Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Lauri Rotko.

Työllisyyspalvelut

Pääasiallinen vastuu työllisyydenhoidosta kuuluu lain mukaan valtiolle. Lain julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta mukaan talouden kasvun, korkean työllisyyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi valtio edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työvoimatarjontaa yhdessä muun muassa kuntien kanssa. Kunnille ei ole niin sanottua työllistämisvelvoitetta lukuun ottamatta säädetty suoria työllisyydenhoidon tehtäviä. Kuntia on kannustettu työllisyydenhoitoon säätämällä maksuvelvollisuus työmarkkinatuesta, jos työtön ei ole työllistymistä edistävien palvelujen piirissä. Sosiaalipalveluna toteutettava kuntouttava työtoiminta on lailla säädetty kunnalle määrätty tehtävä. Lailla on säädetty myös työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Se on yhteistoimintamalli, jossa työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos arvioivat työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat työttömien työllistymisen kannalta tarkoituksenmukaiset palvelukokonaisuudet sekä vastaavat työttömien työllistymisprosessin etenemisestä ja seurannasta.

Helsingin kaupunginkanslian elinkeino-osasto huolehtii muun muassa kaupungin elinkeinopolitiikasta ja yritysneuvonnasta sekä johtaa työllisyysasioiden hoitoa ja tuottaa työllistymistä tukevia palveluita. Osastolla on lisäksi tehtäviä liittyen innovaatio- ja kilpailukykypolitiikkaan, kaupunkimarkkinointiin, maahanmuuttoasioihin, kansainväliseen toimintaan ja hankerahoitukseen. Työllisyydenhoidon johtamisesta ja kehittämisestä elinkeino-osastolla vastaa maahanmuutto- ja työllisyyspalvelut -yksikkö. Työllisyyspalveluita tuotetaan myös sosiaali- ja terveys- sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialoilla. Kaupungin toimialat osallistuvat lisäksi palvelujen tuottamiseen tarjoamalla työ-, työkokeilu- sekä oppisopimuspaikkoja.

Helsingin kaupungin työllisyydenhoidon kohderyhmät on valittu lainsäädännön sekä valtakunnallisen ja paikallisen poliittisen tahtotilan perusteella. Kohderyhmät ovat alle 30-vuotiaat nuoret, yli 300 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneet, TYP-kriteerit täyttävät pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat sekä työllistämisvelvoitteen perusteella työllistettävät. Valituille kohderyhmille tuotetaan kaupungin toimesta valmennuksia, mahdollisuuksia kartuttaa työkokemusta sekä tukea työllistymiseen.

Työllisyydenhoidon toimintamuotoja olivat vuonna 2016 työkokemuksen kartuttamisen ja työssä oppimisen mahdollisuuksien tarjoaminen, erilaiset koulutukset sekä henkilökohtainen valmennus ja tuki. Työkokemuksen karttumisen ja työssäoppimisen muotoja olivat palkkatukityö, Helsinki-lisä ja työkokeilut. Ammatillista koulutusta järjestettiin oppisopimus- ja rekrykoulutuksena. Työllistymisedellytyksiä parantavaa koulutusta olivat jatkotyöllistymistä edistävät kurssit sekä maahanmuuttajien kielikoulutus. Henkilökohtaista valmennusta ja tukea tarjottiin Respan, Ohjaamo Helsingin, Työrasti Helsingin, Tulevaisuustiskin ja muun uravalmennuksen kautta.

Helsingin työllisyydenhoito painottunee jatkossa työttömyyden ennaltaehkäisyyn kaupungin koko palvelutarjonnassa. Erityisesti nuorten työllisyyttä edistetään sujuvilla siirtymillä koulutuksesta työhön. Muita painopisteitä ovat keskittyminen työttömyyden pitkittymisen katkaisuun etsimällä työmahdollisuuksia ja lisäämällä työttömien koulutusmahdollisuuksia sekä valmistautuminen mahdolliseen kasvupalveluita koskevaan pääkaupunkiseudun erillisratkaisuun.

Vuoden 2017 alusta astui voimaan työllisyydenhoidon uudistus, jonka tarkoituksena on yhtenäistää kaupungin tarjoamat työllisyydenhoidon palvelut aikaisempaa selkeämmiksi ja yhtenäisemmiksi kokonaisuuksiksi. Työttömille asiakkaille tarjottavat ohjaukselliset palvelut sekä yritysyhteistyö on keskitetty kaupunginkansliaan. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa on sovittu työttömien koulutusten järjestämisestä. Sosiaali- ja terveystoimiala vastaa kuntouttavasta työtoiminnasta.

Stadin aikuisopisto hoitaa työllistymistä edistäviä koulutuksia tiiviissä yhteistyössä elinkeino-osaston maahanmuuttaja- ja työllisyyspalveluiden kanssa. Palveluihin kuuluu kaupungin oppisopimustyöpaikkojen koordinointi, työttömille suunnatun oppisopimuskoulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen, kielikoulutukset sekä lyhyt ja korttikoulutukset.

Pääkaupunkiseudulla on toimialoja, joilla on jatkuva rekrytoinnin tarve. Stadin aikuisopiston työelämä- ja oppisopimuspalvelut tarjoavat rekrytointiapua yrityksille toteuttamalla Työelämätreeni-valmennuksia yhdessä rekrytoivien yritysten kanssa. Valmennuksen tavoitteena on löytää työkokeilupaikka ja sitä kautta päästä oppisopimusopiskelijaksi, tai löytää yrityksen tarpeisiin sopiva työntekijä oppisopimuksella.

Keskeiset työpaikka-alueet

Helsingin merkittävimmät työpaikkakeskittymät ovat työpaikkamäärien perusteella Helsingin keskusta, Pitäjänmäki ja Herttoniemi-Roihupelto. Muita vetovoimaisia alueita 2010-luvulla ovat olleet mm. Ruoholahti, Käpylä ja Kalasatama.

Toimitilarakentaminen on lähtenyt pitkän hiljaisen kauden jälkeen vauhtiin muutaman viime vuoden aikana. Uusista alueista erityisesti Kalasatamaan ja Ilmalan alueelle Pasilaan on suunnitteilla ja rakenteilla uusia toimistoja. Lisäksi Itäkeskuksessa, Kalasatamassa ja Pasilassa on jo tulossa huomattava määrä uutta liiketilaa. Vuodenvaihteessa 2016–2017 pääkaupunkiseudulla olikin rakenteilla peräti 233 000 m2 uutta liiketilaa.

Myös hotellirakentaminen on ollut vilkasta viime vuosina. Hotelleja on toteutettu eri puolille kantakaupunkia sekä uudisrakennuksina että konversioiden kautta. Parhaillaan vireillä olevien hankkeiden lisäksi asemakaavat mahdollistavat uusien hotellien rakentamisen mm. Pasilaan, Kalasatamaan ja Jätkäsaareen.

Tuotannolliselle toiminnalle varatuista alueista erityisesti Kivikko on viime vuosien aikana houkutellut yrityksiä: kaupungin omistamista tonteista on varattu tai rakennettu 98 %. Kaupungin omistamat teollisuustontit voivat loppua, jos kysyntä jatkuu viime vuosien tasolla.

Kartta 5.1. 2000-luvulla valmistuneet toimistorakennukset ja Business Parkit pääkaupunkiseudulla

Lähde: Catella Property Oy, Helsingin kaupungin kaupunkimittausosasto,  -rakennusvalvontavirasto ja -kaupunkisuunnitteluvirasto. 

Työpaikka-alueet tulevaisuudessa

Aikaisempi näkemys alueiden jakautumisesta asuin- ja työpaikka-alueiksi on osin vanhentunut. Pitkälti yritystoiminnan luoneesta johtuu, millaisille sijainneille yritykset haluavat sijoittua: siinä missä raskasta tavaraliikennettä edellyttävä tuotannollinen toiminta sijoittuu edelleen erillisille työpaikka-alueille, luovien alojen ja osaamisintensiivinen yritystoiminta sekä kuluttajapalvelut hakeutuvat kantakaupunkiin ja asuntovaltaisille alueille tai näiden läheisyyteen. Erilainen yritystoiminta edellyttää myös erilaista rakentamistehokkuutta.

Toimistorakennuksiin sijoittuu tätä nykyä monenlaista yritystoimintaa osaamisintensiivistä B2B-palveluista lääkärikeskuksiin yms. kuluttajapalveluihin. Digitalisaation myötä tavat tehdä työtä ovat muuttuneet, mikä on johtanut mm. tilankäytön tehostumiseen työntekijää kohden moderneissa monitilatoimistoissa.

Voimakkaasta väestönkasvusta huolimatta tilankäytön tehostumisen myötä uuden toimistotilan tarve onkin rajallinen: kaupungin teettämän asiantuntija-arvion mukaan uusi toimistojen kysyntävetoinen tilakantatarve olisi vuonna 2040 noin 4,5–5,7 miljoonaa k-m2. Nykyisen tilakannan ollessa noin 5,6 miljoonaa k-m2 tämä tarkoittaa sitä, että uudisrakentamisen myötä vanhaa tilakantaa puretaan tai konvertoidaan muuhun käyttöön.

Kaupungin intressissä on mahdollistaa uusien toimistorakennusten ja -keskittymien sijoittuminen yritysten kannalta vetovoimaisille ja eri kulkumuodoin hyvin saavutettaville paikoille kuten Kalasatamaan, Pasilaan mukaan lukien Ilmalaan, Käpylään, Pitäjänmäelle, Meilahteen ja Koivusaareen.

Erityisesti vähittäiskauppa pyrkii hakeutumaan sinne, missä ihmiset liikkuvat eli keskuksiin ja asuinalueille. Liike- ja palvelutilat tarjoavat sijoittumismahdollisuuksia monenlaisille yrityksille, joiden vaatimukset tiloille saattavat puolestaan vaihdella huomattavasti. Uusia alueita suunniteltaessa on erityisesti kivijalkatiloissa otettava huomioon se, että niiden tulee mahdollistaa monenlaisen yritystoiminnan sijoittuminen rakennuksen elinkaaren aikana. Kaupungilla ei ole toistaiseksi teetettynä arvioita siitä, mikä olisi tarkoituksenmukainen kysyntävetoinen tilakanta yksityistä liike- ja palvelutoimintaa ajatellen.

Tuotannollinen toiminta samoin kuin esimerkiksi tilaa vievä kauppa edellyttää usein mahdollisuutta järjestää hyvät pysäköintitilat ja yhteydet raskaalle liikenteelle. Nykymuotoisen ja erityisesti uuden tuotannollisen toiminnan sijoittumismahdollisuuksien turvaamiseksi Östersundomiin on kaavailtu ko. yritystoimintaan soveltuvia alueita.  

Lisää uusi kommentti