Skip to main content

Liikkumistapojen, liikenteen ja logistiikan muutos

Kasvavan kaupungin liikennejärjestelmää muokkaavat kaupunkitilan rajallisuus, liikkumistottumusten muutos ja päästöjen vähennys. Helsinki kehittyy kohti raideliikenteen verkostokaupunkia ja älyliikenteen palveluiden merkitys kasvaa.
Miten tilanne on kehittynyt?

Helsingin seudun painoarvo liikenteen ja logistiikan keskuksena on kasvanut. Päästöjen vähennystarve ja kaupungistuminen ovat tuoneet muutospaineita liikennejärjestelmälle.

Missä olemme nyt?

Kaupunkilaisten liikkumisen tavat ja tarpeet ovat monipuolistuneet. Sähköinen liikenne, kävely ja pyöräliikenne kasvussa. Joukkoliikenteen käyttö vielä pandemiaa edeltävää tilannetta alhaisempi. 

Mitä näköpiirissä?

Helsingistä raideliikenteen verkostokaupunki ja älyliikenteen alusta. Investoinnit raiteisiin ja digitalisaatio mahdollistavat kestävän kasvun ja uudet palvelu- ja ohjausmallit.

Table of contents:

1. Kestävä ja älykäs liikennejärjestelmä

Toimiva liikenne ja logistiikka takaa sujuvan arjen, mahdollistaa työssäkäynnin ja tavaraliikenteen sekä luo vetovoimaisen ja kilpailukykyisen ympäristön elinkeinoelämälle. Helsingin seudun liikenteessä ja logistiikassa odotetaan lähitulevaisuudessa tapahtuvan suuria muutoksia, jotka voivat vaikuttaa merkittävästi kaupunkirakenteen kehitykseen. Helsingin seudun painoarvo on jo ollut kasvussa logistiikassa ja kansainvälisessä henkilöliikenteessä. Lisäksi kaupunkirakenne on tiivistynyt mahdollistaen monipuolisia liikkumisen tapoja kaupungissa. Erityisesti kestävien kulkutapojen, kuten kävelyn ja pyöräilyn, suosio on kasvanut jo pitkään. Henkilöautoliikenne ja joukkoliikenne sähköistyvät. Digitalisaatio tuo myös uusia älykkäitä liikenteen ja logistiikan alustamaisia palvelumalleja ja hallintajärjestelmiä yritysten ja kaupungissa liikkuvien käyttöön. Parhaimmillaan uusilla ratkaisuilla vastataan ilmastonmuutoksen, väestönkasvun ja monipuolistuvan liikkumisen tarpeiden asettamiin haasteisiin kaupunkiympäristössä.

2. Ilmastonmuutos ja kaupungistuminen

Helsingille tärkeänä teemana on mitoittaa yhteen kasvavan väestön liikkumisen tarpeet, elinkeinoelämän tavara- ja henkilöliikenteen vaatimukset sekä kehittyvät ja tiivistyvät aluerakenteet ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Kaikenikäisille kaupunkilaisille on pyritty tarjoamaan viihtyisä ja turvallinen lähiympäristö liikkua. Turvallisuuden merkitys korostuu ikääntyvän väestöryhmän kasvun myötä. Myös päästöjen vähentämisen tavoitteet ovat asettaneet vaatimuksia kestävien ja vähäpäästöisten kulkumuotojen lisäämiselle. Logistiikassa on näkyvissä päästöjen vähentymistä kaupunkilogistiikan lisäksi myös pitkämatkaisissa kuljetuksissa. Raidekuljetusten määrä ei ole kuitenkaan yleistynyt toivotulla tavalla. 

3. Muuttuvat liikkumisen muodot ja tarpeet

Helsingin liikennejärjestelmä perustuu joukkoliikenteen runkolinjastoon, autoliikenteen pääväyliin ja käveltäviin keskustoihin. Koronapandemiaa edeltävänä aikana metron ja junan käyttöosuudet kasvoivat, kun henkilöautoliikenteen osuus vähentyi. Liikkumisen kulkumuodot ovat myös monipuolistuneet ja tarpeet yksilöllistyneet. Kävely ja pyöräliikenne sekä muu mikroliikenne, kuten sähköpotkulaudat, ovat tulleet aiempaa näkyvämmiksi kaupungissa. Liikkumisen tarpeita ovat muokanneet työnteon, kulutuskäyttäytymisen ja elämänrytmin yksilöllistyminen, joka voi muuttaa kaupungin liikkumisen rytmiä pysyvämmin, jos työtä tehdään monipaikkaisesti ja vähemmän aikariippuvaisesti.  

Liikkumistapojen ja -muotojen muutokset voivat vaikuttaa julkisen liikenteen kannattavuuteen ja kaupungin infrastruktuuri-investointien kohdentamiseen. Ennen pandemiaa joukkoliikenteen kehitys oli vahvaa, mikä hidasti autoliikenteen ruuhkien kasvua. Koronapandemia kuitenkin on kiihdyttänyt ainakin väliaikaisesti etätyön ja monipaikkaisuuden trendejä. Vuoden 2022 syksyllä metro- ja bussiliikenteen matkustajamäärät olivat edelleen noin viidenneksen alhaisemmat verrattuna koronapandemiaa edeltävään aikaan, autoliikenteen osalta ero on vielä pienempi. Liikenteen sujuvuuden kannalta joukkoliikenteen kulkutapaosuuden palautuminen on tärkeää kriisin jälkeen. Helsinkiläisten tekemistä Helsingin sisäisistä matkoista vuonna 2022 tehtiin kävellen 47 prosenttia, henkilöautolla 20 prosenttia, joukkoliikenteellä 23 prosenttia ja polkupyörällä 9 prosenttia. Vuoden 2020 tilanteeseen verrattuna joukkoliikenteen kulkutapaosuudessa on tapahtunut kasvua, mutta joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen määrä oli edelleen selvästi alhaisempi verrattuna pandemiaa edeltävään aikaan etätyöskentelyn yleistymisen vuoksi. 

Kaikista matkoista tehtiin vuonna 2020 kävellen 52 prosenttia, henkilöautolla 20 prosenttia, joukkoliikenteellä 17 prosenttia ja polkupyörällä 11 prosenttia. Joukkoliikenteen osuus on edellisiin vuosiin nähden pienentynyt todennäköisesti koronapandemian takia, pyöräilyn ja varsinkin kävelyn lisääntynyt.

4. Helsingin seutu matkailun ja logistiikan keskuksena

Kansainvälinen kauppa ja verkkokauppa ovat korostaneet Helsingin seudun roolia logistiikan solmukohtana ja keskuksena. Vuosaaren sataman sekä kehä III:n ja lentoaseman ympäristöön on muodostunut merkittävä logistiikka-alue.  Korkean jalostusarvon kuljetukset sekä sataman henkilömerimatkojen, konttien ja raskaiden ajoneuvojen määrät olivat kasvussa ennen koronapandemiaa. Kansainvälisen henkilöliikenteen osalta vuodet ennen koronaa olivat myös vahvaa kasvun aikaa Helsingille.   

Koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan muuttivat tilannetta monin tavoin. Yhteydet itään heikkenivät sekä lento- että raideliikenteessä. Helsingin seudun kansainvälinen saavutettavuus heikkeni olennaisesti, kun suorin lentoreitti Aasiaan menetettiin. Meriliikenteessä erityisesti henkilömatkat vähenivät.  Toimitusketjuongelmat yleistyivät globaalissa rahdissa ja rahtikustannukset nousivat. Epävarmasta toimintaympäristöstä huolimatta Helsingin satamien kautta kulki vuonna 2022 enemmän rahtia kuin koskaan (15,2 miljoonaa tonnia). Vuonna 2023 rahdin määrä kuitenkin väheni (13,9 miljoonaa tonnia).  

Helsinki-Vantaan lentokentän matkustajamäärä oli vuonna 2023 15,3 miljoonaa, mikä oli noin 30 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2019, mutta moninkertainen vuoteen 2021 verrattuna. Lentoliikenteen matkustajamäärät ovat siis vielä selvästi pandemiaa edeltävää aikaa alhaisempia. Tämä heijastuu myös majoitusliikkeisiin. Ulkomaisia yöpymisiä rekisteröitiin Helsingissä vuonna 2022 yli kolmanneksen vähemmän kuin vuonna 2019. Kotimaisia yöpymisiä rekisteröitiin kuitenkin enemmän kuin koskaan, joten kokonaisuutenaan yöpymisten määrä jäi 17 prosenttia vuotta 2019 alemmaksi. Vuoden 2023 tietoja ei vielä ole kokonaisuutenaan käytettävissä, mutta näyttää siltä, että majoitustilastoissa päästään hyvin lähelle vuoden 2018 lukuja, jopa hieman yli. 

Helsingin satamien kautta kulkevat raskaan liikenteen virrat ja muuttuvan jakelulogistiikan toimintaedellytykset asettavat vaatimuksia kaupunkirakenteelle. Satamatoimintojen keskittämispäätöksen myötä Helsingin satamien henkilö- ja tavaraliikennevirtojen sujuvuus edellyttää investointeja ja esimerkiksi satamatunnelin suunnittelu Länsisatamasta Länsiväylälle on jo alkanut. Verkkokaupan myös ennustetaan lisäävän jakelukustannuksia, varastotilojen tarvetta sekä luovan painetta sujuvan jakelulogistiikan mahdollistamiseksi.   

5. Autoliikenne ja joukkoliikenne sähköistyvät

Liikenteessä käyttövoiman muutos kohti sähköä ja muita vähäpäästöisiä käyttövoimia on kiihtynyt viime vuosina globaalisti. Suomessa täyssähköautojen määrä kaksinkertaistui vuoden 2021 aikana ja ladattavien autojen kanta on kolminkertaistunut vuodesta 2019. Vuoden 2021 lopussa oli tieliikennekäytössä yli 100 000 ladattavaa autoa (noin 24 000 täyssähköautoa). Täyssähköautojen ensirekisteröinnit kaikista autoista kasvoi vuoden 2022 aikana jo noin 17 prosenttiin. Noin puolet ladattavien autojen ensirekisteröinneistä tehdään Uudellamaalla. Latausvalmiuden tarve tulee kasvamaan tulevina vuosina kiinteistöissä ja työpaikoilla.  

Liikenne sähköistyy myös joukkoliikenteessä. Helsinki on kehittynyt kohti sähköisen raideliikenteen verkostokaupunkia, jota toteutetaan rakentamalla uutta pikaraitiotieverkkoa vaiheittain. Myös HSL:n busseista jo yli 13 prosenttia kulkee sähköllä ja runkolinjastoa suunnitellaan raiteille siltä osin, kun kapasiteetti busseilla ei enää riitä. Myös kaupungin logistiikassa vaihtoehtoiset käyttövoimat yleistyvät.  Muutosta vauhditetaan muun muassa ajoneuvojen ja kuljetuspalvelujen hankintojen ympäristökriteereillä, jotka kaupunki otti käyttöön keväällä 2022. Raskaassa liikenteessä muutos sähköistyminen tapahtuu ensin pakettiautojen kohdalla ja hitaammin muussa liikenteessä. Raskaan liikenteen osalta latausverkon rakentuminen ei välttämättä tapahdu markkinaehtoisesti. 

 

6. Älyliikenteen alustamaiset toimintamallit

Liikenteen ja logistiikan odotetaan tehostuvan digitalisaatiota hyödyntävillä uusilla älyliikenteen palveluilla ja ohjausjärjestelmillä. Kaupungilla on aktiivinen rooli näiden kehityksen alustana yhdessä yritysten kanssa. Helsingin seudulla on monipuolinen liikennejärjestelmä, kehittynyt joukkoliikenne ja liikenteen infrastruktuuri, laaja logistiikkasektori sekä kriittinen määrä käyttäjiä ja kehittäjiä uusille innovaatioille. Älyliikennekehitys asettaa siten myös kaupungille vaatimuksia mahdollistaa reaaliaikaisen liikenne- ja tilannetiedon saatavuus, suunnitella kaupungin tilojen käyttöä uudella tavalla ja kehittää digitaalista infrastruktuuria eri toimijoiden hyödynnettäväksi. Henkilöliikenteessä kyytipalvelualustat ovat jo arkipäiväistyneet ja kehitteillä on nyt kulkuvälineitä saumattomiksi matkaketjuiksi yhdistäviä uusia liikkumisen palveluita (MaaS). Autonomisen liikenteen odotetaan tulevaisuudessa kehittyvän korostaen digitaalisen liikennejärjestelmän kehityksen tarvetta. 

7. Useat laajat muutosvoimat

Helsingin seudun liikenteen ja logistiikan kehitykseen vaikuttavat useat ulkoiset muutosvoimat, joista merkittävimmät ovat digitalisaatio, päästöjen vähennystarpeet, kansainvälisyys, verkkokauppa ja sähköistyminen. Sisäisesti kaupungin kasvu, alueiden tiivistyminen, väestön muuttuvat työssäkäynti- ja elämäntavat sekä ikääntyvän väestöryhmän kasvu tuovat myös uusia vaatimuksia liikenteelle. Lisäksi katutilan on palveltava yhä useampia käyttäjiä ja liikkumisen tarpeita sekä jakelua, huoltoliikennettä ja liikkumispalveluihin liittyviä tarpeita. Kaupunki älyliikenteen alustana ja alustamaiset palvelumallit yhdessä kestävien liikkumismuotojen kanssa voivat kuitenkin samalla vastata suuriin muutospaineisiin mahdollistamalla sujuvan liikenteen ja logistiikan kasvavassa kaupungissa.