Ikääntyneet yhä terveempiä ja pitkäikäisempiä, iän myötä sairastavuus kuitenkin yleistyy

Ikääntyneet helsinkiläiset ovat yhä terveempiä ja elävät entistä pidempään. Iäkkäiden elinajanodote on kasvanut selvästi: vuosien 1986 ja 2015 välillä 75-vuotiaille helsinkiläisille on tullut noin kolme elinvuotta lisää. Iäkkäiden elinajanodotteen kasvu johtuu siitä, että kuolleisuus erityisesti verenkiertoelinten sairauksiin ja syöpiin on pienentynyt. Taustalla on todennäköisesti sekä elintapojen kohentuminen että lääketieteen kehitys. Toisaalta kuolleisuus alkoholisairauksiin, tapaturmiin, dementiaan ja naisilla myös keuhkosyöpään on iäkkäilläkin suurentunut. (Helsingin kaupunki 2016b.)

Enemmistö helsinkiläisistä ikääntyneistä kokee terveydentilansa hyväksi. Iän myötä sairastavuus ja huonon terveyden kokemukset kuitenkin yleistyvät. Kelan tilastot lääkkeiden erityiskorvausoikeuksista antavat varsin hyvän kuvan sairauksien esiintymisestä. Lähes joka viidennellä helsinkiläisellä oli oikeus erityiskorvattaviin lääkkeisiin vuonna 2015. Osuus on sitä suurempi, mitä vanhemmasta ikäryhmästä on kyse, 85 vuotta täyttäneistä lääkekorvausoikeus oli jo yli 70 prosentilla. Kokemukset omasta terveydestä ovat saman suuntaisia: 85 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä 74 prosenttia koki terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Kela.)

 

Kuvio 3.23. Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi tuntevien osuus ikäryhmittäin, %

Valtaosa ikääntyneistä asuu omassa kodissaan

Enemmistö ikääntyneistä helsinkiläisistä asuu omassa kodissaan. 84 ikävuoteen asti muualla kuin omassa kodissa asuminen on varsin vähäistä. Viime vuosina kotona asuminen on yleistynyt erityisesti vanhempien ikäluokkien kohdalla. 85 vuotta täyttäneillä omassa kodissa asuminen on lisääntynyt viidellä prosenttiyksiköllä viimeisten viiden vuoden aikana, ja vuonna 2015 heistäkin 81 prosenttia asui omassa kodissaan. Muutoksen taustalla on paitsi ikääntyneiden terveyden ja toimintakyvyn paraneminen, myös kansallinen politiikka ja palvelurakenteiden uudistaminen, joiden tavoitteena on, että ikääntyneet voisivat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. (Sotkanet)

Kotona asuminen entistä pidempään lisää tarvetta asunnonmuutostöille ja esteettömille asumisjärjestelyille sekä erilaisille kotiin tuotaville palveluille. Joka viides 75 vuotta täyttänyt helsinkiläinen kokee suuria vaikeuksia selviytyä arkiaskareissa tai kävellä 500 metriä ja lähes joka kolmas ei ole mielestään saanut riittävästi apua tarpeisiinsa nähden. (Helsingin kaupunki 2016a; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos).

 

Ikääntyneiden tulotaso Helsingissä koko maata korkeampi

Helsinkiläisten ikääntyneiden keskimääräiset tulot eivät paljoa poikkea kaikkien tulonsaajien keskituloista. Vuonna 2015 kaikkien tulonsaajien keskitulot olivat 35 100 € ja ikääntyneiden 34 100 euroa. Ikääntyneiden tulotaso on Helsingissä myös valtakunnallista keskiarvoa korkeampi. Ikääntyneistä 42 prosenttia ansaitsi 20 000–40 000 euroa vuodessa ja 38 prosenttia alle 20 000 euroa vuonna 2014. Ikääntyneistä naisista peräti 45 prosenttia ansaitsi vuodessa alle 20 000 euroa. (Tilastokeskus 2014a)

Vuonna 2014 Helsingissä asui 5 700 pienituloista (määritelmänä 60 % ekvivalenttitulon mediaanista) 65 vuotta täyttänyttä yksin asuvaa henkilöä. Pienituloisiin pariskuntiin kuului 692 henkilöä. Pienituloisuus kohdistuu siten erityisesti yksinasuviin. Kaikista helsinkiläisistä yhden hengen asuntokunnista 19 prosenttia oli pienituloisia (vrt. pariskunnat 5 %), 65 vuotta täyttäneistä pienituloisia oli 13 prosenttia (pariskunnat 1,6%). Köyhyysriski on keskimääräistä suurempi vanhimmilla naisilla johtuen pienistä työeläkkeistä ja miehiä yleisemmästä yksinasumisesta. (Tilastokeskus 2014b)

Pienituloisuus alkaa harvoin eläkkeelle siirtymisestä vaan on jatkumoa jo aiemmin elämän varrella syntyneelle tilanteelle. Työhistorialla on suuri merkitys ikääntyneiden tuloihin ja heikoimmassa asemassa ovat ne, joiden työeläke jää pieneksi tai eläke koostuu ainoastaan Kelan maksamasta eläkkeestä. Vuonna 2016 Helsingin 65 vuotta täyttäneistä yli 1 800 sai täyttä kansaneläkettä, 3 800 sai takuueläkettä ja lähes 13 000 sai eläkkeensaajan asumistukea. Toimeentulotuen saajia 65 vuotta täyttäneiden joukossa oli yli 3 700. Lähes joka neljäs 65 vuotta täyttänyt koki, että menojen kattaminen tuloilla oli vaikeaa. (Kela; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

 

Lähteet

Helsingin kaupunki (2016a). Sosiaalinen raportointi, ikääntyneiden sosiaali- ja lähityö -raportti osoitteessa http://www.hel.fi/static/sote/sosrap/raportit/sosiaalinen-raportointi-ikaantyneet.pdf). [viitattu 16.1.2017]

Helsingin kaupunki (2016b). Helsingin tila ja kehitys 2016, Ikääntyvien hyvinvointi. Osoitteessa http://tilajakehitys.hel.fi/ [viitattu 11.5.2017]

Kaikkonen R, Murto J, Pentala O, Koskela T, Virtala E, Härkänen T, Koskenniemi T, Ahonen J, Vartiainen E & Koskinen S. Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen perustulokset 2010–2015. Verkkojulkaisu: www.thl.fi/ath

Kela. Kelasto-tietokanta. Osoitteessa http://www.kela.fi/kelasto.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus, Helsingin erillisaineisto 2013-2015.

Tilastokeskus (2014a). Statfin-tietokanta. Valtion veronalaiset tulot.

Tilastokeskus (2014b). Tulonjaon kokonaistilasto, Helsingin kaupungin erillisaineisto.

Sotkanet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tietopalvelu. Osoitteessa https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/index.

Lisää uusi kommentti