä ja elinvoimaa sekä edistää Helsingin kansainvälistä etua ja mainetta järkevästi ja tuottavasti. Tämä tapahtuu mm. vahvistamalla kaupungin edunvalvontaa sekä sitä tukevia kumppanuuksia, kasvattamalla kansainvälistä tunnettuutta, oppimalla parhaista kumppani- tai kilpailijakaupungeista, houkuttelemalla alueelle osaavaa työvoimaa ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta sekä edistämällä alueen yritysten pääsyä uusille markkinoille.

Helsinki kuuluu useaan kansainväliseen verkostoon. Verkostojen tärkeimpänä etuna on oppiminen ja tiedon jakaminen kaupunkien kesken sekä edunvalvonta. Verkostojen kautta Helsinki markkinoi kaupunkia, sen vahvuuksia ja osaamista. Parhaimmillaan verkostot toimivat alustoina innovatiivisille ajatuksille ja kaupunkikehittämiselle.

Kansainväliset järjestöt voidaan jakaa karkeasti kahteen kategoriaan: yleisiin kaupunkiverkostoihin, joiden tavoitteena on kaupunkien eduista huolehtiminen ja edunvalvonta EU:ssa, sekä temaattisiin verkostoihin, jotka edistävät jotakin teemaa tai asiakokonaisuutta. Kaupunginkanslia arvioi vuonna 2014 nykyisiä verkostoja sekä niiden toimivuutta ja vaikutusvaltaa virastokyselyllä ja haastattelemalla muita eurooppalaisia kaupunkeja näiden verkostopainotuksista.

Helsinki toimii tällä hetkellä aktiivisesti Eurocities-verkostossa ja hyödyntää verkoston sisällä erityisesti Helsingin vetovastuulla olevia työryhmiä, WG Innovationia ja WG Integrationia, vertailutiedon hankkimiseen, kaupunki- ja hankekumppanuuksien rakentamiseen, Helsingin maineen kasvattamiseen sekä vaikuttamiseen EU:n tutkimus- ja kehitysrahoituksen suuntaamiseen.

Helsinki on lisäksi aktiivinen jäsen Climate KIC Nordic -verkostossa. Climate-KIC on Euroopan Innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) hallinnoima, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja sen vaikutuksiin sopeutumista edistävä innovaatioverkosto. Toiminnan tavoitteena on luoda innovaatiokumppanuuksia, joissa julkishallinto, tutkijat, yritysmaailma ja koulutussektori tekevät yhteistyötä.

Kahdenväliset kaupunkikumppanuudet ovat osa normaalia kaupunkidiplomatiaa, ja niiden kautta toteutetaan esimerkiksi vastavuoroisia vierailuita ja vertailuanalyysimatkoja. Kahdenväliset kumppanuudet mahdollistavat parhaimmillaan strategisen ja pitkäjänteisen kehittämisyhteistyön. Lisäksi kaupunkiyhteistyöllä voidaan edistää suomalaisten yritysten pääsyä uusille markkinoille.

Kaupunkikehittämisessä on oleellista tunnistaa, mitä muissa kaupungeissa on jo tehty menestyksekkäästi, oli sitten kyse kaupunkibrändin rakentamisesta, innovaatioympäristöjen kehittämisestä tai startup -toiminnan kiihdyttämisestä. Helsingin edustajat ovat viime vuosina tehneet vertailuanalyysimatkoja esimerkiksi puhtaaseen ja älykkääseen kaupunkiin, hyvinvointi- ja terveysalaan, startup-toimintaan sekä kaupunkimarkkinointiin ja -brändäykseen liittyen. Kansainvälisen toiminnan kautta on lisäksi kutsuttu Helsinkiin eri kaupunkien tai muiden organisaatioiden edustajia kertomaan käytössä olevista hyvistä käytännöistä.

Kaupunkikumppanuudet ja laajemmat kohdealueet on tällä hetkellä jaettu karkeasti seuraavalla tavalla:

• Pohjoismaiset pääkaupungit: virkamiessuhteet ja tiivis yhteistyö

• Tallinna: kaksoiskaupunkikehittäminen

• Eurooppalaiset kaupungit: Yhteinen edunvalvonta, projektiyhteistyö, parhaiden käytäntöjen vaihto, kaupunkidiplomatia

• Pietari, Moskova ja muu Venäjä: Taloussuhteet, naapuruussuhteet, Gateway to Russia, yritysten houkuttelu

• Peking, Shenzen ja muu Kiina: koulutus- ja kulttuuriyhteistyö, kaupungin rooli yritys- ja yliopistoyhteistyön rakentamisessa ja markkinoiden avaamisessa esimerkiksi talviurheiluun liittyvälle liiketoiminnalle

• Yhdysvallat ja Kanada: Kaupunkimarkkinointi, yritysten vientimahdollisuudet

Kaupunkimarkkinointia ja erityisesti avaintoimialojen markkinointia tehdään muutamassa valitussa kohdekaupungissa vuosittain. Kuhunkin kaupunkiin valitaan avaintoimialoja esiteltäväksi. Valinta tehdään kohdekaupungin profiiliin, yhteistyömahdollisuuksien ja helsinkiläisten yritysten kiinnostuksen perusteella. Tilaisuuksiin etsitään yhteistyökumppaneita paitsi yrityksistä myös muista toimijoista esimerkiksi kulttuuriin, muotoiluun tai ruokakulttuuriin liittyen.

Kaupunkidiplomatia on läsnä kaikessa kaupunkien välisessä kansainvälisessä toiminnassa. Siinä on kyse diplomaattisen pääoman kartuttamisesta ja kansainvälisen vaikutusvallan hankkimisesta tavoitteiden toteuttamiseksi. Kaupunkidiplomatian ja vieraanvaraisuuden avulla voidaan myös vahvistaa Helsingin kansainvälistä näkyvyyttä ja brändiä. Helsinki osoittaa vieraanvaraisuutta kansainvälisille kongresseille ja suurtapahtumille. Niiden isännöiminen on kaupungin kannalta perusteltua, koska sillä on suoria vaikutuksia työllisyyteen ja elinkeinotoimintaan sekä kaupungin elävyyteen ja imagoon. Vierailuryhmien yleisestä koordinaatiosta ja käytännön järjestelyistä vastaa elinkeino-osasto. Korkean tason vierailut koordinoidaan hallinto-osastolla läheisessä yhteistyössä kohdemaissa toimivien Suomen ulkoasiainhallinnon sekä Helsingissä toimivien diplomaattisten edustustojen kanssa.

Kansallinen ja maakunnallinen yhteistyö

Kansallista yhteistyötä on tehty tyypillisesti kuuden ja kymmenen suurimman kaupungin kanssa. Maakunnallinen yhteistyö tulee ratkaistavaksi sote- ja maakuntauudistuksen ratkaisujen selvitessä.

Seudullinen yhteistyö

Seudullista yhteistyötä tehdään pääkaupunkiseudun kaupunkien välisenä ja Helsingin seudun 14 kunnan yhteistyönä. Yhteistyö perustuu seudun kaupunkien verkostomaiseen yhteistyöhön. Keskeisiä yhteistyön teemoja ovat yhteistoiminnan ja omistajaohjauksen kehittäminen, pääkaupunkiseudun kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen, maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyö sekä hyvinvointipalvelujen parantaminen ja palvelutuotannon kehittäminen.

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunta on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten ylimmän luottamushenkilöjohdon yhteistyöelin, jonka toiminta perustuu kaupunkien kaupunginvaltuustojen hyväksymään pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimukseen. Neuvottelukunta hyväksyy pääkaupunkiseudun vision ja strategian, käsittelee pääkaupunkiseudun kehittämiseen liittyviä strategisia linjauksia sekä seuraa yhteistyön toteutumista. Neuvottelukunnassa käsiteltävät asiat valmistellaan kaupunginjohtajien kokouksissa.

Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien ylimmän luottamushenkilöjohdon ohjaus- ja koordinointielin, jonka toiminta perustuu pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyösopimukseen. Sen tehtävänä on visioon ja strategiaan perustuvan yhteistyön ohjaus ja seuranta sekä strategisesti merkittävien yhteistyökysymysten käsittely. 

Helsingin seudun yhteistyökokous (HSYK) on 14 Helsingin seudun kunnan johtavien luottamushenkilöiden yhteistoimintaelin, jonka toiminta perustuu yhteiseen näkemykseen alueen haasteista ja yhteiseen tahtoon vaikuttaa alueen kehittämiseen. Helsingin seudun yhteistyösopimus tuli voimaan 1.10.2005 ja vuosittain hyväksytään toimintasuunnitelma. Tavoitteena on Helsingin seudun kansainvälisen kilpailukyvyn turvaaminen ja yhteistyön kohteina erityisesti maankäyttö, asuminen ja liikenne sekä seudulliset palvelut.

Helsingin seudun 14 kuntaa tekevät maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevaa strategista yhteistyötä Helsingin seudun yhteistyökokouksen nimeämän MAL-neuvottelukunnan kautta. MAL-neuvottelukunta on 14 kunnan johtavien viranhaltijoiden yhteistyöelin. Helsingin seudun toimivuuden, kilpailukyvyn sekä taloudellisen, ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmista on ensiarvoisen tärkeää, että maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) suunnittelua toteutetaan yhdessä. Seudun yhteisellä suunnitellulla ja hallitulla kasvulla mahdollistetaan nykyisten ja uusien asukkaiden hyvinvointi, tehokas maankäyttö, toimiva liikennejärjestelmä, kohtuuhintainen asuminen sekä seudun elinvoimaisuuden säilyttäminen ja kilpailukyvyn parantaminen. Helsingin seudun kuntien sekä valtion välisessä MAL-sopimuksessa vuosille 20162019 on sovittu, että seudulla jatketaan maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteissuunnittelua edellisten suunnitelmien pohjalta. Edelliset suunnitelmat Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma (MASU 2050), Helsingin seudun asuntostrategia (Astra 2025) ja Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) valmisteltiin samanaikaisesti. Tavoitteena on yksi yhteinen MAL 2019 -suunnitelma, joka hyväksytään poliittisissa päätöksentekoelimissä keväällä 2019. Yhteistyö mahdollistaa asumisen, maankäytön ja liikenteen paremman yhteensovittamisen Helsingin seudulla.

Lisää uusi kommentti